Ihmisoikeuksien mallimaa?

Suomi alkaa saada maailmalla mainetta maana, johon turvapaikanhakijoita ei voida Dublin-sopimuksen mukaisesti enää palauttaa turvallisesti. Ranskalainen tuomioistuin päätti, että alun perin Suomesta turvapaikkaa hakenutta ja sittemmin Ranskaan siirtynyttä irakilaista ei voida Dublin-sopimuksen mukaisesti palauttaa Suomeen, koska täältä hän on vaarassa joutua pakkopalautetuksi Irakiin. Tuomioistuin siis käytännössä totesi, että Suomi ei noudata Euroopan ihmisoikeussopimusta, koska irakilaiset voivat joutua kotimaassaan kidutuksen uhriksi ja riski joutua karkotetuksi Irakiin on Suomessa korkea. Siksi tuomioistuin katsoi ihmisoikeussopimuksen ohittavan Dublin-sopimuksen.

Dublin-sopimus tarkoittaa sitä, että turvapaikkahakemus käsitellään siinä maassa, jossa hakemus on pantu vireille tai johon hakija on EU-alueella todistettavasti ensimmäiseksi tullut. Ennen kuin rupeatte vänkäämään Dublin-sopimuksen sisällöstä, niin tutustukaa siihen ensin. Voitte aloittaa täältä.

Ihmisoikeussopimukseen vetoaminen palauttamisen esteenä kertoo, että Suomi alkaa olla ihmisoikeuksien suhteen Euroopan hylkiövaltio. Synkkiä tarinoitahan täältä kuuluu maailmalle. Tapahtuu itsemurhia, ja viranomaiset suorastaan rehvastelevat käytettävissään olevilla väkivaltaisilla pakkokeinoilla. Irak ei edes halua ottaa kansalaisiaan takaisin eikä sen kanssa ole palautussopimusta, mutta silti sinne raahataan ihmisiä väkisin.

Ranskalaisen tuomioistuimen päätös oli yksittäisen turvapaikanhakijan onni, sillä Ranskassa hänen asiansa luultavasti saa oikeudenmukaisen käsittelyn. On se Suomenkin onni ainakin taloudellisessa mielessä, sillä hänen asiaansa ei tarvitse käsitellä täällä. Tästä varmaan iloitsevat ne kansalaispiirit, joiden mielestä turvapaikanhakijat syövät Suomen konkurssiin.

Suomen maineen kannalta päätös on sellainen, että kuulisin Migrin yksittäisen virkamiehen sijaan mielelläni ainakin pääministerin, ulkoministerin ja sisäministerin mielipiteen asiasta. Voisi presidenttikin kertoa mitä mieltä hän on siitä, että ihmisoikeuksien mallivaltiona itseään mainostava Suomi on ranskalaisen tuomioistuimen mielestä suorastaan vaarallinen maa.

Emme me näiltä päättäjiltä tule saamaan minkäänlaista lausuntoa. Korkeintaan he voivat hämmästellä yksittäistapausta, mutta siinä kaikki. He eivät koskaan tule myöntämään, että Suomi on poliittisella päätöksellä velvoittanut viranomaisensa tiukentamaan voimassaolevan lain tulkintaa. Tätä ei myönnetä, koska se on laitonta. Poliittisilla päätöksillä ei saa vaikuttaa viranomaisen laintulkintaan.

Näin kuitenkin tehtiin joulukuussa 2016, ja päätöksen tekivät vain neljä ministeriä.  He olivat Juha Rehula, Paula Risikko, Jari Lindström ja Pirkko Mattila. Ministerityöryhmän toimintasuunnitelma löytyy tiiviinä pakettina täältä.

Se kävi niin helposti, että edes media ei sitä juuri noteerannut. Varoitin silloin kuten olen varoittanut monesti muulloinkin, että se, mikä voidaan tehdä yhdelle, voidaan tehdä kenelle tahansa. Ja niin tämä hallitus on tehnyt. Viimeisimpänä tekona on työttömyysturvan aktiivimalli, jotka tulee seuraamaan työnhaun aktiivimalli. Tehtiin laki, joka velvoittaa työttömät tekemään mahdottomia sillä uhalla, että heidän tukeaan leikataan. Kun mahdotonta ei voi tehdä, niin tukea leikataan.

Kuka on seuraavana? Miettikää sitä ihan itse. Ainakin toimeentulotukea saavat, lääkitystä tarvitsevat sairaat ovat jo tähtäimessä. Tämä hallitus ei piittaa kenenkään ihmisoikeuksista eikä ihmisarvosta, ei omien saati sitten vieraiden. Tämä on häikäilemättömien liikemiesten ja heidän häntyreidensä hallitus, jolle ihmisoikeudet ovat vain juhlapuheissa käytettyä sananhelinää.

***
Älkää käyttäkö blogiani yleisenä pulinaboksina, tai suljen kommentoinnin kokonaan. Minä joudun ainoana lukemaan kaiken, eikä suoraan sanoen huvita tippaakaan lukea aiheen ohi menevää tajunnanvirtaa satoja kommentteja joka päivä.