Koronan paha (paikka)tieto – osa 3 yrittäjä

Tämä on jatkoa viidennelle koronajutulleni. Käsittelen edelleen yksityiskohtia, joten suosittelen, että selaisit pohjalle juttuketjun. Alkuun pääset tästä. Paikkatieto-osuus alkaa tästä.

Jos et ehdi, kertaan lyhyesti: ensin määrittelin koronan hybridikriisinä, sitten arvioin hallituksen pelaamaa kamppailun I erää ja kolmannessa jutussa laskin sarjatasoa pohtimalla kamppailua kunnissa II erän alkaessa. Ensimmäinen paikkatietoartikkeli esitteli vastuullisen kansalaisen sairastuneena ja toinen mökkiläisenä.

Talous romahtaa

Talous on taantunut ja lamaantunut ja jopa romahdellut eri syvyyksin ennenkin. Yrityksiä tuetaan hyvinäkin aikoina. Luulisi, että tämän seuraamiseen on hyvät paikkatietovälineet, koska yrityksille ja yrityksien paikka merkitsee. Osin onkin. Suomessakin on joukko asiantuntijoita, jotka auttavat esimerkiksi optimoimaan uuden myymälän paikan vs. asiakaspotentiaali vs. kilpailutilanne. Logistiikkaa on analysoitu paikkatiedon avulla jo silloin kun sitä kutsuttiin kuljetuksiksi ja varastoinniksi. Kaupat analysoivat jopa asiakkaiden kulkureittejä maitohyllyltä kahvihyllylle sijoitellen välille houkuttimia. Yritykset ovat paikkatieto-osaajien vehnäleipää, jossa on kinkkusiivu päällä. Mutta tämä tieto on liikesalaista.

Korona on ainutlaatuinen talousshokki. Se iski ensin palveluihin riippumatta niiden koosta ja sijainnista. Osa kiellettiin, osa tyhjeni suosituksin ja osa, kun ihmiset eivät enää liikkuneet. Tarjoilu loppui niin Utsjoen Shellillä kuin Stokkan kattobuffetissa. Kriisin alla on erittäin runsaslukuinen ja runsaslajinen yritysjoukko, joista osan talouskatsauksia ei todennäköisesti lue muut kuin verottajan tekoäly, ja nyt koronatuen kiireinen pikapäätöksentekijä.

Kuva: Utsjoen Shell oli oman nuoruuteni kuuluisimpia paikkoja, onkohan koronaa näkynyt tänä vuonna? Kaikki meni maaliskuussa koronakiinni yhtä lailla yökerhoista kuppiloihin, hyvä ratkaisu. Avaamisessa alueellisuus tuntuu vaikealta edes keskushallinnossa keskustella, mutta II vaiheessa kaikkia aloja ei varmasti kannata sulkea uudelleen kerralla ja joka paikassa, vaikka se tasapuolista olisikin.

Isoilla yrityksillä on vakiintuneet neljännesvuosikatsausten ja yt-neuvottelujen ja lomautusten raportointikäytänteet, joita on nyt tilastoinnissa ja valtionvarainministeriön ennustekäytössä nopeutettu ja ketteröitetty. Hyvä niin, koska isot yritykset alkavat kärsiä ihan pian osana II erän kansainvälisen tason ottelusarjaa. Paikallisesti haasteena lähinnä on se, että isojen yritysten tiedot raportoitaisiin toimipaikkakohtaisesti eikä vain pääkonttorin koordinaateilla. Kunnassa kiinnostaa enemmän oma sahalaitos lähiennusteineen kuin globaalikonsernin kate pörssikursseineen.

Pienet yritykset lomauttavat ilman raportteja, joustavat muutoin ja lopulta lakkauttavat itsensä isommin ääntä pitämättä. Näissä yrityksissä on yhteensä valtava määrä työntekijöitä. Pienet eivät myöskään osaa hakea monimutkaisia tukia eivätkä pysty neuvottelemaan parempia ehtoja. Tai jotkut pystyvät ja jopa hyötyvät, mutta pääosin haasteet ovat isoja. Nyt jos koskaan tarvitaan yrittäjähenkeä, kaikilta.

