Uuninpankkopoika Saku Timonen
Uuninpankkopoika Saku Timonen

Reviirijako jatkuu

Kun  reilu vuosi sitten kerroin terveysalalla käynnissä olevasta reviirijaosta, niin siitä syntyi melkoinen meteli. Attendo yritti jopa kiistää kokonaan tekemänsä kuntien terveyskeskuskiinteistöjen ostotarjoukset. Jo silloin oli selvää, että isot terveys- ja hoiva-alan yritykset jakoivat soten tulevaisuudessa tuomia markkinoita siten, että jotkut keskittyivät terveyskeskuskiinteistöihin ja jotkut hoiva- ja palveluasumisen kiinteistöihin. Tuolloin jako oli kuitenkin vielä lähinnä maantieteellistä. Maa näytti pilkotun reviireihin, mutta päällekkäisyyksiäkin oli.

Nyt tilanne näyttää selkiintyneen, mikäli uutiset Attendon terveyspalvelujen myynnistä Terveystalolle  pitävät paikkansa. Attendo keskittyy tulevaisuudessa hoivapalveluihin ja muut hoitavat terveyspalvelut. Vanhusten ja vammaisten asumis- ja hoivapalvelut kuuluvat Attendolle ja terveyspalveluista kilpailevat Terveystalo, Mehiläinen ja Pihlajalinna.

Attendo on jo kauan ostellut hoiva-alan pieniä yrityksiä, ja kun ne alkavat loppua, niin se on suunnannut mielenkiintonsa kuntien omistamiin kiinteistöihin. Jos ja kun sote- ja maakuntalait saadaan voimaan, niin kunnilla ei ole enää mitään sanomista siihen, järjestetäänkö niiden omistamissa kiinteistöissä nykyisiä palveluja. Kaikesta päättää maakunta.

Tämä tuo pienille kunnille kiinteistöriskin, jonka maan hallitus on tuonut esille omissa perusteluissaan, mutta jota ei ole julkisuudessa käsitelty. Lakipaketin perusteluihin liittyy tutkimus kuntien kiinteistöriskeistä sote-uudistuksessa. Riski piilee siinä, että mikäli palvelujen kesittymisen suuntaus jatkuu, niin pienten kuntien kiinteistöt jäävät tyhjilleen rasittamaan tasetta. Laitetaan vielä tuosta tutkimuksesta otettu kuva:

Tähän saumaan iskee nyt Attendo tekemällä kunnille ostotarjouksia näistä kiinteistöistä. Kuntien olisi järkevää myydä varsinkin korjausta kaipaavat kiinteistöt, sillä kunnat eivät tulevaisuudessa voi kuitenkaan vaikuttaa siihen, vuokraako maakunta kiinteistöt omaa toimintaansa varten vai ei. Ostaja vääntää tulevaisuudessa maakuntien kanssa kättä siitä, saako se palveluntuottajana järjestää näissä kiinteistöissä palveluja.

Tulevaisuudessa maakunta järjestää toimintaa itse vuokraamissaan kuntien kiinteistöissä ja lisäksi hyväksyy palveluntuottajat. Ostattelemalla näitä kiinteistöjä alan yritykset näyttävät luottavan siihen, että ne pääsevät tuottamaan palveluja.

Ei yrityksillä ole varmaan sen enempää tietoa tulevasta kuin kunnillakaan, mutta ne osaavat laskea. Ne tietävät pystyvänsä tarjoamaan palveluja niin edulliseen hintaan, että ne on pakko hyväksyä palveluntuottajiksi. Tähän eivät pienet yksityiset hoiva-alan yrittäjät pysty, ja siksi ne katoavat markkinoilta. Pohjois-Karjalassa ne ovat jo käytännössä kadonneet, sillä maakunnallinen kuntayhtymä Siun sote on jo hinnoitellut ne ulos asettamalla palveluille kattohinnan.

Tämä on siis tilanne nyt näillä markkinoilla. Kunnille tehdyt ostotarjoukset ovat houkuttelevia kiinteistöriskin siitymisen kannalta. Vielä tärkeämpää kuntapäättäjän kannalta on se, että iso toimija pystyy pääsemään palvelutuottajaksi myös pienellä paikkakunnalla.

Tässäpä tiivistyy koko soten tarkoitus, joka on palvelutuotannon siirtäminen yksityisille toimijoille.

