Ihmeitätekevä aktiivimalli

Työttömyysturvan aktiivimalli alkaa olla kuin ihmeitätekevä ikoni. Eilen Yle todisti 15 vuoden kotiäitiyden jälkeen jo puolen vuoden työttömyyden laiskistuttaman työttömän ihmeparenemista aktiivimallin avulla. Uutinen tuli juuri sopivaan aikaan, sillä tänään Tilastokeskus ja TEM julkaisivat omat tilastokatsauksensa. Heti löytyi asiantuntija kertomaan aktiivimallin positiivisesta vaikutuksesta työllisyyteen.

Tosin tämä Iltalehden haastattelema asiantuntija ei taida olla vilpitön uskovainen, vaan ilmeisesti häneltä on kysytty erikseen aktiivimallin vaikutuksista. Sen voi päätellä hänen varovaisuudestaan:

Tärkein syy työllisyyden kasvulle löytyy luonnollisesti talouskehityksestä: talouskasvu on yllättänyt positiivisesti maailmalla, euroalueella ja Suomessa. Työllisyyttä parantaa todennäköisesti myös vuoden alussa alkanut aktiivimalli.Lakiuudistus patistaa työmarkkinoille todellisia työllisiä, mutta voi tuoda tilastoihin myös valetyöllisiä, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus avasi lukuja tuoreeltaan tänään.

Noihin valetyöllisiin palaan kohta, mutta selitetään vielä kerran mistä Tilastoksekuksen ja TEM:n lukujen erilaisuus johtuu. TEM:n työttömyysluvut ovat korkeammat ja lähempänä todellisuutta. Tilastokeskuksen luvut perustuvat haastatteluun. Työvoimatutkimus (Labour Force Survey) kerää tilastotietoja 15–74-vuotiaan väestön työhön osallistumisesta, työllisyydestä ja työttömyydestä sekä työvoiman ulkopuolisten toiminnasta. Työvoimatutkimuksen tiedonkeruu perustuu Tilastokeskuksen väestötietokannasta kahdesti vuodessa satunnaisesti poimittuun otokseen. Kuukausittainen otos on noin 12 000 henkeä ja tiedot kerätään tietokoneavusteisilla puhelinhaastatteluilla. Vastaajien antamien tietojen pohjalta luodaan kuva koko 15–74-vuotiaan väestön toiminnasta.

Tästä jo päästäänkin niihin valetyöllisiin. Tutkimuksessa tilastoidaan tunninkin viikossa työtä tehnyt työlliseksi. Niinpä työllinen on tunnin verran taskurahaa vastaan kotiaskareita tehnyt teini siinä missä lapsenvahtina pullakahvipalkalla työskennellyt mummokin.

Brotheruksen mukaan alkuvuonna osa-aikaisia määräaikaistyöntekijöitä on ollut enemmän kuin koskaan ennen, mikä voi viitata aktiivimallin vaikutuksiin tilastoissa. Näin tosiaan voi olla. Osa-aikainen määräaikaistyöntekijä voi olla nollatuntisopimuksella palkattu tai muu rimaa hipoen aktiivimallin ehdot täyttävän tuntimäärän työskentelevä.

He ovat ilmiselviä valetyöllisiä. He eivät elä palkallaan, mutta välttyvät juuri ja juuri tuen leikkaamiselta. He ovat aktiivimallin kannalta ihannetapauksia, koska heidän ansiostaan työllisyysaste näyttää nousevan. Negatiivinen puoli on, että työttömyysturva-, toimeentulotuki- ja asumistukimenot eivät vähene. Mutta ei se mitään, rahanmeno ei himmennä hallituksen glooriaa työllisyystavoiteeseen pääsyn lähenemisestä.

Hallitus ei edes tiedä mitä itse tekee. Samalla kun se patistelee työttömiä täyttämään aktiivimallin vaatimuksia se pitää huolen siitä, että joissain kunnissa kokeiltavana oleva osallistava sosiaaliturva ei täytä aktiivimallin ehtoja.

Tosiasia on, että talouskasvu lisää työpaikkojen tarjontaa. Aktiivimalliksi kutsutulla tuen leikkaamisella ja valetyövoiman luomisella ei ole muuta vaikutusta kuin työllisyystilastojen kaunistuminen.

Mutta hallituksen virallinen totuus on, että aktiivimalli tekee ihmeitä ja vain kerettiläinen väittää muuta.

 

Kuva: Sira Moksi

Kommentit (27)
  1. Eiköhön työttömyyden lasku johdu osaltaan myös siitä, että 60+ vuotiaat ovat siirtyneet varhennetulle vanhuuseläkkeelle tai elävät säästöillään kunnes pääsevät vanhuuseläkkeelle ja eroon TE-toimistoista.

  2. Jos tunnin viikossa työskentelevä on valtion mielestä työssäkäyvä, niin onko hänen lapsensa myös oikeutettu varhaiskasvatukseen niissä kunnissa, jotka rajoittavat työttömien lasten osallistumista varhaiskasvatukseen?

Kommentointi suljettu.