Uuninpankkopoika Saku Timonen
Uuninpankkopoika Saku Timonen

Hallituksen arvopohja

”Keskittymällä vain Susanna Koskeen jää huomaamatta kaikkein olennaisin. Ei ole kysymys yhdestä kokoomuksen kansanedustajasta ja hänen puheistaan, vaan Sipilän hallituksen vähäosaisia syrjäyttävästä talous- ja sosiaalipolitiikasta. Mikäli vastaajana olisi ollut Petteri Orpo tai Juha Sipilä, niin he olisivat osanneet höynäyttää katsojia ja kuulijoita luulemaan, että ”valtakunnassa on kaikki hyvin” ja, että ”epäkohdat poistetaan”. Johtavat poliitikot osaavat antaa lupauksia, mutta he eivät lainkaan pidä lupauksiaan.

Itse asiassa oli parempi, että Susanna Koski oli höläyttämässä julki Juha Sipilän oikeistohallituksen yhteisen halun toteuttaa eriarvoistavaa politiikka. Kun vain kansalaiset tajuaisivat tämän. Juha Sipilän hallitus käyttää häikäilemättä hyväkseen kansalaisten uskonnollisia tunteita ja yhteiskunnallista tietämättömyyttä. Susanna Kosken lailla ajattelevia on nykyinen hallitus täynnä, mutta he eivät sitä höläyttele ääneen.”

Tämä eiliseen juttuuni tullut nimimerkki HTK:n kommentti kertoo selkeästi, miksi kansanedustaja Susanna Koski sai meidät ärsyyntymään. Päällisin puolin reagoimme hänen ylimieliseltä ja kylmältä tuntuvaan asenteeseensa, mutta syyt ovat syvemmällä. Facebookissa joku kiteytti ajatuksen sanomalla, että ei lähtisi Kosken kanssa samaan veneeseen, koska Koski kuitenkin kieltäytyisi soutamasta, mutta antaisi sitäkin enemmän neuvoja. Samaa sanovat myös politikan tutkija ja kriisiviestinnän asiantuntija.

Sipilän hallituksen kovat arvot näkyvät sen kaikessa toiminnassa. On leikattu perusturvasta, ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta, opintorahasta, lääkekorvauksista, varhaiskasvatuksesta, peruskouluista, ammatillisesta koulutuksesta, tutkimuksesta, korkeakouluista ja kulttuurilaitoksista. Puolet työttömistä huomasi perustoimeentulonsa leikkautuneen aktiivimallilla. Hallitus aikoo heikentää nuorten ja määräaikaisten työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla.

Erityisesti työttömät ovat olleet hallituksen kurikampanjan kohteena. Heitä on kontrolloitu määräaikaishaastatteluilla, ja aktiivimalli on osoittautunut pelkäksi tukileikkuriksi. Tätä kuritusta on edistetty järjestelmällisellä mielien muokkauksella. En tiedä miksi osa mediasta on lähtenyt avoimesti tukemaan hallituksen kuripolitiikkaa, mutta toistuvasti on marssitettu esiin Skeitti-Juusoa, Sossu-Tatua ja ideologista työtöntä sormella osoitettavaksi. Vähän väliä ovat nimettöminä pytyttelevät työnantajat valittaneet työvoiman rekrytoinnin vaikeuksia liian hyvien tukien takia.

Nämä väritetyt ja osittain ilmeisen fiktiiviset sossupummit ja nimettömät työnantajat kuuluvat samaan sarjaan kuin Susanna Kosken mainitsemat toimeentulotuella hyvin pärjäävät työttömät, jotka ovat ottaneet häneen yhteyttä. Ihan samanlaisia trolleja tähänkin blogiin tulee kommentoimaan, mutta ilmeisesti minä osaan tunnistaa heidät paremmin kuin Koski.

Arvoista ja asenteista kaikki lähtee. Ne ovat viime aikoina koventuneet, ja hallitus toteuttaa omaa arvopohjaansa. Susanna Koski on vain se näkyvä jäävuoren huippu. Tämän osoitti yhdellä kuvalla köyhyystutkija Maria Ohisalo Facebookissa. Hallituspuolueiden kansanedustajaehdokkaat olivat voittopuolisesti sitä mieltä, että sosiaaliturvan varassa on liian helppo elää. Vahvimmat mielipiteet ovat kokoomuksessa, keskustassa ja perussuomalaisissa.

