Koolla on väliä

Työttömän työnhakijan edellytetään nykyisin toimivan pääsääntöisesti verkossa. Se on kuitenkin täynnä ansoja, jotka voivat keskeyttää työnhaun tai jopa jumittaa sen kokonaan.

Vajaa kuukausi sitten kerroin näistä urapolulle asetetuista ansoista. Pelkkä ilmoittautuminen ei riitä, vaan lisäksi pitää osata etsiä sähköisen lomakkeen alapalkista lisää täytettäviä kohtia. Työttömän itsensä on arvioitava siellä oma palvelutarpeensa ja laadittava työllistymissuunnitelma. Jo tässä vaiheessa pelistä karsiutuu heikoin aines ja työttömyystilastot kaunistuvat. Huolimatonta rangaistaan työnhaun keskeytymisellä, ja sen joutuu aloittamaan alusta. Menetetyiltä päiviltä ei saa työttömyyskorvausta. Säästöä se on pienikin valtion rahojen säästö.

Nettiin on ladattava myös ansioluettelo. Yleensä sitä ei kukaan koskaan sieltä lue, mutta ei sillä ole väliä. Pääasia on, että työtön aktivoituu tälläkin tavalla hieromaan älynystyröitään. Tämä selvisi Päivi H. Tynin päivityksestä Facebookissa:

Jos elämä käy tylsäksi, voi siihen saada jännitystä yrittämällä lähettää uuden CV-tiedoston Mol:n palveluun. Mielestäni olen aika osaava tietotekniikka-asioissa, mutta nyt meni hetki ennen kuin hoksasin, miksi uusi CV ei latautunut palveluun.

Mol:n ulkopuolisessa todellisuudessa tiedostopäätteen kirjasinkoolla ei ole väliä. Sitä eivät myöskään kaikki osaa muuttaa. Ainakin Wordissa kun muuttaa tekstitiedoston pdf-tiedostoksi, tulee tiedostopäätteeksi .pdf – mutta Mol vaatii, että se on .PDF.

Jopa kirjasinkoolla on siis väliä. Laitetaan vielä kuva.

22281545_1819740168037025_2576080923197580735_n

Kuva: Päivi H.Tyni

Vaikuttaa mitättömältä yksityiskohdalta, mutta saattaa tyssätä vähemmän tietotekniikan kanssa askartelevan työnhaun, jolloin seurauksena on taas sanktioita.

Tämä ei voi olla tahallista kiusantekoa, mutta hitonmoista tunarointia se on. Työvoimahallinto näyttää ulkoistaneen palvelusivujensa koodaamisen johonkin menneessä DOS-ajassa elävään paikkaan. Serverit ovat tarkkoja isoista ja pienistä kirjaimista, mutta ei sitä tarvitse käyttäjän murheeksi jättää. Jokaisen käyttöliittymäohjelmoijan pitää osata tehdä muunnos automaattiseksi, mutta Mol:n käyttämä ohjelmoija ei ole välittänyt sitä tehdä.

Ei riitä, että työvoimahallinnon verkkosivut ovat ainakin äkkinäiselle käyttäjälle hankalat, vaan niihin on selvästi jäänyt hutiloinnin leima. Monen mielestä tämä on pikkujuttu, mutta ei se ole sellaiselle, joka Te-toimiston painostuksesta vasta opettelee seikkailemaan verkon ihmeellisessä maailmassa.

Työvoimahallinnon viitoittamalla ja ansoittamalla urapolulla koolla on väliä, vaikka aina muuta vakuutellaan.

***
Johonkin aikaan tänä iltana suljen kommentoinnin, koska lähden lomalle sähköttömään paikkaan. Hyvää loppuviikkoa kaikille.

Vastakkainasettelun loputon suo

-Saku Timonen ei tietenkään laita näitä rinnan.

Jostain ihmeen syystä minun pitäisi palkattomasta työstä kertoessani puhua aina myös maahanmuuttajista. Tämä on tyypillistä ajattelua nille, jotka näkevät kaikkien ongelmien syyksi maahanmuuton. Tällä kertaa kyse oli toissapäiväisestä jutustani, jossa kerroin sosiaalipalveluna tarjottavasta palkattomasta työstä. Sen rinnalle olisi kuulemma pitänyt ehdottomasti ottaa entisen eduskunta-avustaja Terhi Kiemungin blogaus, jossa hän asiaa mitenkään selvittämättä ja perustelematta asettaa vastakkain tämän palkattoman työn ja Euroopan investointirahaston kokeilun, jolla on tarkoitus kouluttaa ja työllistää maahanmuuttajia.

