Uuninpankkopoika Saku Timonen
Uuninpankkopoika Saku Timonen

Karkotus tai elinkautinen

Eduskunta on eilen keskustellut Jussi Halla-ahon lakialoitteesta ulkomaalaislain muuttamiseksi. Olen turhaan etsiskellyt sellaista uutista, jossa olisi otettu kantaa itse asiaan. Lehdet ovat olleet kiinnostuneita vain siitä, mitä Kari Rajamäki sanoi (Suomen Sisun lakialoite) ja miten perussuomalaiset siihen reagoivat (närkästyivät, raivostuivat). Toimittajien laiskuudesta kertoo myös se, että jatkuvasti kerrotaan aloitteen koskevan rikoslain muuttamista, vaikka kyse on ulkomaalaislaista.

Aloite siis koskee lain muuttamista siten, että vakaviin rikoksiin syyllistyneet ulkomaalaiset karkotettaisiin automaattisesti. Nykyisen lain 149 §:n mukaan voidaan karkottaa sellainen ulkomaalainen, jonka on todettu syyllistyneen rikokseen, josta on säädetty enimmäisrangaistuksena vähintään yksi vuosi vankeutta, taikka jonka on todettu syyllistyneen toistuvasti rikoksiin. Aloitteen mukaan tätä lainkohtaa muutettaisiin niin, että tällainen henkilö karkotettaisiin automaattisesti.

Joskus mikään maa ei suostu ottamaan karkotettua henkilöä vastaan, ei edes alkuperäinen kotimaa. Sellaisille henkilöille on vähän pakko myöntää oleskelulupa rangaistuksen kärsimisen jälkeen. Halla-ahon lakialoitteessa esitetään, että oleskelulupaa ei myönnettäisi, vaan henkilö pidettäisiin säilössä siihen asti, kunnes hänet voidaan karkottaa jonnekin.

Tässä kohtaa tulee vastaan juridisia ongelmia. Perustuslain 6 § 1 momentti sanoo, että kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Vankeusrangaistuksen jälkeinen epämääräisen mittainen tai jopa elinkautinen säilöönotto eli käytännössä vankeus olisi vastoin tätä säädöstä. Samasta rikoksesta on annettava kaikille samanlainen rangaistus eikä ulkomaalaisia voida tuomita eri lakien mukaan lisävankeuteen. Perustuslaki puhuu nimenomaan ihmisistä, ei Suomen kansalaisista.

Teko, josta suomalainen selviäisi vuoden rangaistuksella, toisi joillekin ulkomaalaisille elinikäisen vankeuden. Tämä on perustuslain lisäksi vastoin suunnilleen kaikkia oikeusperiaatteita ja kansainvälisiä sopimuksia. Jos tällainen lakimuutos hyväksyttäisiin, niin ainakin EIT:lle tulisi töitä.

Karkotuksen muuttaminen automaattiseksi ei olisi yhtä selvä perustuslaillinen ongelma, koska laissa on jo nykyisin karkottamisen mahdollisuus. Omat vaikeutensa tosin siinäkin olisi esimerkiksi palautuskiellon takia sellaisiin maihin, joissa henkilöä voisi uhata kuolemanrangaistus. Ennalta määräämättömän mittainen säilöönotto lisärangaistuksena sen sijaan ei tule kuuloonkaan. Sen tapaista menettelyä käytettiin Stalinin Neuvostoliitossa, jossa leirituomion kärsinyt määrättiin hallinnollisella päätöksellä karkotettavaksi saman leirin läheisyyteen. Tämän lakimuutoksen myötä Suomi panisi paremmaksi ja pitäisi tuomionsa jo kärsineitä vankina ilman vapautumismahdollisuutta.

Tälle tielle jos lähdetään, niin loppua ei näy.

Toimittajille tiedoksi, että ei tämän aloitteen asiallinen käsitteleminen tämän vaikeampaa ole. Ja lukijoille tiedoksi, että en taaskaan kaipaa niitä saunan taakse -kommentteja.