Suomen ruoka kriisissä

Teksti on jatkoa taloussodalle eli Venäjän meille vuonna 2014 asettamille vastapakotteille. Peruskuvaus löytyy täältä ja Venäjän näkökulma täältä. Kursivoidut lainaukset ovat informaatiovaikuttamisen ymmärtämiseksi suomalaisista valtamedioista.

Ruuan turvallisuus, omavaraisuus ja huoltovarmuus synonyymeina

Ruokaturvallisuutta on Suomessa käytetty ruuan omavaraisuuden ja huoltovarmuuden synonyymeina jo sata vuotta. ”Ruokaturvallisuudesta on siis tullut kauppasodan uhri”. Vältän määritelmäjargonia blogissa tarkoituksella, mutta nyt avaan termejä hieman.

Huoltovarmuus on termeistä suppein. Sille asetetaan tietty aikavaatimus, jonka ajaksi kriittiset toiminnot turvataan. Ruuan kohdalla turvaaminen tarkoittaa lähinnä kalorimäärää ja perusmonipuolisuutta. Aika on noin ”talven yli + seuraavan kesän siemenet”. Puuro voi olla joka-aamuista jokaisella. Kahvia tai soijarouhetta tuskin saa. Sodat ajatellaan aina lyhyiksi ja kadot tilapäisiksi. Tässä taloussodassa huoltovarmuusvarastoja ei availtu.

Omavaraisuus merkitsee pidempää näkökulmaa, jossa perustuotteita on tarpeeksi jopa vaihdantaan tarvittaessa. Meille suurimmat haasteet ovat hedelmät sekä tuotantopanoksista lannoitteet, koneiden varaosat ja polttoaineet. EU:n tasolla tilanne jo tasoittuu. Ilmastonmuutos haastaa kehittämään tätä ominaisuutta myös Suomessa.

Ruokaturvallisuus on kapeimmin määritelty ruuan syömiseksi siitä sairastumatta. Tähän liittyy esimerkiksi hygienian, myrkkyjen ja lisäaineiden valvonta. Mutta termiä käytetään myös kattomerkityksessä, että ruokaa on aina Suomessa kaikille tarpeeksi.

Nopeita liikkeitä

Valio oli yrityksistä vuonna 2014 alkaneen taloussodan suurin kärsijä. Viennin osuus sen liikevaihdosta oli 35% ja päävientikohde Venäjä, jonne vietiin korkeakatteisia brändituotteita 400 miljoonan euron volyymilla. Kiellon kannattavuusvaikutus oli noin 50 miljoonaa euroa vuodessa, kun liikevaihdosta katosi viidennes ja arvotuotteet korvattiin erittäin kilpailulla bulkilla kuten maitojauholla.

Kriisi iski nopeasti. ”Ensimmäinen ajatus oli turvata tuotteet ja säilyttää kylmäketju. 28 rekkaa purettiin takaisin varastoihin. Käsiin jäi 900 000 kiloa voita. Mitään ei kuitenkaan mennyt hukkaan ja aika pian ymmärsimme, että tämä ei ratkea seuraavina päivinä”, kuvasi Valion johtaja tapahtunutta. Maito-autot pysäytettiin jopa kesken ajon ja reititettiin uudelleen.

Kuva: Yritin etsiä kuvavarastostani maitoautoa, joka on nykyisin myös liikkuva laadunhallinta-, tienkuntomittaus- ja logistiikkatietokone. Löysin sijalle traktorin, jossa tietotekniikan kehitys on ollut jopa huimempaa – kuvassa tosin on perinteinen puksutin joka on ainakin kyberiskuille aika immuuni. Verkottuminen mahdollistaa nopean mukautumisen, kunhan bitti liikkuu ja siihen voi luottaa.

Valion pelastukseksi uusi maitojauhetehdas oli juuri saatu käyttöön, koska alkutuotannon pysäyttämiseen tarvitaan teurastamo. Sen sijaan Valion Tampereen uusi vientituotetehdas avattiin päivää ennen vastapakotteita (5.8.2014) ja suljettiin lopullisesti syksyllä 2016. Siitä tuli virheinvestointi.

Poliitikot eivät antaneet turhia lupauksia tai toiveita” joten ”viikon sisällä linjasimme, että lähdetään etsimään uusia asiakkaita”. Valio oli luopunut useista vientimaista Venäjän menestyksen vuoksi. Moskovan yksikön 550 työntekijästä 200 irtisanottiin. Suomessa lopulta 530 henkilöä menetti työpaikkansa. Valio palasi kannattavaksi vuonna 2017. Anekdoottina yritykselle kävi samoin vuosisata aiemmin. Tästä siis selvittiin rahalla ja ajalla.

Maataloustuottajilla vaikutus tuntuu edelleen. Elokuun 2014 lopulla maidon tuottajahinta laski neljä senttiä litralta eli noin viidenneksen. Mittakaava yllätti ja tuottojen menetys oli kova, kun Venäjä romahti juuri olleessaan kannattavimmillaan.

Välitön resilenssimme oli varsin hyvässä kunnossa. Hidas sai lopulta pahimman iskun.

Taloussodasta ruokakriisiin?

Kesällä 2018 alkoi keskustelu laajana käsitteenä ruokaturvasta. Merkittävin uusi tekijä on ilmastonmuutos, jonka ennakoidaan tuovan mukanaan maailmanlaajuisen haasteen: ”ruokaa tarvitaan vuoteen 2030 mennessä 50% nykyistä enemmän ja nälkäisten määrä kasvoi viime vuonna.”