Entä se asiakas? Tulevaisuudessa hän saa maakunnalta palvelusetelin, jolla saa valita keneltä ostaa vanhuudenpäivinään asumis- ja hoivapalvelut. Jos setelin arvo riittää palveluihin, niin hyvä. Jos ei riitä, niin hän maksaa itse erotuksen. Jos hänellä on rahaa maksaa erotus, niin hyvä. Jos ei ole, niin sitten hän varmaan ryystää velliä kupista jossain hoivakodin loukossa sen verran kuin palvelusetelillä saa. Tai sitten hänet sijoitetaan maakunnan omaan palveluyksikköön sadan kilometrin päähän kotikunnasta.

Jaa että maakuntako maksaa kaiken niillä valtion antamilla rahoilla? Niin kai, kunhan monopolit varmistuvat, hinnat nousevat ja kaikki soteen piilotetut kustannusten nousut toteutuvat.

Kommentit (12)

  1. Seppo Laitinen

    Unohdit Saku tuosta ostajien luettelosta Esperi Caren. Ainakin täällä varsinais-suomessa on ko. yritys erittäin aktiivinen.

  2. Mauri Pulkkinen

    Vanha taloustieteilijä Karl Marx käytti kuvasi tilannetta keskittymiskehityksellä. Kapitalismin kuvaajana hän oli taitava, mutta maineen pilasivat hänen oppiensa soveltajat.

    Soten kehitys ja sen ennakointi on jo johtanut yhtäältä lähipalvelujen karsimiseen, kiinteistöjen tyhjentymiseen ja investointeihin keskuskaupungeissa, joihin palveluja keskitetään saavutettavuuden heikkenemisellä. Soten kustannuksiin voidaan laskea kuntien terveysasemien ja palveluyksiköiden alasajo. Taseeseen jää roikkumaan tyhjillään tai vajaakäytössä olevia kiinteistöjä. Saattaa olla, että niistä syntyy alaskirjauksia, alihintaisia kauppoja yms. Harvoin niitä voidaan muuntaa muuhun käyttöön.

    Toisaalla taas tehdään mittavia investointeja. Nykyiset sairaanhoidon kuntayhtymät panostavat isoja summia uudisrakentamiseen, tietojärjestelmiin, laitteisiin ym. surutta valtavia summia. Yksityiset toimijat poimivat tai rakentavat toimintaansa varten kiinteistöjä, mutta eivät asukaspohjaltaan pieniltä paikoilta.

    Osa investoinneista mm. kalliit tietojärjestelmät, joissa kaiken lisäksi tuntuu olevan järjestään kaikissa toiminnallisia puutteita, valuvat hukkaan, kun tulee eteen valtakunnallisesti kattavan tietojärjestelmän hankinta. Sellaisesta ei vielä ole tietoakaan, mutta toiveet ovat suuria.

    Päällimmäinen vaikutelma on, että isoissa osissa maata lähipalvelut karkaavat ja ihmiset niiden perässä tai sitten jäävät kitumaan puoliksi heitteille kotiinsa.

    Meneillään olevassa kehityksessä palaa rahaa paljon. Julkisuudessa on puhuttu jopa miljardeista.

    Absurdia on, että tavoiteltaviin säästöihin käytettävät panostukset ylittävät säästöt. Vaikutelma on, ettei niitä edes haluta laskea samassa yhteydessä.

    Olen aikuisikäni kaivannut tilannetta, missä sairaanhoitopiirit joutuisivat vastaamaan myös toiminnan rahoituksesta. Nyt kunnat viime kädessä maksavat myös huonosti harkitut investoinnit ja toiminnan järjestelyt.

    Yksityiset toimijat ottavat hallittuja riskejä. Hallitsemattomat riskit voivat johtaa konkurssiin, mutta terveys- ja hoivapalveluissa yhteiskunta joutuu viime kädessä vastaamaan asiakkaiden ja potilaiden palvelujen jatkuvuudesta.

    • Mikko Heikkinen

      tässä oli melko vankkaa asiaa.

    • Anne Pahtakari

      Olen aikuisikäni kaivannut tilannetta, jossa kunnat panostaisivat perusterveydenhuoltoon. Näin saataisiin erikoissairaanhoidon maksuja pienennettyä. Valitettavasti kuntapäättäjät eivät ymmärrä katsoa nokkaansa pidemmälle vaan kun pitää säästää, säästetään mm. perusterveydenhuollosta. Se johtaa erikoissairaanhoidon maksujen kohoamiseen. Sitten he vinkuvat että erikoissairaanhoito on niin ja niin kallista, vaikka ovat itse päättämässä miten niitä rahoja käytetään, kunnat omistavat esh-kuntayhtymät ja valitsevat itse sairaanhoitopiirien valtuustojen jäsenet. Turha siinä on huudella, kun joutuu viime kädessä itse maksamaan, kun on itse tehnyt huonoja valintoja.

