Antiaikalainen
Antiaikalainen

Vuosi: 2013

Pyhien viettoa Žižekin seurassa

Jouluiset lukusuunnitelmani menivät uusiksi, kun unohdin pohjoiseen lähtiessäni pakata mukaan Juhani Suomen uuden Mannerheim-kirjan. Matkalla junassa tapoin aikaa Slavoj Žižekin haastatteluista koostuvan Demanding the Impossiblen parissa. Se oli sen verran mieluista luettavaa, että ostin aatonaattona itselleni Amazonin…

  • 15

Tusina vuoden kirjaa

Olen listojen ystävä. Ne ovat riemukasta hupia ja ajanvietettä. Edustan nykyisin sitä koulukuntaa, jonka mielestä listat kuuluu tehdä hetken päähänpistosta sen kummemmin pohjustamatta & perustelematta. Varsinkin kirjalistat. Sitten jälkeenpäin voi miettiä, että perhana, mitä kaikkea…

  • 4

Antijournalisti

(Nettiversio Kerberoksessa 3/2013 ilmestyneestä kirjoituksesta) Karl Kraus (1874-1936) lienee tärkein saksankielinen kirjailija, jolta ei ole suomennettu yhtäkään teosta. Hänen aforismejaan löytyy kahdesta Parnassosta (1/1996 ja 5/2006) Juhani Ihanuksen ja Timo Hännikäisen käännöksinä. Aforistina Kraus tunnetaan…

  • 10

Romaani katsoo menneeseen maailmaan

(Pitempi versio Parnassossa 6-7/2013 ilmestyneestä kirjoituksesta) Kun Donna Tartt julkaisee uuden romaanin, se on kirjallinen tapaus. Odotuksen kiihkoa lisää hänen niukka tahtinsa: esikoisromaani Jumalat juhlivat öisinilmestyi 1992, Pieni ystävä kymmenen vuotta myöhemmin ja The Goldfinchtänä…

  • 7

Euroopan rappion julistajat

Tarmo Kunnaksen Fasismin lumous on liki 700-sivuinen järkäle. Siinä emeritusprofessori etsii vastauksia kysymykseen, mikä sai niin monet eurooppalaiset älyköt hurmaantumaan fasismista maailmansotien välillä. Ensimmäisellä yrityksellä uuvahdin kirjaan parinsadan sivun jälkeen. Toisella yrityksellä pääsin loppuun saakka….

  • 11

Oudon ilon kirja

”Oi, kun tunti vavahtelee kellotornissa yöllä, miten viehättävää onkaan katsella kuuta jonka nenä muistuttaa kultalanttia!” Parhaita kirjoja ei lueta, vaan luetaan uudestaan. Vasta suomeksi ilmestynyt Aloysius Bertrandin Yön Kaspar on sellainen. En vamaankaan pahasti liioittele,…

  • 6

Kauhukakara kaivaa napaansa

Kuinka suhtautua Frédéric Beigbederiin, ranskalaisen kirjallisuusmaailman superjulkkikseen ja enfant terribleen?Jos kysymykseen laittaa tuollaiset epiteetit, on toki vaikea suhtautua muuten kuin ivallisesti. En ole suuremmin innostunut Beigbederin suomennetuista teoksista 24,99 ja Apua anteeksi. Olen pitänyt häntä…

  • 9

Kapean maun ongelma

Mikä on suomalaisen kirjallisuuden tila? Varmaan koko kysymys on väärin asetettu. Suomalainen kirjallisuus ei ole möhkäle vaan mosaiikki. Jos siitä puhutaan möhkäleenä, päädytään vain kärjistyksiin tai latteuksiin. Kukin poimii säkistä mitä sopivaksi katsoo ja lausuu…

  • 14

Suomi-proosaa, osa 2

Olin tänään Helsingin kirjamessuilla paneelikeskustelussa, jonka piti alun perin käsitellä paneutumista vaativaa kirjallisuutta otsikolla ”Liian vaikeaa, kiitos.” Käsiteltiinhän siinä sitäkin. Suurta huomiota sai myös eilinen Suomen Kuvalehden juttu ”Romaani sairastaa”, josta kirjoitin edellisessä merkinnässäni. Keskustelu…

  • 18

Suomi-proosaa

Näin Helsingin kirjamessujen aikaan kotimainen kirjallisuus on vahvasti esillä paitsi itse messutapahtumissa myös tiedotusvälineissä. Uudessa Suomen Kuvalehdessä on pitkä artikkeli otsikolla ”Romaani sairastaa”. Siinä listataan yhdeksän syytä, miksi ”kotimainen proosa ei innosta”. Juttuun on rakennettu…

  • 11