Perustuslaki ja yhdenvertaisuus

Eilen kerroin, että myös ilman oleskelulupaa maassa olevilla on oikeus toimeentulotukeen. Tätä eivät tunnu ymmärtävän tavallisten kansalaisten lisäksi myöskään jotkut poliitikot  ja toimittajat. On suorastaaan noloa lukea heidän kauhisteluaan ”laittomista toimeentulotuista”. Tällaisilla puheilla he sekä paljastavat oman tietämättömyytensä että lietsovat lisää tietämättömyyttä.

Jokaiseen perustuslakia sivuavaan juttuuni tulee vakioväitteitä, joiden oikomiseen olen kyllästynyt. Siksi oikaisen tavallisimmat väärinkäsitykset ja vastaväitteet kootusti. Samat asiat olen kertonut ennenkin, mutta uusintoja ovat kaikki vastaväitteetkin.

Nykyinen perustuslaki ei ole vanha, vaan se tuli voimaan 1.3.2000. Se jaettiin silloin jokaiseen kotiin ja ilmeisesti olisi aika jakaa se uudelleen. Mielellään vielä selitysten kanssa Katekismuksen tapaan.

Perustuslain 6 § 1 momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Kun kerron tämän, niin viimeistään kolmas kommentoija sanoo, että perustuslaki koskee vain Suomen kansalaisia. Ei koske, vaan se koskee kaikkia Suomen lakien vaikutuspiirissä kulloinkin olevia ihmisiä. Se sanotaan selkeästi lain esitöissä. Vanhassa perustuslaissa puhuttiin kansalaisista, mutta uuden lain sanamuoto on tarkkaan harkittu.

Kun kerron tämän, niin vastakommentiksi joku sanoo, että laki on virheellinen, koska ei Suomen lakeja voi soveltaa kaikkiin maailman ihmisiin. Ei voikaan, sillä kaikki maailman ihmiset eivät ole Suomen lakien vaikutuspiirissä ennen kuin he tulevat Suomen alueelle.

Tässä vaiheessa nostetaan esiin 6 § 2 momentti, jossa sanotaan näin:

Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Hyväksyttävä peruste asettaa eriarvoiseen asemaan ei ole mikä tahansa kenen tahansa hyväksyttävänä pitämä peruste, vaan perusteiden on oltava hyväksyttäviä koko perusoikeusjärjestelmän kannalta. Perustuslakivaliokunta on linjannut, että lailla ei voida mielivaltaisesti asettaa ihmisiä tai ihmisryhmiä toisia edullisempaan tai epäedullisempaan asemaan. Yhdenvertaisuussäännös ei kuitenkaan edellytä kaikkien kaikissa suhteissa samanlaista kohtelua, elleivät asiaan vaikuttavat olosuhteet ole samanlaisia. Yhdenvertaisuusnäkökohdilla on merkitystä sekä myönnettäessä lailla etuja ja oikeuksia että asetettaessa velvollisuuksia. Toisaalta lainsäädännölle on ominaista, että se kohtelee tietyn hyväksyttävän yhteiskunnallisen intressin vuoksi ihmisiä eri tavoin edistääkseen muun muassa tosiasiallista tasa-arvoa.

Jos siis vaaditte yhdenvertaisuuden poistamista mielivaltaisilla perusteilla, niin pitäkää huoli siitä, että vaatimus ei kolahda omaan nilkkaanne. Mikä voidaan tehdä yhdelle ihmisryhmälle, se voidaan tahdä mille tahansa ihmisryhmälle.

Sitten tulee vakiokommentti, jonka mukaan asevelvollisuuden koskeminen vain miehiä todistaa, että kaikki eivät ole yhdenvertaisia lain edessä. Tätä kommenttia käyttävät eivät ymmärrä, että maanpuolustusvelvollisuudesta ja asevelvollisuudesta on säädetty erikseen. Perustuslain 127 §:n mukaan jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan sitä sen mukaan kuin laissa säädetään.

Asevelvollisuudesta on säädetty asevelvollisuuslaissa. Lain 2 §:n mukaan jokainen miespuolinen Suomen kansalainen on asevelvollinen sen vuoden alusta, jona hän täyttää 18 vuotta, sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 60 vuotta. Lainkohta päättyy sanoihin jollei jäljempänä toisin säädetä.

Jäljempänä säädetään mm. naisten vapaaehtoisesta asevelvollisuudesta. Jehovan todistajat ja ahvenanmaalaiset miehet on vapautettu palveluksesta rauhan aikana erillislailla. Vapautus ei ole vastoin perustuslakia, sillä perustuslain sanamuoto oikeuttaa säätämään lailla perustuslaista poikkeavasti.

Sitten joku kommentoija ottaa esille opiskelijoiden eriarvoisen aseman. Olen itsekin aina ollut sitä mieltä, että opiskelijoiden asettaminen eriarvoiseen asemaan on väärin. He ovat ainoa ihmisryhmä, joka velvoitetaan ottamaan lainaa elääkseen.

Epäoikeudenmukaisuudestaan huolimatta tämä ei ole vastoin perustuslakia. Oikeudesta sosiaaliturvaan säädetään perustuslain 19 §:ssä. Sen mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Opiskelusta perustuslaki ei puhu mitään.

Perustuslaki takaa välttämättömän toimeentulon, mutta jättää tässäkin varsinaisen toteuttamisen muun lainsäädännön varaan.

Juuri tässä on perustuslain vahvuus ja samalla myös heikkous. Perustuslaki on yleislaki, jonka pitää olla muun lainsäädännön pohjana oikeuksien toteuttamiseksi. Jos perustuslakia kunnioitettaisiin kuten pitäisi, niin epätasa-arvoista lainsäädäntöä ei syntyisi.

Voisin kirjoittaa perustuslaista enemmänkin, mutta ei ole minun tehtäväni paikata koulussa jääneitä aukkoja. Tavallisen kansalaisen ei tarvitsekaan tuntea lain yksityiskohtia, mutta perustuslain merkitys pitäisi ymmärtää.

Ministerit ja kansanedustajat sen sijaan pitäisi passittaa valtionsääntöoikeuden peruskurssille, ja vaatia tehtävässä jatkamisen edellytyksenä kurssin hyväksyttävää suorittamista. Ei tekisi kurssi pahaa monille toimittajillekaan.