Juuri näillä ihmisillä on todennäköisesti kaikkien vähiten kokemusta tai edes tietoa sosiaaliturvan varassa elämisestä, ja se selittääkin mielipiteen varmuuden. On helppoa olla ehdottoman varma asiasta, josta tietää vain vähän tai ei mitään. Kun tieto lisääntyy, niin varmuus vähenee.

Siksi Susanna Koski ja pitkäaikaistyötön monisairas Anna-Maija Tikkanen eivät ymmärtäneet toisiaan. Siksi Koski neuvoi tietokoneen puuttumisesta puhuvaa Tikkasta hankkimaan tietokoneen ja etätöitä. Siksi Marie Antoinetten sanotaan neuvoneen leivän puutetta valittavia syömään leivoksia.

EDIT 16.5.2018 klo 22.10: Korjattu tekstiä kuvan selityksen osalta. Kuva näyttää kansanedustajaehdokkaiden arvoja, ei suoranaisesti heidän joukostaan valittujen kansanedustajien.

Kommentit (75)

  1. mark

    Kokoomuksen täytyy vielä ”harjata” tämä edustaja Koski. Julki ei saa sanoa mitä ajatellaan. Olette varmaan huomanneet miten kovasti Orpo ”pyrkii” estämään veronkiertoa. Pyrkiminen ei vaan tarkoita politiikan kielessä samaa kuin tekeminen. Oikeasti hän pyrkii estämään veronkierron estämistä.

    • vepa

      Vaalipaniikkinen ”kyseessä oli yksityinen mielipide, me Kokoomuksessa ollaan kyllä heikoimpienkin asemalla” on jo alkanut.

      • vepa

        Siis puolella ei ”asemalla” – mistä lie tuli. Varmaan siitä, että olen lähdössä töihin – määräaikaisiin luonnollisesti, mutta minullahan onkin vain määräaikaista lisäarvoa.

      • Askoli47

        Nyt veit salat suustani. ”Kokoomus on työväenpuolue”, oli jopa heidän vaalikampanjassaan takavuosina.

  2. Jukka Isokoski

    Saku, olet paras.

    • Mm

      Samaa mieltä.

  3. Jari

    Tämä Susanna Koski on varmaan nähnyt näitä roskapostimainoksia, joissa kerrotaan, kuinka helposti kotoa käsin voi tietokoneella pari tuntia päivässä työskentelemällä tienata tuhansia, jopa kymmeniätuhansia euroja kuukaudessa. Tulee lähinnä mieleen nettihuijarien välikädet eli ”rahamuulit”, jotka siirtelevät huijattuja rahoja tililtä toiselle ja saavat siitä siivun. Ehkä Susanna Koskella on kokemusta tällaisesta etätyöstä.

    • stunned

      Koskella on mielessä Googlen ja Facebookin kaltaiset yhtiöt, jotka ovat ulkoistaneet moderointinsa muualle (esimerkiksi Leapforcelle). Vuokrafirmoja kuten esimerkiksi Barona meillä.

      Leapforcen kaltaiset yritykset (farmit) käyttävät paljon kotoa käsin työskenteleviä pätkätyöläisiä. Näitä mainostetaan kotiäideille ja muille ”helppona tapana ansaita” sitä Susannankin mainitsemaa lisämassia.

      https://www.leapforceathome.com/qrp/public/home

      https://arstechnica.com/features/2017/04/the-secret-lives-of-google-raters/

      https://arstechnica.com/tech-policy/2017/05/facebook-promises-to-hire-3000-people-to-moderate-content/

      • stunned

        Lisäyksenä vielä, että usein näitä ”work from home” -töitä tehdään pakko-/valeyrittäjänä, ei työsuhteessa, joten työstä ei kerry eläkettä.

      • töytön

        Provikkapalkkaisia ”huipputuloisia” puhelinmyyntitöitä piisaa. Suomen viisain mies Vartiainenkin puhelinmyyntiä ehdotti työttömille.