      Mm. Inari on onnistunut tässä yhtälössä hyvin: https://www.lapinkansa.fi/lappi/tarkka-taloudenpito-ja-nousukausi-pitavat-inarin-taloutta-plussalla-200839691/ (maksumuurin takana, vaitettavasti). Viime vuonna erikoissairaanhoidon menoissa säästettiin 1,5 milj (kunnan toimintakuluarvio v. 2017 57,5 milj). Tämä säästö toteutettiin panostamalla perusterveydenhuoltoon. Kuntalaisellekin on parempi, että panostetaan perusterveydenhuoltoon, sillä silloin pääsee hoitoon nopeammin.

  3. Vellit poskeen

    Ilmeisesti veljet ovat jo antaneet lupauksen soten toteutumisesta, kun osteluita tehdään tähän malliin etukäteen. Perhana miten hyvä olisi jos koko roska kaatuisi.

    On selvää, ettei rahaa riitä vellejä kummempaan. Seteli on kuin nykyinen kela-korvaus: mitätön pikkuraha yksityisissä palveluissa, jonka määrä on kutistunut vuodesta toiseen koska indeksikorotuksia ei ole tehty ja hoidon hinnat ovat nousseet 10%:n vuosivauhtia.

    Niin että hyvä jos vaivaistalo pystyy edes ne vellit tarjoamaan – aluksi.

  4. Pitkäaikaistyötön

    Tuota palvelutuotannon siirtämistä ISOILLE yksityisille toimijoille on pedattu kulisseissa jo hyvän aikaa. Tähän suureen suunnitelmaan sisältyy myös tosiaan pienten palveluntuottajien häätäminen tarkoituksellisesti markkinoilta ulos, kuten Siun Soten osalta onkin jo nähty.

    Tällainen ”puhdistus” voi olla kerrassaan hienovaraista ja olen kertonut tämän saman esimerkin ennenkin: isojen toimijoiden lobbarit saivat tahtonsa läpi ja yksityinen palveluntarjoaja ei ole saanut hoitaa asiakkaidensa lääkkeenjakoa 1.3.2018 lähtien, jollei palveluntarjoajalla ole palkkalistallaan vähintään yhtä lääkäriä. Käytännössä tämä vei lääkkeenjaon kaikkien PIENTEN palveluntarjoajien lähihoitajakoulutuksen saaneilta työntekijöiltä.

    Lääkkeenjako on sellaista työtä, että sen saa tehdä esimerkiksi kuka tahansa potilaan lähiomaisista – tai vaikka potilas itse, jos kykenee. 1.3.2018 lähtien alan koulutuksen saanut lähihoitaja ei kuitenkaan saa. On se mielenkiintoista.

    Yliopistossakin osaavat opettaa, että valta on valunut valtioilta yrityksille, erityisesti isoille yrityksille. Päättäjät ovat pelkkiä marionetteja ja naruja vetävät yritysten lobbarit. Heidän tahtonsa mukaansa tehdään lait ja asetukset.

  5. MitähänVielä

    Tänään on liputuspäivä, siis Suomen liput salkoon. Tuhannet miehet tekevät työnsä, ja nostavat liput salkoon, hatunnosto heille.

    Mutta miksi nyt tällä kertaa liputetaan?

    Tässä liputetaan Johan Vilhelm Snellmannille. Miehelle, joka tahallaan aiheutti Suomeen nälänhädän. Ruotsi olisi tarjonnut apuna viljaa, mutta Snellman ei sitä hyväksynyt.

    Tuoreemmassa muistissa itsellä on, että valtionvarainministerinä Alexander Stubb puolitti huoltovarmuusvaraston.

  6. Mikko

    Mitähän maastamme jää enään jäljelle kohta kun on kaikki myyty .

  7. Ingmar Forne

    Ettei vaan käy tulevaisuudessa niin kuin Lousianan osavaltiossa Yhdysvalloissa: https://www.huffingtonpost.com/entry/louisiana-medicaid-budget-cuts-nursing-homes_us_5af40aa6e4b09bb419e526fa

Kommentoi »

Comments are closed