 

 

Kommentit
  1. 1

    Väinö Korhonen sanoo

    Opiskelijat ovat eriarvoisessa asemassa, koska heidät on joko unohdettu tai tarkoituksella jätetty pois perustuslaista.

    Sinänsä mielenkiintoista, että turvapaikan saaneet opiskelevät suomenkieltä ja muutakin kotoutumista. Työttömien maahanmuuttajien tulkitseminen opiskelijaksi ei ole lakiperusteista estettä.

    • 1.1

      Saku Timonen sanoo

      Oleskeluluvan saaneen opiskelu ja muuhun kotouttamiseen osallistuminen on myös edellytys tukien saamiselle. Jos hän kieltäytyy opiskelusta, niin hänen tukensa evätään ja hän putoaa toimeentulotuelle, jota alennetaan 20 %. Ihan samalla tavalla käy kurssista kieltäytyvälle työttömälle.

    • 1.2

      Tiina Laine sanoo

      Kommenttisi kertoo kuinka huonosti tunnet järjestelmän. Turvapaikkapäätöstä ODOTTAVAn on osallistuttava tutvapaikkakeskuksen järjestämään toimintaan kuten suomenkielen opiskeluun. Tämä ei ole vapaaehtoista. Turvapaikkaa odottava on oikeutettu vain ja ainoastaan asiasta säädettyyn perustoimeentuloon.

      Turvapaikan SAANUT on samassa asemassa kuin Suomen kansalainen, joka opiskellessaan on opiskelija, työttömänä työtön jne.

      Opiskelijan asema Suomessa on perseestä kun vertaa muihin tukimuotoihin. Tiedän, sillä olenhan itse opiskelija. Mutta turvapaikanhakijan osan kahdehtiminen? Aika naurettavaa. Kyseessä on kaksi toisistaan niin eri asiaa, että vertailu on lähes mahdotonta. Lähtien jo siitä, että kenelläkään turvapaikan hakijalle ei myönnettäisi valtion takaamaa minimikorkoista pakkolainaa, koska heillä ei ole Suomalaista sotua. Joten sosiaalitoimi maksaisi opintorahan ja minimitoimeentulon erotuksen (kuten niille opiskelijoille, jotka eivät saa lainaa esim. maksuhäiriöiden takia).

      Jos laina myönnettäisiin niin kuinkas moni pakkopalautetuista maksaisi sen takaisin? Tulisi valtiolle kalliimmaksi kuin nykyinen minimiraha.

      • 1.2.1

        liisa hirvonen sanoo

        No, ei se nyt ihan perseestä ole. Jos ottaa huomioon, että koulutus itsessään ja opintososiaaliset etuudet on pääosin valtion varoilla tuettua. Myös valtaosalle opiskelijoista yleiseen asumistukeen siirtyminen on ollut hyvä asia.

        Hyvin moni pienituloinen joutuu turvautumaan pikavippeihin ja muihin lainoihin, koska sosiaaliturvamme taso on liian matala. Ei siis ole hedelmällistä asettaa vastakkain opiskelijoita ja muita/muiden etuuksien saajia vaan kiinnittää huomio perusturvamme tason heikkouteen.

        Opintolaina poikkeaa muista lainoista. Kela (valtio) maksaa siitä osan, mikäli opiskelija suorittaa opintonsa määräajassa. Korkeakouluopiskelijoiden saavat opintolainahyvityksen (kela maksaa 40% opintolainasta) tai opintolainavähennyksen (verotuksessa huomioidaan).

        • 1.2.1.1

          Heta-Riikka sanoo

          Opiskeluun ja perusturvaan liittyen potuttaa ennustella, mutta veikkaisin seuraavaa: nykyhallituksen aikana riittämättömyydessään kansainvälisenkin arvostelun kohteena ollut perusturvamme ei tule missään tapauksessa nousemaan (saatetaan jopa sitä taas leikata), yliopistojen maksullisuutta aletaan hissunkissun propagoida jopa valmistella. Jos hallituksen koostumuksessa ei seuraavien eduskuntavaalien jälkeen tapahdu oleellisia muutoksia, niin perusturvan taso ei taaskaan kohoa, ja yliopistojen lukukausimaksut myös suomalaisille opiskelijoille tulenevat käyttöön. Ei voi kuin liittää kätensä yhteen ja kiittää, että sai opiskella lukukausimaksuttomalla aikakaudella, niin on taas synkät enteet ilmassa kuten linkki indikoi:
          http://www.hs.fi/talous/art-2000005215252.html

    • 1.3

      Pekka sanoo

      Kas kun kukaan ei ole vielä keksinyt esittää perustuslain muuttamista siten, että ihmiset olisivatkin tasa-arvoisia, jollei jäljempänä toisin säädetä.

    • 1.4

      Rosa Warski sanoo

      Opiskelijan asema todellakin on perseestä. Otetaampas faktat mukaan:

      ”Korkeakouluopiskelijoiden opintorahan määrät yhtenäistetään toisen asteen opintorahojen tasolle (enintään 250,28 e/kk).”

      Vastaavasti toimeentulotuki yksin asuvalle, lapsettomalle on: 487,89e/kk. Siihen lisätään sähkö-, vesi-, kaasu-, sauna- ja terveysmenot, ym. harkinnan varaan, toisin kuin opiskelijalle.

      Viitteet:

      http://www.kela.fi/opiskelijoiden-tukien-muutokset
      http://www.kela.fi/toimeentulotuki-perusosan-maara

      Opiskelija saa siis _puolet_ siitä, mitä toimeentulotukea saava saa. Lainasta on ihan turha mussuttaa, se ei ole tuloa vaan lainaa. Suurimmassa osassa tapauksia se on maksettava takaisin. Poikkeukset ovat ne yhteiskunnan kermaperseet, joille duunipaikka irtoaa samantien koulunjälkeen, jolloin laina voidaan verovähentää, tai vastaavasti sairaseläkeläiset, joiden lainan maksaa valtio.

      • 1.4.1

        Matti Meikäläinen sanoo

        Toisaalta opiskelijalla on paljon sellaisia muita etuja, tukia ja alennuksia, joita ei työttömällä/toimeentulotukiasiakkaalla ole.