        Olisi jännä nähdä minkälaisen arvotaulukon nämäkin kaks tuhertais eri tilanteissa olevista ihmisistä, kun ei kameroita paikalla. Mikä olisi jonkun työttömän, pitkäaikaistyöttömän, mielisairaan tai vaikeavammaisen loppusijoituspaikka, jos joku Koski vois aamupäivällä haukotellessaan kännykästään naputella tuomion?

      • Anna

        Viidellä eurolla saa kuulemma ihan kelpo käännöksiä netissä tarjottavien palvelujen kautta. Esim. A4 kääntäminen voi viedä jopa tunteja riippuen aiheesta. Tästähän on sitten ansaintakeinoksi, jota voi harjoittaa kotona.

        • stunned

          Ylellä oli taannoin juttu kotona töitä paiskivista kääntäjistä, jotka hakevat toimeksiantoja kansainvälisistä välityspalveluista. Palkkataso määräytyy kehitysmaiden hintatason mukaan. Suomessa on opittava elämään Meksikon palkalla tai sitten työ on vain harrastus. Pienistä ansioista menee osa välittäjille. Kuten aina, rent-seeking on työtä kannattavampaa toimintaa.

          Mariana Jimenez avaa kannettavan tietokoneen olohuoneensa pöydälle espoolaisessa lähiössä. Hän on nyt töissä.

          Jimenez on tehnyt vajaan vuoden käännöstöitä eri puolille maapalloa. Työkeikat löytyvät internetin kansainvälisen freelancer-sivuston kautta. Hänellä on sivuilla omalla kuvalla varustettu palvelu, jossa asiakkaat voivat tarjota hänelle keikkoja.

          – Teen usein töitä 30 tuntia viikossa ja ansaitsen 80–100 euroa kuukaudessa, Jimenez kertoo.

          Mariana Jimenez tekee pienimmät käännöstyöt noin viidellä eurolla. Se on vasta-alkajan palkkio. Käännettävät tekstit ovat usein mainoksia. Pakkiosta yksi euro menee keikkasivustojen ylläpitäjälle.

          Samaa palvelua tarjoavat sadat muutkin kääntäjät eri puolilta maailmaa.

          – Voisinhan minä pyytää korkeampaa hintaa, mutta silloin asiakas ostaisi työn joltain toiselta.

          Asiantuntijatyötä tekevä Jimenez kilpailee työkeikoista nyt globaaleilla markkinoilla. Se on freelancer-sivustojen näkyväksi tekemä ilmiö.

          Palkkio on sama asuipa käännöstyön tekijä missä maassa hyvänsä. Jimenez tietää, että esimerkiksi Meksikossa viisi euroa on paljon suurempi raha kuin Suomessa.

          Keikkatyöläinen kertoo, että usein asiakkaat koettavat tingata noin viidenkin euron palkkiosta. Siihen Jimenez ei suostu.

  4. Rauno Halme

    Marie Antoinette on vähän huono esimerkki, sillä hän neuvoi leivän puutetta valittavia syömään pettua. Leivosväite oli kansankiihottajien propagandaa ja eihän tässä blogissa sellaista tapahdu. Kun vielä muistetaan kuinka Marie Antoinettelle kävi, niin yritetään kaikki välttää väärän tiedon levittämistä.

  5. stunned

    Hesarissa oli juttu sosiaaliturvaan digitalisoinnin myötä rakennettavasta valvontajärjestelmästä. Jutun aihe on Yhdysvalloista, mutta on vastaavaa ehdotettu jopa Tampereen yliopistossa tehtävässä tutkimustyössä. Sosiaaliturva selektiiviselle maksukortille ja tuensaajan kauppavierailulle tiukka aikaraja. Työttömien virtuaalinen panoptikon. Vielä kun työttömien sosiaaliturvan valvonta ulkoistetaan yksityisille yrityksille, on viranomaisvalta luovutettu pois kansalaisilta ja tuensaajalta viety kansalaisoikeudet.

    Työntekokaan ei takaa peruspalveluita, kuten terveydenhuoltoa. Yhä useampi työtätekevä amerikkalainen putoaa köyhyysloukkuun. He eivät pysty maksamaan kallistuvia terveydenhuoltokuluja ja joutuvat turvautumaan sosiaaliapuun.