tk

Näin helppoa vastakkainasettelu on, kun ei piittaa tippaakaan faktoista eikä viitsi ottaa asioista selvää. Kyse on siis maahanmuuttajille suunnatusta koulutuksesta varastotyöntekijöiksi ja hyllyttäjiksi.

ilmoitus_mamukoulutus

Euroopan investointirahasto sijoittaa 10 miljoonaa euroa kokeiluun, jonka tavoitteena on työllistää 2 500 maahanmuuttajaa Suomessa kolmen vuoden aikana sekä auttaa työnantajia saamaan tarvitsemaansa työvoimaa. Kyseessä on SIB-malli (Social Impact Bond), jossa yksityiset sijoittajat rahoittavat toiminnan ja kantavat taloudellisen riskin. Julkinen sektori maksaa vain todennetuista tuloksista – eli kun maahanmuuttaja työllistyy. Lisää kokeilusta voitte lukea täältä.

Kiemunki ja hänen juttunsa jakajat tuntuvat olevan sitä mieltä, että Suomen ei pitäisi ottaa vastaan kymmentä miljoonaa euroa 2 500 maahanmuuttajan työllistämiseksi palkkatyöhön sijoittajien omalla riskillä. En ymmärrä miten se auttaisi suomalaisten pitkäaikaistyöttömien tilannetta. Suomen työttömien pompottaminen ja vähävaraisiin kohdistuvat leikkaukset ovat ihan kotikutoinen ongelma, joka ei johdu maahanmuuttajista. Vaikka elettäkään ei tehtäisi maahanmuuttajien tilanteen helpottamiseksi, niin sillä ei olisi mitään vaikutusta hallituksen, viranomaisten ja ilmaista työvoimaa kierrättävien toimintaan.

Ihan varmasti tällainen koulutus työpaikkatakuulla kelpaisi myös suomalaisille työttömille. Ongelma on siinä, että Euroopasta ei löydy sijoittajien rahaa suomalaisten työllistämiseen, koska se katsotaan kansalliseksi, maan itsensä ratkaistavaksi ongelmaksi. Maahanmuuttajien heikko työllistyminen on Euroopan yhteinen ongelma. Jos tällaista rahaa löytyisi, niin luulisinpa työministeriön ottavan sen ilomielin vastaan.

Heikossa asemassa olevien ihmisten asettaminen vastakkain kyräilemään toisiaan on loputon suo, jolla ei ratkaista yhtään ongelmaa. Maahanmuuttajien syyttäminen vallitsevasta tilanteesta on alkeellista ajattelua. Vaikka heidät kaikki karkoitettaisiin maasta tänään, niin yhdenkään suomalaisen köyhän asema ei korjaantuisi huomenna, ensi kuussa, ensi vuonna tai koskaan. Kun tämä selviäisi oikeistopopulisteille, niin he löytäisivät jonkin muun ryhmän, joka heidän mielestään saa enemmän ja hyötyy ansiotta. Heille on tärkeintä vastakkainasettelu ja halu etsiä syyllisiä.

Jos tällä kokeilulla onnistutaan hankkimaan sijoittajien riskillä työpaikkoja maahanmuuttajille ja tekemään heistä veronmaksajia, niin enpä osaa pitää sitä huonona asiana. Suurin osa työttömistä maahanmuuttajista joutuu joka tapauksessa ihan samaan liemeen kuin muutkin työttömät. Kyllä palkatonta työtä riittää kaikille.

(Kiitos Tiina Kuismalle Facebookissa näkemistäni mielipiteistäsi, joista olen kanssasi samaa mieltä ja joita siksi käytin tässä jutussa.)

Sotesäästöjä

Kuten muistamme, niin sote-uudistuksen valínnanvapaus meni uusiksi perustuslakivaliokunnassa. Nyt näyttää siltä, että kokoomus ei tule saamaan valinnanvapautta alkuperäisessä laajuudessa, joten nähtäväksi jää, saako keskusta maakuntauudistuksen. Nämä kaksi asiaahan pakkonaitettiin keskenään. Tästä kertoi Iltalehti eilen, ja lisää saamme varmasti kuulla lähipäivinä.

Odotellessa kerron miten ei pidä säästää lyhytnäköisesti. Pohjois-Karjalassa ennakoitiin joka tapauksessa tulevaa sote-uudistusta ja perustettiin tämän vuoden alussa toimintansa aloittanut maakunnallinen Siun sote kuntayhtymäpohjalta. Mukana ovat kaikkien Pohjois-Karjalan kuntien lisäksi Heinävesi.