        • 1.4.1.1

          Rosa Warski sanoo

          No ei kyllä varmasti 250e edestä kuussa.

          Lisäkustannuksena on vuokra, jota opiskelija maksaa enemmän. Opiskelija saa asumistukea 80%:iin vuokrasta, siinä missä toimeentulotukea saa koko vuokraan. Samoin opiskelija maksaa itse kotivakuutuksensa, toimeentulotukilainen ei.

          Eikä unohdeta kurssikirjoja, joista opiskelija joutuu maksamaan satoja euroja, ellei niitä kirjastosta satu saamaan. Oppimisen kannalta oleellisia merkintöjä kirjastokirjoihin ei voi tehdä.

          • 1.4.1.1.1

            liisa hirvonen sanoo

            Mistähän tuo tieto on peräisin, että toimeentulotukea saava saa kaikki asumiskulut Kelasta? Faktaa, kiitos.

            Kelan asumistuki kattaa keskimäärin noin puolet tukeasaavien todellisista asumiskuluista. Asumistuen maksimi on 80% hyväksytyistä asumiskuluista, ja sitä ei saa likikään kaikki asumistuensaajat. Hyvin monet pienituloiset työssäkäyvät joutuvat sitä jo hakemaan, ja tulot vaikuttavat myönnetyn tuen määrään. Siksi ei voi väittää, että kaikki saisivat tuon maksimin. Asumistuessa on 300€ suojaosuus, alle 300€:n tulot kuukaudessa eivät vaikuta tukeen. Opiskelija voi saada myös toimeentulotukea tarvittaessa. Aivan kuten muutkin.

          • 1.4.1.1.2

            Rosa Warski sanoo

            Hirvonen, toimeentukea saava saa asumistukea 80%:iin menoista, kuten opiskelijakin. Tämä lasketaan tuloiksi toimeentulotukea laskettaessa, ja vuokra lasketaan kokonaisuudessaan menoiksi.

            http://www.kela.fi/toimeentulotuki-asumismenot

            Tässä toimeentulotuen laskennalliset vuokramaksimit kunnittain: http://www.kela.fi/documents/10180/2628102/Kela_fi_Totun+rajat22122016.pdf/d4c3ba5f-3502-48c5-b7bb-299e952e9245

            Lähteenä myös toimeentulotuen asiakkuus liki 20 vuoden ajan. Pakko ei ole uskoa, mutta jos et usko niin väärässä olet.

          • 1.4.1.1.3

            Rosa Warski sanoo

            ”Opiskelija voi saada myös toimeentulotukea tarvittaessa. Aivan kuten muutkin.”

            Vaan kun ei voi. Mikäli opiskelija hakee toimeentulotukea, hänelle lasketaan tuloiksi opintolainan kuukausimäärä, otti hän sitä tai ei. Lainan määrä on 650e/kk. Eli opiskelijan kuukausibudjetin täytyy ylittyä n. 400 eurolla, jotta hän voisi saada ylijäävän osan verran toimeentulotukea.

            Esimerkiksi: jos opiskelijalla on joka kuukausi 350e lääke- ym. menot, ei toimeentulotukea heru penniäkään.

            http://www.kela.fi/toimeentulotuki-opiskelijat
            http://www.kela.fi/opintolaina-maara-ja-maksaminen

          • 1.4.1.1.4

            liisa hirvonen sanoo

            Kela ei maksa sataprosenttisesti asumiskuluja, kenellekään. Sitä tarkoitin. Asumistuen määräytymisperusteet ovat kaikille samat, yhdenvertaiset. Tulot vaikuttavat myönnettävän etuuden määrään. Kaikki eivät saa samanverran, mutta määräytymisperusteet ovat yhdenvertaiset. Se, että opintolainan nostamiseen velvoitetaan tai pakotetaan, on minusta väärin.

            Ongelma on, että kaikki perusturvaan kuuluvat etuudet ovat liian matalia, kuten opintoraha. Mutta eri etuuksien saajia ei voi verrata toisiinsa tai asettaa vastakkain, koska elämäntilanteet ovat yksilöllisiä.

  2. 2

    Sauli sanoo

    Kiitos ”rautalangasta” lakiasiat eivät varmasti ole suurimalle osalle (minä mukaan lukien) tuttuja, ei edes perustuslaki.

    En tiedä onko maahanmuuttokriittisissä piireissä ongelma se, etteivät he tiedä perustuslaista, vai siitä että tietävät, mutta eivät omista lähtökohdistaan halua sitä ymmärtää. Veikkaan jälkimmäistä. Vierasmaalainen ei voi mitenkään olla tasavertainen suomalaisen kanssa, oli kyseessä keihäänheitto tai toimeentulo. Raha on myös aina hyvä tekosyy arvottaa ihmisiä ja sen puutteeseen vetoaminen varma tapa saada asialleen hyväksyntä. Kun annetaan ymmärtää, etteivät rahat riitä edes kantasuomalaisten perustarpeisiin on helppo unohtaa kaiken tekemisen pohjana olevat perustuslait. Vastakkainasettelun aika ei ole tässäkään asiassa ohi. Kun puntarissa on oma ja vieraaksi koettu, niin selvää on mihin suuntaa vaaka kallistuu.
    Politiikoilla on suuri vastuu hyvässä ja pahassa siinä millainen kansalaisten ihmiskäsitys on. Elämme aikaa jossa kansaa revitään kahteen leiriin sen mukaan miten he ymmärtävät ihmisoikeudet. Nyt jos koskaan tarvitaan johtajaa tai johtajia jotka yhdistävää kansakunnan, aika näyttää kummalle puolelle…

    • 2.1

      Markus Liimatainen sanoo

      Ongelma on usein se, että otetaan vain lain säädöstekstistä jokin yksittäinen lause, jota sitten toistellaan kun yritetään omaa kantaa perustella. Ei ymmärretä, ettei lainkäyttö toimi siten, vaan lainsäädäntö on kokonaisuus. Pitää katsoa mitä muuta samassa laissa asiasta sanotaan, ja mitkä kaikki muut lait asiaan liittyvät. Eikä se säädösteksti ja sen tarkka sanamuoto vielä mitään ratkaise, vaan lakia aina tulkitaan, joten pitää perehtyä myös esitöihin, oikeuskäytäntöön jne. Mutta sellainen vaatii aikaa ja työtä, ja harvalla on maahanmuuttokiihkossaan siihen halua (tai ymmärrystä). Siksi tarvitaan oikeustieteitä lukeneita (kuten Saku) rautalangasta vääntämään, miten asiat lainkäytön näkökulmasta oikeasti menevät.