Käsitykseni mukaan kunnilla on tässä vaiheessa jo ihan hyvät kojelaudat eli it-kielellä dashboardit, joilla kriisiä seurataan. Alla on Lempäälän kunnanjohtajan julkaisema perjantainäkymä.

Kuva: Lempäälän kunnanjohtajan Heidi Henrietta Rämön 8.5.2020 twiittaama kuva Lempäälän koronajohtamisen tunnusluvuista. Fokus yrityksissä on niissä ongelmissa, jotka ovat pian julkishallinnon haasteita. Mitenkähän kunnallis- ja yhteisöverokertymiä seuraillaan?

Mietin seuraavaksi, miten kunnanjohtajan kojelautaan saisi näkyviin ainakin kuntaan saadut ja myönnetyt tuet, ehkä yritysten tilannekuvaa muutoinkin.

Perusyrittäjä

Esittelin aiemmin vastuullisen kansalaisen. Tämän jutun päähenkilönä on Perusyrittäjä. Hän on pienen yrityksen pääomistaja, joka on kaikin tavoin riippuvainen yrityksestään ja se työntekijöistään. Yritys on sen kokoinen, että kaikki siellä tekevät myös ”oikeita lattiatöitä” eikä väliportaan pomoja varsinaisesti ole. Alussa ja välillä tilanne voi olla sellainenkin, että yrittäjä vastasi kaikesta itse. Tällaisia yrityksiä on Suomessa noin 340 000 (93% kaikista) ja ne työllistävät lähes 500 000 henkilöä yrittäjät itsensä mukaan lukien.

Kuva: Perusyrittäjän koronanäkymä. Kuvattu Prahassa, jossa on yrittäjyydestä pitkänajan kokemusta.

Perusyrittäjä tuntee oman bisneksensä ja kilpailijansa. Hän on kriisin keskellä hakenut bisneksen arvioinnin, ja ehkä kehittämisenkin tukea, tai paikkausta kuluihinsa, tai odottelee lupailtua perustukea, tai oman alan liiton huhuamaa täsmätukea, samalla kun hän sovittelee lyhennettyjä työaikoja ja lomauttelee peläten irtisanomisia.

Lehdet käyttävät kissankorkuisia otsikkoja myöntövirheistä nostaessaan rottia hallituksen ja virkailijoiden pöydille. Exceleitä saa ladattua sieltä ja täältä, tilanne etenee, myös Perusyrittäjän puolituttu puolikilpailija näyttää saaneen jonkun tuen. Jos jaksaa joka päivä tarkistaa paitsi oman hakemuksensa etenemisen myös myönnöt, pysyy alastaan alueellaan kärryillä, pitäähän sitä tukemisen oikeudenmukaisuuttakin arvioida.

Miltä tilanne näyttäisi kartalla? Reunassa toimialat, merkit liikevaihdon mukaan, värit myöntöjen suuruuden mukaan, merkki harmaalla, jos ei ole saanut tai ehkä hakenut. Voisi harjoittaa kateutta ja samalla hahmotella omassa ympäristössä, miten muilla menee, samaa yrittäjäyhdistystä kun ollaan ja verkostot on pidettävä kunnossa. Ehkä voisi löytää uusia kumppaneitakin ja soitella naapurikunnan opiskelukaverille, jonka merkki loistaa kartalla hyvänvärisenä, pitkästä aikaa, jospa neuvoisi?

Peruskaupunki

Peruskaupungissa on elinvoimajohtaja ja hänellä jopa alainen. Pidetään tiiviitä yhteyksiä maakunnan pääpaikkaan, osallistutaan Business-rinkiin ja kilpaillaan sekä alueena muita vastaan että keskenäänkin. Veto- ja pitovoima ovat arkikieltä. Yritykset ovat tärkeitä, yritysmyönteisyys on kilpailutekijä.

Excelit vilisevät silmissä. Montaa oman alueen yrittäjää on neuvottu, kaupunginjohtajalle tehdään kojelaudan viisarinsiirto joka perjantai. Aika montaa yritystä ei silti tunneta kuin nimeltä, kun eivät ole tukia ennen tarvinneet. Kahden tonnin ensihätärahoja on jaettu vuokriin ja sähköihin.