Koko soten idea on saada kustannushyötyjä ja säästöjä. Niinpä Siun sote aloitti rehvakkaasti laatimalla tämän vuoden talousarvion yhden prosentin pienemmäksi kuin mitä kuntien yhteenlasketut sote-kulut olivat viime vuonna. Yksi prosentti tarkoittaa noin 7 miljoonaa euroa. Näin tehtiin siitä huolimatta, että muutamat kunnat siitä varoittelivat. Juuka oli yksi näistä varoittelijoista, koska kunnanjohtajamme tuntee aiemman työkokemuksensa pohjalta erikoissairaanhoidon talouden yhtä hyvin kuin oman rahapussinsa sisällön. Hän sanoi jo vuosi sitten julkisesti, että erikoissairaanhoidossa kustannuksia ei muodosteta, vaan ne muodostuvat. Lain edellyttämän tason ylläpitäminen maksaa, eikä niitä lukuja pidä mennä ymmärtämättömän sorkkimaan.

Siun soten virkamiesjohto ja kuntayhtymän päättäjät eivät uskoneet, vaan tekivät alimitoitetun budjetin. Siun soten talous toimii niin, että kunnat antavat tietyn suuruisen säkillisen rahaa, ja sillä koko hommaa pyöritetään. Säkki oli vajaa, mutta tyrkytetty lisäraha ei kelvannut. Päätettiin näyttää, että nyt säästetään.

Eihän se onnistunut, vaan tänä vuonna tulee alijäämää mahdollisesti jopa 10 miljoonaa euroa. Tätä yritetään korjata leikkaamalla lisää kuluja ja pyytämällä henkilöstöä pitämään lomaa ilman sijaisjärjestelyjä. Siitä huolimatta ensi vuoden talousarviota ollaan laatimassa samansuuruisena kuin tällekin vuodelle. Ensi vuonna on siis katettava tämän vuoden alijäämää useita miljoonia ja pyöritettävä taloa entiseen tapaan samalla rahalla kuin tänäkin vuonna, vaikka rahan riittämättömyys jo nähtiin.

Tästä pitäisi kuulemma olla hiljaa ja antaa positiivista viestiä. Onneksi keskussairaalan ylilääkärit eivät ole hiljaa, vaan julkaisivat sanomalehti Karjalaisessa avoimen kirjeen maakunnan päättäjille. Valitettavasti siihen ei ole suoraa linkkiä, mutta kerron kirjoituksen pääkohdat.

Ydin on, että ylilääkärit sanovat suoraan säästövimman kuihduttavan keskussairaalan toiminnan ja tulevan kalliiksi. Jos toimintaa supistetaan, niin potilaat eivät pääse hoitoon Joensuun keskussairaalaan, joka on maan kustannustehoikkain ja tuottavin keskussairaala. He hakeutuvat muuanne, jossa hoito on kalliimpaa. Lasku tästä hoidosta tulee Siun sotelle.

Kun toiminta supistuu, niin erikoislääkärit äänestävät jaloillaan. He ovat sellaisia ammattilaisia, jotka pääsevät töihin aina. Jos he eivät saa tehdä työtään kunnolla Joensuussa, niin he siirtyvät muuanne. Paha kello kuulu kauaksi, joten uusia ei heidän tilalleen tule.

Laajan päivystyksen ylläpitäminen edellyttää hyvää erikoislääkärimiehitystä. Jos sitä ei ole talossa, niin sitä ostetaan muualta kalliilla hinnalla. Jos ei osteta, niin lain edellyttämä hoidon taso ei täyty ja toiminta ajetaan alas. Hoidot siirtyvät muuanne ja lasku tulee taas Siun sotelle.

Lyhytnäköinen säästäminen tässä asiassa on yksittäisten kuntien taloudelle sitä kuuluisaa housuun kusemista pakkasella. Pienemmät kustannukset tekevät hyvää pari vuotta, mutta jatkuvasti kasvava alijäämä rysähtää jossain vaiheessa maksettavaksi. Silloin on myöhäistä, koska toiminta on jo ajettu alas ja laskuja muualla annetusta kalliimmasta hoidosta tulee kiihtyvällä tahdilla. Tulee myös ruumiita, kun välimatkat kiireelliseen hoitoon pitenevät ja muualta ostettuja erikoiskirugeja joudutaan odottelemaan.