      Itse en ymmärrä, miten on mahdollista, että kansanedustajat tuntuvat usein niin heikosti ymmärtävän valtiosääntöoikeutta, kun heidän työnsä ydin nimenomaan koskee sitä.

    • 2.2

      Esa J. sanoo

      On se nyt kumma, kun ratkaisuksi ei nähdä mitään muuta kuin ”vahva johtaja”, fyyreri, il duce, generalissimus, toveri pääsihteeri ym.

      Miltei luonnonlakina voidaan pitää, että kulloisellekin fyyrerille kuitenkin nousee valta päähän. Eikä se ole sanottu, että diktaattori yhdistäisi kansaa. Aina löytyy erimielisiä…

      Nykyaika suorastaan huutaa VALISTUSTA!

  3. 3

    Esa Mäkinen sanoo

    Miten perustuslaki voi suojata, jos meiltä puuttuu perustuslakituomioistuin?

    • 3.1

      Saku Timonen sanoo

      Meillä asia on katsottu hoituvan perustuslakivaliokunnan suorittamalla ennakkotarkastuksella. Kuten viime ainoina on huomattu, niin politikointi voi muodostua siellä ongelmaksi.

  4. 4

    Aikamies sanoo

    On se vaan niin vaikea ymmärtää, pitää Sakunkin jatkuvasti samaa jauhaa 😉
    Ilman tulkittaviakaan perustuslakeja, yhdessä sovittuja (perus)sääntöjä yhteiskunnan ylläpitämiseksi järjestelmä ei toimi, jos sittenkään.
    Kuvitellaan hieman: Sovitaan yhdessä uudet säännöt tai hyväksytään puhdas anarkia (ei mitään sääntöjä, vahvin ja viisain voitta/hallitsee).
    Muuttokysymys hoituu: Sinne vaan saarelle kaikki (keskitysleirille siis). Puolen vuosisataa sitten (ja myöhemminkin eri puolilla maailmaa) osasivat tuon tukiongelmankin. Tapettiin turhat työhön kykenemättömät ja ulkonäöltään, tavoiltaan ja taidoiltaan ”erilaiset” jollei muuten niin nälkään ja kylmään. Turvapaikoista ja laintulkinnoista ei jaariteltu. Herrakansa hallitsi. Turhat ”sosiaalikulutkin” varmasti hoituivat siinä ohessa.
    Jollei tuo sovi tai siis vapaaehtoisia toimijoita toteuttamaan yhteiskunnan alasajoa heti löydy (puhujia en tarkoita*) eikä rajojakaan saada kiinni, niin ollaan ihan vaan myötämielisiä ja marssitaan mölisijöiden mukana. Kansainvälisten sopimusten vuoksi (jottei niitä vastaan toimittaisi) ehkä erotaan täysin ns sivistyneestä maailmasta. Jotkut jo oirehtivatkin.
    Sitten joskus, kun on riittävästi hakattu päätä seinään, ja saatu kunnolla turpiin aloitetaan (taas) alusta. Nykyaikaisten aseiden ansiosta aloitettavaa olisikin enemmän…
    Ettei vaan kuitenkin kävisi niin, että yhteiskunnan ylläpitämä? mölisijäjengi , jollei sitä valtaa ja voimaa sittenkään riittävästi suoda, joutuisi sille samalle leirille turhia tukiaisia nauttimasta. Nälkä varmaan kirkastaisi ajatuksiakin.
    Meinaan jotta kun kaappeja siivotessani löysin 40-luvun ostokortteja tuli mieleen, että täydestä mahasta (ja oletettavasti tyhjästä päästä) sitä vasta mölinää lähteekin. Kunnes hiljenee tai hiljennetään, kun eivät itse osaa ja ymmärrä.

  5. 5

    Rintsu sanoo

    Perustuslain pykälässä muistaakseni lukee, että toimeentulo kuuluu jokaiselle joka ei sitä työllään, muilla tuilla tai varallisuudellaan pysty sitä hankkimaan. Se on ns. vihoviimeinen suojaverkko, jossa valitettavasti on reikiä.
    Opiskelijoilla on ns. muita tukimuotoja, eli opintotuki ja -laina.
    Olkoonkin, että velan ottaminen elämiseen on epäreilu asetelma.
    Se on kehitetty aikana jolloin opintojen päätteeksi oli luvassa töitä… jolloin kymppitonnin velka ei ole summa eikä mikään. Nykyään järjestelmä olisi kipeästi päivityksen tarpeessa, koska opintojen jälkeen työ ei enää ole itsestäänselvyys, vaan pahimmassa tapauksessa opinnoista jää vain velka.

    Siltikin, milloin opintotuki,- laina ja asumistuki eivät yhdessäkään täytä perustoimeentulominimiä, niin ymmärtääkseni opiskelijakin on oikeutettu toimeentulotukeen?

    • 5.1

      Aikamies sanoo

      Viimeiseen lauseeseesi: Näinhän se taitaa olla… Tiedä sitten onko niinkään oikeus, pakko kuitenkin luukulle mennä ja tukea saadakin jollei kuulu ”poistettavien” ryhmään (ks edellä kommenttini Sakun viestiin).
      Taannoin olikin pakko käydä duunissa opiskeluaikana(kin). Ei ollut opintotukia eikä -rahoja. En kadehdi nykyopiskelijaa, vaikka taitaa tuo tuettu opiskelijasukupolvi kadehtia eläkettänikin – pitäiskö hakea taas duunia . Tosin jos sais, niin olisi pois sekin duunimesta yleisestä työnjaosta 😉

  6. 6

    sanoo

    Perustoimeentulotuki ei voi koskea henkilöitä, joiden nimeä, ikää, kansalaisuutta ei voida varmuudella todentaan. Sellaista lakia ei suomen oikeujärjestelmä tunne.

    Jos on, niin se pitää välittömästi korjata !