Kartalla voisi olla koko ajan päivittyvä näkymä sekä omalta kohdalta että naapurikunnista, johon voi päälle hahmotella tiedettyjä yritysverkostoja. Telakan töistä on osa riippuvaisia, kaukanakin sisämaassa, näkyyköhän se jo meilläkin? Merkitseekö kehittämisrahan saaminen alanvaihtoja ja uutta kasvua vaiko viimeistä oljenkortta pitkään jatkaneessa perheyrityksessä?

Voi myös kurkistaa normaaliverrokit samanlaisista peruskaupungeista ja miettiä, onko saman koulun kasvatti toisella puolella maata samassa liemessä, ja onko onnistunut paremmin.

Mikä olisi sellainen kaupungin kokoluokka, jossa käytössä ei vielä ole keskuskaupungin kauppakamareita ja elinvoimaosastoja, muttei ihan tiedä kaikkia asioita pelkästään nyt suljetun vanhan shellinkahvion kahvinhakijajonossa vierailemalla. Arvioin, että tällaisissa paikoissa Suomessa asuu edelleen yhteensä ainakin miljoona kansalaista. Aluekaupungeiksi niitä esimerkiksi kutsutaan.

Maakuntasatraappi

Maakuntaliittojen tehtävänä on oman alueen kokonaisvaltainen kehittäminen ja etujen ajaminen. Heille sekä oma tieto reaaliajassa että kaikkien muiden alueiden tieto, johon verrata, voisi olla hyvä työkalu.

Kun tehtävänä on lisäksi kaavoitus, voisi teettää aika vaativia analyysitoimia ”in house” itsekin. Excel sopii laskemiseen ja piirtää erilaisia graafeja, mutta paikkaa se ei ymmärrä kuin tyyppinä teksti. Mutta osaaja muuttaa osoitetiedot ja määrät ja tyypit karttakuvaksi, joka ylläpitää itseään ja muistaa jopa muutokset ihmiselle sopivassa käyttömuodossa.

Analyytikko

Analyytikolle lähtödatojen kerääminen kaikkien ja kaikkeen käyttöön on alkupiste. Kun pohjatyön tekee hyvin, kartta päivittyy automaattisesti tarjoten polun kaikkeen siihen liitettyyn tietoon.

Nopeasti voi verrata vaikka kahta alaa 18:ssa tai 310 paikassa ja etsiä samankaltaisuuksia kuuden parametrin mukaan. Tai kokeilla työssäkäyntialueiden ja onnistumis- / unohtumisklusterien korrelaatiota, olisiko korona sittenkin hallittavissa normaaleilla keinoilla. Naapuruusanalyysissa löytyy usein itsestäänselvyyksiä, mutta voi tehdä isojakin oivalluksia.

Kun yhdistää etätyöläiset kodeistaan ja sitten mökeistään alueen yleiseen tilanteeseen, saa aika eri kuvan tilanteesta kuin excel-taulukosta. Henkilötunnuksia ei tarvita, oletuksilla pärjää aika pitkälle koska ihmiset ovat laumaolijoita ja ennustettavia.

Jos edellisissä teksteissä esittämäni terveysdata ja jopa tiukasti salattu sosiaalidata saataisiin analysoiduksi, olisi mahdollista hakea korrelaatioita talouteen ja edelleen kokonaisuuteen.

Parasta on, että laadulliset oivallukset tekee ihminen ”kuvasta” vaikka tietokoneen kvantitatiivinen laskentakyky saavuttaa rajansa. Ketterä täräyttää kohosen verkon ja vertaa sitä spatiaaliseen jakaumaan dynaamisena: onpa terävä reuna vaikka kaikissa datoissa ero oli pieni. Voi olla, että jopa tekoäly oppisi loppusyksyyn mennessä tekemään perushommat, jos opetusdataa on tarpeeksi. Eikä kaikki tekoäly vaadi opettamista, se osaa myös louhia väsymättä paikkaakin.