Minä en päästäisi taloudesta vastaavia virkamiehiä operoimaan itseäni enkä kirurgeja päättämään yksin budjetista. Uskon kuitenkin kirurgien ja muiden ylilääkäreiden tietävän virkamiesjohtoa paremmin miten lain edellyttämää tasokasta hoitoa annetaan ja mitä se väkisinkin maksaa.  Siksi heitä kannattaa kuunnella.

tyhmä

 

 

Orjatyötä sosiaalipalveluna

Vähän väliä kuulee sanottavan, että työ on parasta sosiaaliturvaa. Niinhän se onkin, jos työstä maksetaan sellaista palkkaa, jolla tulee toimeen. Nykyisin ei kuitenkaan makseta, vaan palkattoman työn teettämistä sanotaan sosiaalipalveluksi. Näin saadaan kierrettyä sekä palkanmaksuvelvollisuus että varsinaisen sosiaalipalvelun tarjoaminen.

Jo 40 000 pitkäaikaistyötöntä tekee palkatonta työtä kuntouttavan työtoiminnan nimellä, ja ainakin 10 000 heistä tekee sitä työtä vastoin lakia, kertoo Taloussanomat. Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalipalvelua, joka on tarkoitettu vain niille, jotka eivät kykene palkkatyöhön tai mihinkään muuhun työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen. Sillä ei saa korvata palkkatyötä, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön 31.12.2014 antama ohje, joka on yhä edelleen voimassa. Tosin se on yleensä kunnissa jätetty lukematta, koska kuntouttava työtoiminta on havaittu hyväksi keinoksi säästää kunnan osuutta työmarkkinatuesta ja saada ilmaista työvoimaa.

Tämän näkee kuntouttavan työtoiminnan räjähdysmäisestä kasvusta vuoden 2015 alun jälkeen. Silloin kuntien maksuosuutta työmarkkinatuesta lisättiin. Tässä selventävä kuva Tampereen kehityksestä. Luvut ovat peräisin kaupungin omista työllistämispalveluista, mutta kuva ei. Se kertoo liian selvästi tapahtuneesta muutoksesta.

päivi h tyni

Kuva: Päivi H. Tyni

Tampereen kaupunki rupesi joko tarjoamaan sosiaalipalvelua pitäaikaistyöttömille entistä enemmän viime vuonna, tai sitten se keksi keinon säästää lainvastaisesti. Miettikää itse kumpi on todennäköisempi vaihtoehto, kun ajatellaan mitä kaikkea STM:n paimenkirjeen mukaiseen sosiaalipalveluun kuuluu.

Työttömät eivät ole ainoa ryhmä, jonka saama ”sosiaalipalvelu” muodostuu palkattoman työn tekemisestä. Kehitysvammaisia kohdellaan samalla tavalla, kertoo Ilta-Sanomat. He saavat työkyvyttömyyseläkettä, mutta sosiaalipalveluna tarjotaan työtä heidän omalla kustannuksellaan ja jopa tappiolla. Jo päivittiset ruokakulut voivat olla suuremmat kuin työstä saatu korvaus. Härskiksi touhun tekee se, että monet kehitysvammaiset luulevat vilpittömästi olevansa oikeasti mukana työelämässä ja saavansa palkkaa.

Työttömille ja kehitysvammaisille tarjotaan jo palkatonta työtä sosiaalipalveluna. Mikä mahtaa olla seuraava ryhmä? Ehkä vanhuuseläkettä saavat patistetaan työpajaan vaikkapa ruuveja pussittamaan ja sanotaan sitä vanhuspalveluksi. Tai sairaat laitetaan hoitamaan toisiaan ja sanotaan sitä osallistavaksi terveydenhoidoksi.

Tokkopa sentään, mutta ymmärsitte tarkoitukseni. Säästämisinnossa on keksitty keino laittaa sosiaalipalvelua tarvitsevat palkattomaan työhön. Samoin käy terveille työttömille, jotka eivät tarvitse sosiaalipalvelua, mutta jotka pakotetaan saamaan tätä palkattomasta työstä muodostuvaa sosiaalipalvelua tukien menettämisen uhalla.

Pidelkäähän työpaikastanne kiinni, jos teillä vielä sellainen on. Oikeat palkkatyöt katoavat sitä mukaa kuin nämä tahallaan väärin ymmärretyt sosiaalipalvelut lisääntyvät.

 

Puheet ja teot

-Mutta kuntien valtionosuuksista Sipilän hallitus ei ole leikannut, eikä leikkaa indeksitarkistusten jäädyttämistä, 75 miljoonaa euroa, lukuun ottamatta. Ne jäädytetään kaikkialla yhteiskunnassa. Näin on, vaikka tuon tuosta yritetään vähintään vihjaista, että ”kyllä se Sipilän hallitus jatkaa samaa leikkauslinjaa”.