    • 6.1

      Saku Timonen sanoo

      Lue juttu uudelleen. Perustuslaki koskee kaikkia Suomen alueella olevia. Toimeentulotukilain mukaan jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla.

      Lain sisältö ei ole sitä mitä itse kukin sattuu haluamaan sen olevan.

      • 6.1.1

        Hanski sanoo

        ”…kaikki maailman ihmiset eivät ole Suomen lakien vaikutuspiirissä ennen kuin he tulevat Suomen alueelle.” – Missä kohti perustuslakia lukee niin?

        Valtakunnan alueesta lukee 4 §:ssä, että Suomen alue on jakamaton, ja että valtakunnan rajoja ei voida muuttaa ilman eduskunnan suostumusta, mutta sitä aluetta ei määritellä perustuslaissa mitenkään, eikä viitata muuhunkaan lakitekstiin, jossa se olisi määritelty.

        Tästä seuraa, että tekstin sisältö on suuruudenhullu: ”Jokaisella”, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon (suomalaisen veronmaksajan piikkiin tietenkin…) – eihän siinä rajata tätä planeettaa eikä sen ihmiskuntaa mitenkään.

        Ole hyvä ja osoita, missä tekstin kohdassa perustuslain soveltamisalue on rajattu Suomen valtioalueeseen. Kiitos!

        • 6.1.1.1

          Saku Timonen sanoo

          Jokaisen valtion lait koskevat vain lain vaikutuspiirissä olevia. Vaikutuspiiri on kyseisen valtion alue. Jokainen jonkin valtion alueelle oleva on valtion lakien vaikutuspiirissä. Tämä kuuluu yleisen oikeustieteen perusteisiin.

      • 6.1.2

        Rainer sanoo

        Anonyymi henkilö ei voi saada toimeentulotukea, ei sellaista henkilö ole olemassa, kuin netin keskustelupalstoilla.

        No on sellaisia maahanmuuttoviraston kirjanpidossa, joiden oikeaa identtiteettiä ei tiedetä, mutta kuuluuko Oskari Olemattomalle samat oikeudet ja velvoitteet kuin henkirekisterissä olevalle henkilölle ?

        • 6.1.2.1

          Saku Timonen sanoo

          Sekoitat fiktiivisen henkilön ja fyysisen hankilön toisiinsa. Fiktiivistä ei ole olemassa, fyysinen on, vaikka esiintyisikin väärällä nimellä.

          Jos olisin kirjoittaessani tiennyt Tamperelaisen linkittävän juttuni uutiseensa, niin olisin kertonut kommentoinnin pääsäännön: Jos teillä ei ole sanottavaa, niin älkää tulko sanomaan sitä tänne.

    • 6.2

      Aikamies sanoo

      Varmuudella todeta? Miten se tapahtuu? Uskallanko mennä luukulle, jos passi/henkilökortti on hukassa ja uuteen pitäis saada rahaa niin sitten saisi rahaa. Mikä onkaan se lainkohta joka yleensä edellyttää henkilötodistusta? Henkilöllisyyden toteaminen on asia erikseen.

    • 6.3

      Rintsu sanoo

      Älä murehdi turhia.
      Toimeentulotuki maksetaan pääsääntöisesti pankkiin ja kokeiles avata suomessa pankkitili todistamatta henkilöllisyyttäsi.

      Jos henkilöllisyyttä ei pystytä toteamaan on toki mahdollista saada toimeentulotukea esim. maksusitoumuksina tai ihan hätätapauksissa jopa käteisenä, mutta silloin ei puhuta kuukauden summista vaan muutaman päivän akuutista tarpeesta.

      Väärinkäytösten mahdollisuus on aina olemassa kuten ihan missä tahansa asiassa, mutta oikeasti toimeentulotukea jää vuosittain tiedon tai kehtaamisen puutteessa hakematta puoli miljardia vuosittain. Alikäyttö siis on huomattavasti suurempi ongelma kuin se jos joku joskus onnistuu puijaamaan ylimääräisen viiskymppisen tupakkirahaa.

  7. 7

    Eino sanoo

    UPP.n idea valtiosääntöoikeuden pakollisesta peruskurssista kansanedustajille on erittäin järkevä ehdotus, onhan eduskunta nimenomaan kansakunnalle lakeja säätävä laitos. Tuolloin voisimme jopa välttyä osasta poliitikkojen hölmöimmistä, lainvastaisista ulostuloista. Luettavasti sama koskee myös osaa toimittajakunnasta.

  8. 8

    Sami Levanto sanoo

    Turvapaikanhakijoiden oikeudet pitäisi kirjata perustuslakiin samalla periaatteella kuin opiskelijat/asevelvollisuus.
    Näin ei tarvitsisi joka kerta raskasta prosessia Pl:n muuttamiseksi kun se voitaisiin hoitaa erillisellä lakimuutoksella. Onhan jo nähty miten tilanteet muuttuvat nopeasti. Niihin pitää oystyä reagoimaan nopeammin.

  9. 9

    Caritas. sanoo

    Itse asiassa ilman oleskelulupaa maassa olevalla henkilöllä ei ole oikeutta toimeentulotukeen, vaan ”ihmisarvoisen elämän kannalta välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon” (PL 19§ 1 mom). Nämä kaksi asiaa eivät ole synonyymeja (PeVL 34/2010 vp). Lailla voidaan siis määrittää ns. eksistenssiminimin saavuttamiseen tarkoitetut keinot, ja nämä eivät rajoitu toimeentulotukeen, vaan pikemminkin päinvastoin.

    Kuten Saku jo aikaisemmin mainitsi, KELAn tukiin tai sosiaaliturvalainsäädännön takaamiin palveluihin maassa ilman laillista oleskelulupaa olevilla henkilöillä ei ole oikeutta, koska ko. laissa heidät on rajattu niiden ulkopuolelle (Laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta, 3§ ja 3a§).

    Samaa mieltä kyllä kolumnistin kanssa siitä, että kansanedustajille ja osalle toimittajista olisi paikallaan syventävät opinnot niin lainsäädännöstä kuin kansainvälisistä sopimuksista.