Keskustelu käynnistyi MTK:n huoltovarmuuspaneelista. ”Mikäli suomalainen tuotanto tahdotaan turvata, se on tehtävä nyt. Maataloustuotantoa ei voi aloittaa maasta polkaisemalla. Maanviljelijän ammattitaitoa ei saada varastoon”. Seuraavaksi varoitettiin sianlihan omavaraisuuden romahtamisesta ja nautojen määrän laskusta. Helsingin Sanomat viittasi jopa 1800-luvun nälkävuosiin.

Koronakriisissä asiasta muistutettiin alussa lähes päivittäin eikä soraääniä juuri kuulunut.

Viennillä on ruokaturvassamme merkittävä rooli. Elintarvikkeiden ulkomaankauppa on voimakkaasti alijäämäistä. Tuonti oli koko ajan kasvanut, ja vuonna 2015 elintarvikkeita tuotiin 4,2 miljardin euron arvosta  kun viennin arvo oli noin 1,6 miljardia euroa (vielä 2005 tuonnin arvo oli vain 2,3 miljardia euroa). Erotus oli merkittävä. Mittaluokka on edelleen sama.

Kriisitilanteissa vienti voi toimia omana puskurina, jota hyödynnetään globaalien markkinaheilahtelujen aikana … omavaraisuus kannattaisi pitää vähintään nykyisellä tasolla, koska poikkeustilanteissa elintarviketuonnin riittävyys ei välttämättä ole taattua”. Tällä siis viitataan tilanteeseen, jossa rahallakaan ei välttämättä saa haluamaansa ruokaa.

Haavoittuvuudet esiin

Maatalouden haavoittuvuuksista suurimmat ovat kannattavuusongelmat ja riippuvuus tuontienergiasta. Koneet ovat paljolti ulkomaisia. Tietotaidon säilyttämisessä HVK osastonjohtaja Hakola sanoi vuonna 2018 olevan ”mahdotonta arvioida kuinka alas tilojen määrä voi mennä ennen kuin huoltovarmuus alkaa horjua … riskit kasvavat, isot tilat ovat haavoittuvaisempia”.

Koronakriisissä esiin nousi ensin kevättöiden välitön vierastyövoiman puute ”joka voi vaarantaa huoltovarmuuden” ja sitten ajatteluna, miten 13 000 vierastyöläistä voisi korvata kotimaisella ”paljon kalliimmalla, ammattitaidottomammalla ja huonosti motivoituneella” työvoimalla edes auttavasti.

Vilja kyllä kylvetään ja korjataan kotimaisin voimin, mutta vihanneksia ja marjoja paljolti ei. Infrastruktuurin rappeutumista ei saada rakennettua takaisin muutamassa vuodessa. Muttei osaajiakaan synnytetä yhdessä kesässä.

Maatalous nostettiinkin osaksi kansallista turvallisuutta, kun ”meneillään oleva kasvukausi (2018) on osoittanut, kuinka heikoissa kantimissa on kotimainen huoltovarmuus. Hakolan mukaan huoltovarmuus on turvattavissa vain riittävän suurella omavaraisuudella, jonka taso on kuitenkin määrittelemättä. Suomessa ei luoteta maailman ruokaturvallisuuteen.

Mitä tehdä?

Toivottavasti ruokaturva pysyy jatkossa agendalla. Jo pelkkä korona saattaa aiheuttaa isojakin nälkäkriisejä, ilmastonmuutoksen ääri-ilmiöt voimistuvat ja taustalla vaanii lajikato myös meillä.

Samaan aikaan maailman kokonaisväkiluku kasvaa edelleen nopeasti. Turvallisuudessa luopuisin mieluummin yleisestä asevelvollisuudesta kuin ruuan omavaraisuudesta, jos olisi pakko valita. Onneksi ei ole, ne ovat saman asian eri puolia.

Ilkka Herlin tekee enemmän kuin toivoo. Uudessa Maanpuolustus -lehdessä hän kertoo Itämeren tilan kautta itse asiassa maataloutemme omavaraisuudesta, ”ruokaturvan ja kriisinkestävyyden vuoksi Itämeren etu ja maanpuolustuksen tavoitteet kulkevat yhtä jalkaa”.

Päästöt ja hiilinielut , biokaasu ja ravinnekierrätys ovat ratkaistavissa. Maanpuolustus ja maan puolustus luovat molemmat kokonaisturvallisuutta.

Me pystymme olemaan varsin omavaraisia ja ruokkimaan jopa muitakin. Uskon, että Ilkka Herlin tietää, mistä puhuu ja miten asiat voidaan myös toteuttaa.

– – – – – – –

Teksti perustuu Tiede ja ase artikkeliin, josta voi halutessaan tarkistella myös viitteitä. Kirjoitin teemasta myös uusimpaan sotilasaikakauslehteen. Jatkan tätä sarjaa kesän jälkeen koronan vaikutuksilla. Meitä on jo nyt varoitettu vakavasta ruokakriisistä useasti, mutta varoitukset ovat toistaiseksi yltäneet lähinnä pikku-uutisiksi täällä Suomessa.

Jos joku maanviljelijä sattuisi lukemaan tätä, kiinnostaisi tietää onko edelleen asenne vastapakotteisiin sama kuin tässä kuvaamani? Asiasta ei ole toviin puhuttu.

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.