Maksava asiakas ja hommiin!

Onko näille asiakasta?

Sektoreissa ei, koska siellä excelit on hiottu ja dashboardien pylväskaaviot kiinnitetty. Paikkatietoakin on käytössä, vähintään taustakartoissa. Kullakin ihan omansa omilla tavoillaan. Powerpointeissa sitten kohdataan muut siilot ja sektorit kun kukin kertoo oman alansa näkymiä.

Yhdistelyssä voisi olla, mutta se ei kiinnosta kuin pormestaria. Tekniikka ole sillä tasolla, että monimutkaisen asian saisi tietokoneen vääntämänä hissipuheen pituiseksi, enkä usko että sinne edes päästään. Ja vaikka pääsisi, maali liikkuu niin nopeasti, että hyvätkin kaavat kestävät vain tovin. Kun ilmiö on uusi ja tuet ovat uusia ja alueet ovat erilaisia ja päätöstarpeet vaihtelevia, tätä ei saa kivaksi paketiksi.

Mutta väitän, että kun jokaisesta siilosta käyttää kymmenyksen ajasta kurkkaamalla yhdessä toisten kanssa tehtyä, saa enemmän ymmärrystä kokonaisuudesta kuin powerpointshown muistiinpanoista. Mutta se vaatii uhrauksen, vaikka aika on muutenkin kortilla. Siksi yhteinen pikemminkin hiipuu kuin vahvistuu.

Tutkijana minä kutsun etenemistapaa iteroinniksi. Ensin katsotaan suunta, sitten mahdollisuudet, arvioidaan nopeasti onko edes joku hyöty, korjataan suuntaa, arvioidaan uudestaan hyödyt, kunnes törmätään datan rajoituksiin, ja on aika siirtyä tuotantoon. Tehdään sillä datalla ja analyysitekniikoilla mitä on jo käytössä, eikä haeta täydellisyyttä, koska nyt on poikkeusolot aiheuttava hybridikriisi hoidettavana. Tieteen ja vertausarvoitujen menetelmäkehityksien vuoro on myöhemmin.

Yksi on silti varma. Jos koronalla olisi budjetti ja tilauskirja, ja se ostaisi paikkatietoanalyyseja valloittaakseen paremmin, se voittaisi meidät. Näytä ristiriidat, osoita heikkousklusterit, kerro kenen mökkiläisen kanssa kannattaa matkustaa. Tämän vuoksi väitän, että kun miettii hyökkääjän eli tässä kriisissä koronan asiakkaaksi, osaa käyttää omia tietojaan paremmin: minimoi koronan asiakastyytyväisyys ja se lopulta ymmärtää lähteä pois meidän kaupasta.

Paikkatietotekniikasta

Kaikki koronatuet ovat julkisia, myös lainat viipeellä. Yritystunnus yhdistää ne osoitteeseen ja taloustietoihin. Yritykset on myös opetettu siihen, että kaikki menestykset riepotellaan yritysten ja omistajien tasolla. Samoin julkaistaan kaikki ongelmat, trattalistoineen.

Paikka voi paljastaa paljon pahaa tietoa. Mutta tässä tapauksessa ei paljastu mitään, joka ei olisi jo julkista.

Tukirahalaiva on vielä vasta-aallokossa eli hakemuksia tulee enemmän kuin niitä ratkotaan, ja myötätuuliosuudellakin uutta tietoa tulee rahassa mitattuna kymmenin miljoonin joka päivä. Tuloksia on osattava seurata, jotta suuntaa voi korjata. Sitä ei tehdä valtioneuvoston linnasta käsin, vaan kunnissa ja maakunnissa.

Esitän ensimmäisen tekemisen: vaikka tukien tarjoajia on monta ja monella tasolla, voisiko tulokset koota karttakäyttöliittymään, jotta niitä olisi helpompi seurata. Vai ollaanko taas siellä lentokentällä, jossa on monta kokkia mutta soppa hukassa ja mausteet pitkin maita ja mantuja.

– – – – –

Palaan paikkatietomaailmaan, kun saamme analyysidemot tehtyä.

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.