  10. 10

    HTK sanoo

    Uuninpankkopoika kiinnitti kirjoituksensa alussa median ja poliitikkojen harjoittamaan perättömien väitteiden levittämiseen, johon on useita syitä: paitsi silkka tietämättömyys, niin myös huolimattomuus ja kiire sekä tahallinen harhaanjohtaminen.

    Sanomalehtien toimittajien ja poliitikkojen totuudenvastaisuuden syyt voivat olla seuraavia:

    Miksi erityisesti ilmaisjakelu- ja iltapäivälehtien toimittajat ja kansan tietämättömyyttä hyväksikäyttävät poliitikot esittävät virheellisiä väitteitä totuutena?

    Kansallisfilosofi ja valtiomies J. V. Snellman kirjoitti jo vuonna 1844 ennakoivasti sanomalehdistön nykyisestä tilasta kirjoituksessaan. ” Sanomalehtityö kutsumuksena ja elinkeinona”. Snellmanin mukaan: ”Julkinen toiminta, josta vastuunalaisuus puuttuu, on sen vuoksi rappeutuvaa. Sanomalehdistön rappeutumisen syynä on sen muuttuminen elinkeinoksi, jota voidaan verrata mihin muuhun rahanansaitsemistapaan hyvänsä. Jos sanomalehtitoiminta muuttuu pelkäksi uutiskaupaksi tai jos sen tarkoituksena on korkeintaan hetkeksi karkottaa elämäänkyllästyneen haluttomuutta ja ikävää, niin se todella halvennetaan. Silloin sanomalehtimiehen toiminta ei ansaitse mitään arvonantoa, eikä kenenkään kunniallisen ihmisen pidä antautua toimimaan sanomalehtimiehenä.”

    Erityisesti päivittäisen irtonumeromyynnin varassa toimivat iltapäivälehdet ovat pelkkiä rahantekokoneita, sensaatiouutisten kauppiaita. Totuudellisuus ja faktojen tarkistaminen on niiden uutisoinnissa toissijaista. Mitä räikeämpi valhe, sitä paremmin se myy lehteä. Ne ovat vain siistitympiä versiota MV-lehdistä. Asuntovelkaiset toimittajat vain oman leipänsä turvaamiseksi kirjoittavat joko työkiireidensä vuoksi hätäisesti tai välttääkseen itse työttömyyden mitä tahansa höttöä. Kustantaja arvioi vain sitä miten juttu myy lehteä ja klikkausten määrää.

    Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että toimittajien ja lehden kustantajien enemmistö syyllistyy totuudesta piittaamattomaan uutisointiin. Sen sijaan median rikkaruohojen menestys ja niiden levittämien valheiden vaikutus kansalaisten mielipiteiden muovaamisessa on hälyttävän laajaa. Johtavat poliitikot käyttävät härskisti hyväkseen median luomia ennakkoluuloja ja kansan vähäistä tietämystä.

    Onneksi edes Uuninpankkopoika kumoaa yleisesti levitettyjä ennakkoluuloja. Sen pitäisi olla journalistien tärkein tehtävä.

    • 10.1

      Saunan lauteilta sanoo

      Sakari Timonen. Olen hieman eri mieltä tuosta tulkinnastasi perustuslaista.

      Väität, että ”Perustuslain 6 § 1 momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä”.

      Samoin väität, että ”se koskee kaikkia Suomen lakien vaikutuspiirissä kulloinkin olevia ihmisiä. Se sanotaan selkeästi lain esitöissä”.

      Olen eri mieltä tulkinnastasi!

      Perustuslaki on muodolliselta asemaltaan kansallisen oikeusjärjestyksen normihierarkian ylimmänasteinen säädös ja se koskee tietyllä maantieteellisellä alueella asuvien ja vuorovaikutuksessa olevien ihmisten muodostamaa yhteisöä. Yhteisö taas määritellään yhteisten etujen tai päämäärien perusteella yhteen luettua ihmisryhmää tai muuta joukkoa. Se ei tulkintani mukaan koske ”kaikkia Suomen lakien vaikutuspiirissä kulloinkin olevia ihmisiä”, kuten väität.

      Viittaat 6 § 2 momenttiin, jossa sanotaan näin: ”Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella”. Pitää paikkansa, mutta perustulain mukaan tämä koskee siis edelleen laissa mainittua tietyllä maantieteellisellä alueella asuvien ja vuorovaikutuksessa olevien ihmisten muodostamaa yhteisöä. Ei esimerkiksi kielteisen turvapaikan saaneita ihmisiä ja maasta karkoitettuja, vaikka hekin ovat ihmisiä. He eivät määritelmän mukaan tuolloin kuulu määriteltyyn yhteisöön- käsittääkseni?

      Ps. Haluan kommentoida nimimerkillä, että turhat vastakkain asettelut jäisivät pois ja vihdoinkin voisimme käydä keskustelua ilman ideologisia tai poliittisia pinttymiä. Toki voin olla myös hiljaa, ellei järkevä vuorovaikutus ole vieläkään tervetullutta tässä yhteiskunnassa.

      Ps.2 Minulla on todettu lukihäiriö, enkä käytä oikolukijaa, joten todennäköisistä kirjoitusvirheistä ei kannata kovin paljon nostaa haloota, sillä se on muun henkilöön liittyvän syyn perusteella eriarvoistamista ja verrattavissa rasismiksi.

      • 10.1.1

        Saku Timonen sanoo

        Perustuslain esitöiden ja vakiintuneen oikeuskäytännön (esim. oikeusasiehen ratkaisut) mukaan perusoikeudet koskevat sekä Suomen kansalaisia että muita Suomen oikeudenkäyttöpiiriin kuuluvia henkilöitä. Nykyisessä maailmassa valtiot eivät joitain poikkeuksia lukuunottamatta ole erillisiä saarekkeita, joissa vain maassa pysyvästi asuvia maan lait koskisivat. Perusoikeudet ovat YK:n peruskirjassa määriteltyjä, ja Suomen perustuslain perusoikeudet seuraavat tätä määritelmää. Niistä voidaan tehdä poikkeuksia kuten muistakin perustuslaissa säädetyistä asioista, mutta oleellista on huomata, että ketään ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan ilman hyväksyttävää perustetta. Peruste ei saa olla mielivaltainen, vaan sen on oltava sopusoinnussa koko perusoikeusjärjestelmän kanssa.

