Taas se pahuksen perustuslaki!

Kansalaiset ja yhä lisääntyvässä määrin myös poliitikot ovat tietämättömiä tai piittaamattomia perustuslaista ja sen suhteesta muuhun lainsäädäntöön. Hallitus on yrittänyt väkisin ja jopa puoluepoliittisesti vehkeilemällä runnoa läpi vastoin perustuslakia olevia lakiesityksiä. Siitä huomauttaneita perustuslakiasiantuntijoita on sanottu perustulakifundamentalisteiksi ja syytetty heitä politikoinnista.

Tavallinen kansalainen muistanee perustuslailla politikoinnista ainakin kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen tokaisun, jonka mukaan perustuslaki estää perussuomalaisia toteuttamasta haluaamaansa politiikkaa. Näin hän sanoi syksyllä 2015, ja sen jälkeen moni muukin on sanonut, että perustuslaki on vanha ja kaipaa muutoksia. On jopa sanottu, että perustuslain takaaman toimeentulon ei pitäisi koskea kaikkia. Kaikilla ei siis pitäisi olla oikeutta tulla toimeen eli kärjistäen olla olemassa.

Jokaiseen perustuslakia sivuavaan juttuuni tulee vakioväitteitä, joiden oikomiseen olen kyllästynyt. Siksi oikaisen tavallisimmat väärinkäsitykset ja vastaväitteet kootusti. Samat asiat olen kertonut jo kolme kuukautta sitten, mutta uusintoja ovat kaikki vastaväitteetkin.

Nykyinen perustuslaki ei ole vanha, vaan se tuli voimaan 1.3.2000. Se jaettiin silloin jokaiseen kotiin ja ilmeisesti olisi aika jakaa se uudelleen. Mielellään vielä selitysten kanssa Katekismuksen tapaan.

Perustuslain 6 § 1 momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Kun kerron tämän, niin viimeistään kolmas kommentoija sanoo, että perustuslaki koskee vain Suomen kansalaisia. Ei koske, vaan se koskee kaikkia Suomen lakien vaikutuspiirissä kulloinkin olevia ihmisiä. Se sanotaan selkeästi lain esitöissä. Kun kerron tämän, niin vastakommentiksi joku sanoo, että laki on virheellinen, koska ei Suomen lakeja voi soveltaa kaikkiin maailman ihmisiin. Ei voikaan, sillä kaikki maailman ihmiset eivät ole Suomen lakien vaikutuspiirissä ennen kuin he tulevat Suomen alueelle.

Tähän joku sitten sanoo, että siinä tapauksessa MV:n julkaisijaan ei voida soveltaa Suomen rikoslakia, koska hän asuu ja toimii Espanjassa. Kyllä voidaan soveltaa, sillä rikoksen tekopaikaksi katsotaan se paikka, missä rikollinen teko suoritettiin, sekä se paikka, missä rikoksen seuraus ilmeni.

Sitten tulee vakiokommentti, jonka mukaan asevelvollisuuden koskeminen vain miehiä todistaa, että kaikki eivät ole yhdenvertaisia lain edessä. Tätä kommenttia käyttävät eivät ymmärrä, että maanpuolustusvelvollisuudesta ja asevelvollisuudesta on säädetty erikseen. Perustuslain 127 §:n mukaan jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan sitä sen mukaan kuin laissa säädetään.

Asevelvollisuudesta on säädetty asevelvollisuuslaissa ja lain 2 §:n mukaan jokainen miespuolinen Suomen kansalainen on asevelvollinen sen vuoden alusta, jona hän täyttää 18 vuotta, sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 60 vuotta. Lainkohta päättyy sanoihin jollei jäljempänä toisin säädetä.

Jäljempänä säädetään mm. naisten vapaaehtoisesta asevelvollisuudesta. Jehovan todistajat ja ahvenanmaalaiset miehet on vapautettu palveluksesta rauhan aikana erillislailla. Vapautus ei ole vastoin perustuslakia, sillä perustuslain sanamuoto oikeuttaa säätämään lailla perustuslaista poikkeavasti.

Sitten joku kommentoija ottaa esille opiskelijoiden eriarvoisen aseman. Olen itsekin aina ollut sitä mieltä, että opiskelijoiden asettaminen eriarvoiseen asemaan on väärin. He ovat ainoa ihmisryhmä, joka velvoitetaan ottamaan lainaa elääkseen.

Epäoikeudenmukaisuudestaan huolimatta tämä ei ole vastoin perustuslakia. Oikeudesta sosiaaliturvaan säädetään perustuslain 19 §:ssä. Sen mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Opiskelusta perustuslaki ei puhu mitään.

Perustuslaki takaa välttämättömän toimeentulon, mutta jättää tässäkin varsinaisen toteuttamisen muun lainsäädännön varaan.

Juuri tässä on perustuslain vahvuus ja samalla myös heikkous. Perustuslaki on yleislaki, jonka pitää olla muun lainsäädännön pohjana oikeuksien toteuttamiseksi. Jos perustuslakia kunnioitettaisiin kuten pitäisi, niin epätasa-arvoista lainsäädäntöä ei syntyisi.

Viime vuonna maan hallitus unohti  perustuslain määräykset antaessaan ja yrittäessään antaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan asettavia lakeja. Näistä löytyy kooste täältä.

Voisin kirjoittaa perustuslaista vaikka kuinka paljon, mutta ei ole minun tehtäväni paikata koulussa jääneitä aukkoja. Tavallisen kansalaisen ei tarvitsekaan tuntea lain yksityiskohtia, mutta perustuslain merkitys pitäisi ymmärtää.

Ministerit ja kansanedustajat sen sijaan pitäisi passittaa valtionsääntöoikeuden peruskurssille ja vaatia tehtävässä jatkamisen edellytyksenä kurssin hyväksyttävää suorittamista.

 

 

Kommentit (31)
  1. Juha Toivoniemi
    8.1.2017, 16:18

    Jestas että on huvä kirjoitus, alkoi veri virrata minunkin aivoissa ymmärryksen merkiksi. Perhana vieköön puhut asiaa ja myönnän että olisi omassa sivistyksessä korjaamisen varaa perustuslain osalta. No nyt tiedän ja voin korjata mielipiteeni erään asian tiimoilta. Kiitos hyvästä kirjoituksesta

  2. maalaispoika
    8.1.2017, 16:50

    Hyviä huomioita Sakulta jälleen kerran. Tässä kuussa Suomessa on eläkeläisten, opiskelijoiden, työttömien, yhteiskunnan heikompiosaisten, köyhyysrajan alapuolella asuvien, vammaisten, sairaiden, asunnottomien, maahanmuuttaneiden, hallituksen häikelemättömästä politiikasta kärsivien ihmisten päivä (reippasti yli miljoonaa ihmistä em.kategorioissa). 27.01.2017 nimittäin vietetään virallisesti Vainojen uhrien muistopäivää. Tehdäänkö asioiden korjaamiseksi kenties jotakin????. Tätä maata jotkut kutsuvat vielä sivistysvaltioksi. Millähän perusteella sekin käsitys on syntynyt??????

Kommentointi suljettu.