Näin vakuutteli keskustalainen veteraanipoliitikko Mauri Pekkarinen viime kevään kuntavaalien alla. Jostain lukemani viisauden mukaan ihmiset tarkoittavat mitä sanovat, mutta sen jälkeen tekevät täsmälleen painvastoin. Niin on käynyt nytkin – tosin en ole varma tarkoittiko Pekkarinen mitä sanoi, vai puhuiko hän politiikkaa.

Juuan kunnan valtuustoseminaarissa esiteltiin ensi vuoden talousnäkymiä. Tämä talouspäällikkö Petteri Soinisen esityksestä otettu kuva kertoo karua kieltä siitä, miten hallituksen tämän vuoden aikana tekemät päätökset vaikuttavat kuntien ensi vuoden talouteen. Juuka on 5 000 asukkaan kunta, jonka tuloista merkittävä osa muodostuu valtionosuuksista. Samanlaisia kuntia on tässä maassa paljon.

22281799_10208486234313961_907568696120959325_n

Ne Pekkarisen mukaan ainoat leikkaukset eli indeksijäädytykset tekevät vain  38 000 euron loven kunnan tuloihin, mutta paljon pahempaa jälkeä tekevät ne leikkaukset, joita Sipilän hallituksen ei pitänyt tehdä.

Kiky-sopimus vaikuttaa kuntatalouteen kahdella tavalla. Ensinnäkin julkisen sektorin lomarahaleikkaukset alentavat kunnan verotuloja. Sitäkin suurempi on sopimuksen suora vaikutus valtionosuuksiin. Sopimuksen mukaan kikyn kunnille tuottama taloudellinen hyöty vähennetään suoraan valtionosuuksista. Se hyöty on kuitenkin vain laskennallinen. Mitään rahallista hyötyä kunnat eivät saa, sillä ne tuottavat palveluja, joita ei myydä markkinoilla. Valtionosuus pienenee kuitenkin silkkana setelirahana tämän puhtaasti teoreettisen laskelman mukaisesti.

Kaikki muut kuvan kohdat ovat niitä paljon puhuttuja ”pieniä viilauksia” valtionosuuksien määräytymisperusteisiin. Joskus kauan sitten eli vielä 1980-luvulla valtionosuusjärjestelmä 0li selkeä, sillä valtio maksoi tietyn prosenttiosuuden kunnille kustakin toiminnasta aiheutuneista kuluista. Sen jälkeen jokainen hallitus on viilannut sieltä ja höylännyt täältä, eikä Sipilän hallitus tee tässä mitään poikkeusta.

Verotulojen tasausjärjestelmän uusin viilaus aiheuttaa Juuassa 175 000 euron vähennyksen tuloihin. Valtionosuuksien määräytymisperusteita on muutettu minulle tarkemmin tuntemattomalla tavalla, ja samoin on muutettu valtionosuudet määrääviä perushintoja. Nämä pikku viilaukset – jotka eivät siis ole leikkauksia -leikkaavat valtionosuuksia peräti 589 000 euroa. Kirsikaksi kakun päälle on veroperustemuutostenkin kompensaatiota pikkuisen säädetty kunnille epäedulliseen suuntaan.

Näin hallitus säästää omia julkisia menojaan. Se pienentää valtionosuuksia ja jättää kunnat vastaamaan yhä enemmän lakisääteisistä tehtävistä. Päälle se vielä haukkuu kunnat holtittomasta taloudenpidosta ja neuvoo ottamaan oppia itsestään.

Kunnat eivät kuitenkaan voi säästää samalla tavalla, sillä niiden on hoidettava lakisääteiset tehtävänsä. Jos ne eivät sitä tee, niin siitä ei hyvä seuraa. Oikeastaan ainoa keino on säästää henkilöstökuluissa. Niinpä kunnat käyttävät entistä enemmän palkatonta työvoimaa. Palkatonta työtä kuntouttavan työtoiminna nimellä tekee jo 40 000 henkilöä. Kunnat saavat palkatonta työvoimaa ja säästävät työmarkkinatuen maksuosuuden. Tämä on tietenkin laitonta, mutta siitähän ei kukaan ole oikeastaan koskaan piitannut. Juuan kunta on poikkeus säännöstä, sillä meillä ymmärretään myös kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain olevan velvoittava.

Jos nyt ajattelette, että nämä jonkun tuppukylän ongelmat eivät liikauta teidän kuntaanne, niin erehdytte. Jokainen maan kunta ja kaupunki saa valtionosuuksia. Kysykää johtavilta virkamiehiltänne ja päättäjiltänne miltä teidän kuntanne luvut näyttävät. Kyllä Sipilän hallitus käy teidänkin kuntanne kukkarolla.