        Apulaisoikeusasiamies on linjannut, että toimeentulotuki ei ole sidottu pysyvään oleskeluun maassa http://www.paperittomat.fi/?p=1269

        • 10.1.1.1

          Saunan lauteilta sanoo

          Kiitos vastauksestasi. Olen samaa mieltä tuosta mainitsemastasi vakiintuneesta käytännöstä, eli perusoikeudet koskevat sekä Suomen kansalaisia että muita Suomen oikeudenkäyttöpiiriin kuuluvia henkilöitä, mutta juuri tässä kohti mielipiteeni eroaa sinun tulkinnastasi.

          Onko suomen perustuslain mukaan kielteisen maassaolopäätöksen saanut henkilö enää kuuluva suomen perustuslain piiriin? Voidaanko tai halutaanko lain mukaan tulkita niin, että myös palautukseen määrätty tai karkoitettava henkilö nauttisi samaa oikeusturvaa, kuin perustuslaissa määritelty yhteisö. Miksi tämän yhteisön ulkopuolinen henkilö tulisi lukea takaisin mukaan lain määrittelemään yhteisöön?

          Minusta se kuullostaa tilanteelta, jossa vaikkapa ruotsiin Dublinin sopimuksen mukaan palautettu edelleen saisi nauttia suomen perustuslain mukaisia oikeuksia ja etuuksia.

          Ihan mielenkiinnosta mietin tuossa pari päivää sitten kun luin osan maahan saapuneista pakolaisista suunnittelevan palaavan ruotsiin mielenosoituksena suomen kiristyvää pakolaispolitiikkaa kritisoiden, että kumpiko maa maksaa heidän osallaan tuolta ajalta ylläpidon? En löytänyt vastausta perustuslaista, enkä muualtakaan.

          Mitä YK:n peruskirjassa määritellään ihmisten perusoikeuksista, niin eivät mielestäni kuitenkaan määrää sitä mitä kansallisissa perustuslaissa erikseen määrätään. Suomessakin on käytännössä kaksi toisistaan pokkeavaa oikeuskäsitystä mannersuomessa ja ahvenanmaalla. En ainakaan minä ole koskaan törmännyt siihen, että itsemääräämisoikeuden omaavaa ahvenanmaata olisi koskaan moitittu rikkomasta YK:n tai suomen perustuslain mukaisia oikeuksia ja ehkäpä tässä vertauksessa avautuukin parhaiten tuo perustuslaissa määritelty ”tietyllä maantieteellisellä alueella asuvien ja vuorovaikutuksessa olevien ihmisten muodostamaa yhteisö” .

          Ja kyllä. Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että YK:n peruskirjan määritelmistä voidaan tehdä poikkeuksia ja pitääkin silloin kun siihen on hyväksyttävä peruste. Tällainen peruste mielestäni on mm. suomen viranomaisen tekemä päätös palauttamisesta kielteisen turvapaikan myöntämisen mukaan. Käsittääkseni tällaisessa tapauksessa ei olla asetettu ketään eriarvoiseen asemaan.

          • 10.1.1.1.1

            Saku Timonen sanoo

            Jokainen Suomen alueella oleva kuuluu perusoikeuksien piiriin. Perusoikeudet suojaavat jokaista riippumatta siitä mitä hän on tehnyt, mutta perusoikeuksia voidaan laillisesti rajoittaa tekojen mukaan. Jokaisen rikokseen syyllistyneen vapautta voidaan rajoittaa syntyperästä riippumatta, ja luvatta maassa oleva voidaan ottaa säilöön odottamaan palautusta. Vapauden rajoittaminen näissä tapauksissa ei ole vastoin perusoikeuksia.

            Ruotsiin palautettu ei enää ole Suomen perusoikeuksien piirissä, vaan Ruotsin. Niinpä Ruotsiin marssia suunnittelevat ovat Ruotsin vastuulla heti rajan ylitettyään. Sinänsä tuo marssi on hyödytön, koska heidät on rekisteröity turvapaikanhakijoiksi Suomeen. Ruotsi tulee palauttamaan heidät takaisín heti, kun rekisteröinti on todennettu. He voivat hakea Ruotsista turvapaikkaa ja oleskella Ruotsissa hakemuksen käsittelyn ajan, mutta päätös tulee Dublinin nojalla olemaan kielteinen ja käsittely nopeaa.

            Nyt joku kysyy miksi Ruotsin kautta tulleita ei voitu palauttaa heti Ruotsiin Dublinin nojalla. Se johtuu siitä, että palauttaa voidaan vain siihen maahan, jossa hakija on ensimmäiseksi jättänyt turvapaikkahakemuksen tai jossa hänet muuten on ensimmäisen kerran rekisteröity EU:n alueelle tulleeksi. Jos marssijat ovat jättäneet ensimmäisen hakemuksen Suomeen, niin heidät palautetaan hakemuksen käsittelyä varten tänne.

            Näkemyksesi tietystä maantieteellisestä yhteisöstä on perusteltu, mutta ei vastaa nykyisen perustuslain henkeä. Vanhaan perustuslakiin se olisi sopinut hyvin, sillä siinä puhuttiin Suomen kansalaisen oikeuksista.

  11. 11

    Maria sanoo

    Hei! Pystyisitkö selventämään sitä, mihin sitten perustuu asumiseen perustuva sosiaaliturva Suomessa? Tämähän ilmenee jo Kelan sivuilta, joilla ilmoitetaan selvästi että sosiaaliturvaa (eli jotakin tiettyä etuutta) pitää erikseen hakea? Eikö tämä harkintavalta viittaisi pikemminkin siihen, ettei oikeus sosiaaliturvaan ole täysin ehdoton ja tietyistä laissa asetetuista kriteereistä riippumaton? Ymmärtääkseni oikeus viimesijaiseen turvaan (eli toimeentulotukeen) on sinänsä ns. subjektiivinen oikeus, mutta eihän tämäkään oikeus toisaalta voi ohittaa viranomaisia kaikessa toiminnassaan velvoittavaa oikeusvaltioperiaatetta, jonka sisällön juristina varmaan tiedätkin?