    Samaan aikaan valtio tekee apua tarvitsevien vähäosaisten – työttömien, kodittomien, vanhusten ja sairaiden – elämästä yhä vaikeampaa digitaalisin keinoin. Sosiaali­avun tarveharkinta perustuu yhä useammin automatisoituihin algo­ritmeihin, jotka yhdistävät valtavia tietokantoja ja perkaavat sieltä kriteerit täyttävät kansalaiset. Avuntarve – esimerkiksi terveydenhoito – määritellään useasta tekijästä koostuvan pistesaldon perusteella.

    Digijärjestelmien toteutus on usein ulkoistettu yksityisille yrityksille. Järjestelmät eivät ole läpinäkyviä. Kun algoritmit tekevät virheitä, kukaan ei ota vastuuta, eikä tuetta jäävillä ole puolestapuhujaa. He eivät voi taistella nopeasti digitalisoituvaa järjestelmää vastaan.

    Tampereen yliopiston aktivointipoliittinen kysely:

    1. Monet köyhille yleiset ruoka-aineet aiheuttavat lihomista, sairauksia ja elimistön ennenaikaista rappeutumista.

    2. Köyhien lapset menestyisivät paremmin kilpailussa yhteiskunnallisista asemista, jos köyhät antaisivat lapsilleen sellaista ravintoa, joka tukisi paremmin heidän lastensa aivojen ja älykkyyden kehittymistä.

    3. Monet pitkäaikaistyöttömien keskuudessa tyypilliset ongelmat periytyvät heidän lapsilleen, ellemme hoida niitä tehokkaammin.

    4. Heikko yhteiskunnallinen asema aiheuttaa stressiä, joka voi helposti johtaa päihteidenkäyttöön, ylensyömiseen ja väkivaltaisuuteen.

    5. Alkoholin riskikulutus ja tupakointi ovat keskeisiä sosiaaliryhmiemme välisiä terveys- ja kuolleisuuseroja selittäviä elämäntapatekijöitä.

    6. Suomalaisten köyhien epäterveellisissä valinnoissa ei ole kyse aina vain siitä, ettei olisi varaa terveellisiin valintoihin. Kyse on osin myös siitä, ettei niitä kyetä tekemään.

    7. Kun väestön ikääntyminen kuormittaa yhteiskuntamme rakenteita, tarvitsemme uusia keinoja hyvinvointivaltion selviämistaisteluun.

    8. Kun myös digitalisaatiossa kasvava työttömyys muodostaa uhkia kansalaisten yhdenvertaisuudelle suomalaista yhteiskuntaa koossapitävänä voimana, tarvitsemme uusia keinoja työttömyyttä vastaan.

    9. Suomessa on kansainvälisesti vertaillen korkeat sosiaaliryhmien väliset erot terveydessä ja työkyvyssä. Erojen kaventaminen onnistuu vain, jos ongelmien ennaltaehkäisyyn panostetaan nykyistä enemmän.

    10. Tarvitsemme yhteiskuntana järkeviä säästökohteita, jotta jatkossakin jokainen hoitoa tarvitseva saisi avun.

    11. Kun sosiaalivaltion menoihin tarvitaan lisää rahaa, sairauksia ja passivoitumista aiheuttavien elämäntapojen tuottamien kulujen pienentämistä kannattaa pohtia yhtenä keinona luoda säästöjä.

    12. Epäterveelliset elämäntavat eivät ole yksityisasia, koska ne aiheuttavat yhteiskunnallisia haittoja.

    13. Epäterveelliset elämäntavat aiheuttavat alemmuudentunnosta johtuvaa vihamielisyyttä paremmin voivia yhteiskuntaluokkia kohtaan.

    14. Työttömien alkoholikuolleisuus on huomattavasti korkeampi kuin työssä käyvillä. On väärin, että työttömien alkoholikuolemien annetaan tapahtua.

    15. Työttömien sairastavuus ja kuolleisuus on muutenkin korkeammalla tasolla kuin työssä käyvillä ja hyvätuloisilla. On väärin, että sen annetaan tapahtua.

