Uusi alkulähde

Perättömät jutut saavat aina alkunsa jostain, ja kun niitä tarpeeksi kauan toistetaan, niin niistä muodostuu isolle osalle ihmisiä totuus. Muistatte ehkä kolmen vuoden takaisen metelin maahanmuuttajien jokaiselle lapselle kustannettavista uusista lastenvaunuista. Monille se on vieläkin totta, vaikka perättömän tarinan alkulähde on aikoja sitten selvitetty. Iltapäivälehden kolumnisti kertoi kuulleensa jotain “tutulta sosiaalijohtajalta”, ja Jussi Halla-aho lisäsi tarinaan omiaan. Tarinan voitte palauttaa mieliin täältä.

Viime viikonloppuna uuden tarinan pani liikkeelle Iltalehden kolumnisti, jolle nimettömänä pysyttelevä poliisi kertoi laittomasti maassa olevien saamista laittomista toimeentulo- ja asumistuista. Ei ihme, että poliisi halusi pysyä nimettömänä, sillä hän ei selvästikään tuntenut sosiaalilainsäädäntöä. Myös luvatta maassa oleskelevilla on oikeus saada toimeentulotukea välttämättömään elämiseen, mutta tämä tosiasia ei ole estänyt poliitikkoja ja puolta kansaa raivoamasta laittomuuksista.

Näin tehtiin taas tarina, jonka oikaiseminen on käytännössä mahdotonta. Oikaisemisen yrittäjä saa niskaansa viharyöpyn, vaikka vain selittää voimassaolevaa lakia. Niin tein minä eilen, ja palaute oli poikkeuksellisen hävytöntä. Kun laki ei miellytä, niin raivo kohdistetaan lain selittäjään.

Raivoamaan tulevat päivässä itseoppineet juristit ja muut henkiset ämpärinjonottajat, jotka ovat juuri lukaisseet läpi asumiseen perustuvan sosiaalilainsäädännön soveltamisesta annetun lain. He väittävät kivenkovaan toimeentulotuen olevan asumiseen perustuvaa, vaikka lukevat ihan väärää lakia. Heidän pitäisi lukea perustuslakia ja toimeentulotukilakia. He eivät suostu uskomaan apulaisoikeusasiamiehen linjausta eivätkä edes oikeaa tietoa antavaa lehtiartikkelia, jonka mukaan toimeentulotukea voi saada myös luvatta maassa oleskeleva. Heille iltapäivälehden kolumnia varten haastateltu nimetön poliisi on perustuslain ja sosiaalilainsäädännön ehdoton auktoriteetti, koska tämän asiantuntematon mielipide sattuu vastaamaan omaa mielipidettä.

Alan tulla siihen tulokseen, että valitettavan isolla osalla kansasta ei ole kykyä eikä halua ymmärtää juridiikkaa, joten heille ei sitä kannata edes yrittää selittää. Sanoipa heille mitä tahansa vaikka kuinka tarkasti perustellen, niin he luottavat omaan tulkintaansa siitä yhden ainoan lain yhdestä ainoasta lakipykälästä, jonka ovat onnistuneet löytämään. Ei haittaa, vaikka se pykälä ei liity aiheeseen tai korkeintaan sivuaa sitä, sillä heillä on mielipide. Se vastaa nykyisin minkä tahansa ammattialan osaamista. Kansa on opetettu lukemaan ja kirjoittamaan, mutta ei ymmärtämään lukemaansa.

Mitä vahvempi ja väärempi mielipide, niin sitä rajummin sitä ollaan valmiita puolustamaan. Lain oikean sisällön selittäjää neuvotaan opettelemaan itsepuolustusta, sillä jonain päivänä kolahtaa. Eipä siis ihme, että toimittajatkin ovat nykyisin ruvenneet kirjoittamaan nimettöminä juttuja, joissa haastatellaan nimettömänä pysyvää tutkijaa. Jutun sisällöstä päätelleen tuo tutkija voisi tässä tapauksessa olla vaikka äärioikeiston suosima fiktiivinen professori Paavo Tajukangas, mutta sillä ei ole merkitystä. Omalla nimellä ei uskalleta esiintyä, ja nimettömänä voi puhua ihan mitä tahansa. Vastuu siirretään kätevästi lukijalle.

Omalla nimellä eivät uskalla kohta esiintyä kuin iltapäivälehtien kolumnistit, jotka laittavat liikkeelle urbaanitarinoita. Tarinoiden oikoja saa varutua sontaryöppyyn.

Kuva: Facebook/Stand up -koomikko Tommi Ylimäinen