    Olen aidosti hämmentyneenä seurannut tätä keskustelua, jossa kukaan ei tunnu hahmottavan sellaisten peruskäsitteiden kuin oikeus ja velvollisuus. Se että jollakin ”on oikeus” johonkin, ei kai vielä itsessään tarkoita käytännössä oikein mitään… sen takia varmaan onkin täytynyt tarkemmin säätää siitä, miten tämä oikeus käytännössä turvataan, eli ketä tämä oikeus velvoittaa?

    Semmoistakin on tullut mietittyä, että mikä mahtaa olla asumisperusteisen sosiaaliturvan suhde perustuslain 9 pykälään (liikkumisvapaus ja oikeus valita asuinpaikkansa Suomessa) joka sananmuotonsa mukaisesti koskee vain Suomen kansalaisia ja maassa laillisesti oleskelevia ulkomaalaisia? Ja entä perustuslain suhde kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, joista ilmenee ettei perusvapauksien ja -oikeuksien loukkaamattomuus kuitenkaan voi ohittaa valtiosuvereniteettia? Eräänä ilmentymänä tästä (kuten hyvin tiedät) perusteet ja olosuhteet, joiden vallitessa perusoikeuksia voidaan rajoittaa.

    Itse näen tämän niin, että meidän perustuslakimme on ns. Tss-oikeusajattelun hengessä kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia pidemmälle menevä kokoelma viranomaisille aktiivisia toimintavelvoitteita asettavia oikeuksia, joiden tarjoamiseen Suomella ei olisi kansainvälisesti tarkasteltuna velvollisuutta. Eli toisin sanoen esim. fundamentaali ja ehdoton oikeus elämään ei tarkoita oikeutta suomalaiseen sosiaaliturvaan.

    Perustuslakikin on siis ”vain” (Suomen kansalaisten valitseman) eduskunnan säätämä laki, ilmentäen perusperiaatetta jonka mukaan: ”Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.”

      • 11.1.1

        Maria sanoo

        Ensinnäkin: eihän tuossa oikeusasiamiehen kannanotossa sentään niin sanota? Otahan nyt ne punaiset lasit päästä pois ja lue kannanotto uudestaan. 😉

        Toisekseen: ei kai oikeusasiamiehen kannanotot noin niinkuin yleisesti sentään ohita ylimpien tuomioistuinten kannanottoja, jotka ovat EU-tuomioistuimen linjan mukaisia? Kyllä minä lukisin esimerkiksi tätä KHO:n ratkaisua niin, ettei toimeentulotuki kuulu laittomasti maassa oleskeleville: http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1463664425032.html

        • 11.1.1.1

          Saku Timonen sanoo

          Sekoitat kaksi asiaa eli kaikkien oikeuden välttämättömän elannon turvaamiseksi saatavaan toimeentulotukeen ja systemaattisen ja kauan jatkuneen tukien väärinkäytön, joka oli karkotusperuste.

          Toimeetuki ei ole asumisperusteinen tuki, kuten apulaisoikeusasiamiehen linjaus kertoo. Sen sijaan tukien jatkuva väärinkäyttä voi olla jopa EU-maan kansalaisen karkoitusperuste. Älä sekoita asioita keskenään, jos täällä aiot kommentoida.

          • 11.1.1.1.2

            Saku Timonen sanoo

            Siihen, että et ymmärrä asumisperusteisten sosiaalietuuksien ja välttämättömään elatukseen tarkoitetun toimeentulotuen välistä eroa.

          • 11.1.1.1.4

            Saku Timonen sanoo

            Etpä näköjään ymmärrä lukemaasi, koska tuossa sanotaan selvästi, että terveydenhuollolla on velvollisuus järjestää kiireellistä hoitoa ja sosiaaliviramiailla toimeentukea. Ja nyt jankuttamisesi loppuu tähän.

        • 11.1.1.2

          Maria sanoo

          Ja btw. tuossa viittaamassani ratkaisussa karkotus perustui ymmärtääkseni siihen, että henkilöt olivat ”rasite sosiaaliturvajärjestelmälle” eikä siihen, että olisivat käyttäneet sitä väärin. Sehän olisi jo varmaan johtanut rikosperusteiseen maasta karkottamiseen.

          Lopuksi: Olen tosi pettynyt tyyliisi vastata eriäviin näkemyksiin, jopa täysin asiallisiin ja perusteltuihin kuten omani. Olin tähän asti lukenut tekstejäsi ihan ajatuksella ja ollut monessa asiassa täysin samaa mieltä kanssasi. Nyt taidan kuitenkin jättää kommentoinnin ainoastaan niille, jotka osaavat myötäillä ja lukea lakitekstejä ja kansainvälisiä sopimuksia samojen lasien läpi kuin sinä. Moikka ja hyvää jatkoa!

          • 11.1.1.2.1

            Saku Timonen sanoo

            Karkotus perustui rasitteena olemiseen eli järjestelmälliseen väärinkäyttöön. Mitä vastauksiini tulee, niin olen väitellyt kaikenlaisten jankuttajien kanssa jo yli seitsemän vuotta ja totaalisen kyllästynyt jatkuvasti samaa jankuttaviin. Voin vakuuttaa, että minulla ei tule ikävä sinua.

  12. 12

    Tuomas Rämö sanoo

    Edustuksellisessa demokratiassa kansalaisten eksakti lain tunteminen ei ole niinkään relevanttia vaan kansan tahto. Edustajat avustajineen ja virkamiehistöineen ovat sitä varten, että he hoitavat lain kiemurat, jos kansa vaikkapa tahtoo, ettei laittomasti maassa oleskeleva saisi saada tukea tai mitä tahansa enemmistönä vaatiikiin.

    Suosisin suoraa demokratiaa, jossa eduskunta olisi alisteinen kansan tahdolle. Silloin myös kansalaisten yleissivistys kasvaisi ja jokainen pääsisi perille paremmin siitä, että missä kansainvälisissä sopimuksissa ollaan mukana ja mistä haluaisivat irti, jos haluaisivat toteuttaa tavoitteen jne.

    Nykyisessä systeemissä kansanvalta toteutuu hyvin rajoitetusti, mutta sitäkin enemmän sen omaisuutta varastetaan suuresta vastustuksesta huolimatta aina sähköverkoista juniin (ps. junakeskustelussa Timonen on kirjoittanut hyvin).