    16. Kaikkien työttömien ongelmat eivät ole samanlaisia, mutta työttömien joukossa esiintyy moniongelmaisuutta muuhun väestöön verrattuna enemmän, ja etenkin työttömyyden pitkittyessä.

    17. Suomalaisessa yhteiskunnassa juuri pitkäaikaistyöttömyys muodostaa yhden keskeisimmistä yhteiskunnallisista ja taloudellisista ongelmistamme.

    18. Hyvinvointi- ja terveyserot aiheuttavat työttömien leimaantumista huonommaksi yhteiskuntaluokaksi.

    19. Jos työttömyyden ongelmia pyritään lieventämään madaltamalla työttömyysetuuksien tasoa, se aiheuttaa monille heikoimmassa asemassa oleville työttömille hyvinvointiongelmia, ja heidän työllistymismahdollisuutensa tosiasiassa heikkenevät.

    20. Työttömyysetuuden leikkaamiseen kohdistuvilla rangaistuksilla ja niiden pelotevaikutuksilla voidaan painostaa työelämään etupäässä vain helpoimmin työllistyviä työttömiä.

    21. Suomessa on runsaasti avoimia työpaikkoja, joihin ei löydy sopivia työntekijöitä. Osaavien työntekijöiden pula vaivaa ympäri Suomea. Edes talouskasvu ei ole alentanut toivotulla tavalla työttömyyttä, vaikka samaan aikaan työnantajat valittavat työvoimapulaa. Väite: Yhteiskunnan pitäisi kehittää tehokkaammin työttömien oppimisen ja osaamisen edellytyksiä.

    22. Pitkäaikaistyöttömyyden ongelmaa olisi helpompaa hoitaa, jos useille pitkäaikaistyöttömille tyypilliset elämäntavat eivät heikentäisi heidän aivojensa oppimismekanismeja.

    23. Jos työttömät eivät ole sellaisia, joita työnantajat haluaisivat työllistää, ei aktivointitoimenpiteiltä kannata odottaa kovin suuria työllistymisvaikutuksia.

    24. Työpaikkoja on rajallisesti, mutta jos vaikeasti työllistyvät työttömät olisivat hyvinvoivempia ja tuottavampia, syntyisi uusia työpaikkoja, koska työnantajat alkaisivat pitää uusien työpaikkojen luomista aikaisempaa kannattavampana sijoituksena.

    25. Jos huonosti voivat työttömät olisivat hyvinvoivempia ja työkykyisempiä, he ryhtyisivät aikaisempaa useammin yrittäjiksi ja loisivat uusia työpaikkoja.

    26. Silloin kun työttömän työkyky on puutteellinen, töihin meneminen tuntuu useassa tapauksessa töihin joutumiselta. Kun työkyky on parempi, töitä saadaan.

    27. Kun terveellisempiin elämäntapoihin siirtyminen alkaa näkyä huono-osaisen elinvoimaisemmasta olemuksesta sekä kuulua hänen puheestaan, häntä syrjitään vähemmän työmarkkinoilla ja elämässä.

    28. Huono-osaisten poliittinen osallistuminen on heikompaa kuin hyväosaisilla. Jos huono-osaisten hyvinvointi olisi paremmalla tasolla, moni heistä voisi aikaisempaa paremmin osallistua poliittiseen toimintaan ja vaatia huono-osaisten etujen ajamista.

    29. Hallituksen aktiivimallin suurena epäkohtana on pidetty sitä, ettei työtön voi välttämättä vaikuttaa tukiensa menetykseen omalla aktiivisuudellaan. Väite: Työttömyysetuuden tasoa ei pitäisi rangaistuksena madaltaa silloin, kun työtön on aktiivinen työnhaussa.

    30. Aktiivimallia on kritisoitu voimakkaasti myös siitä, ettei kaikkialla Suomessa työttömillä ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia velvoitteiden täyttämiseen. Väite: Samalla hallitus on unohtanut myös monien syrjäseutujen työttömien ongelmat päihteidenkäytön ja terveyden suhteen.

    31. Aktiivimallin kannustimet ovat puutteellisia vaikeasti työllistyvien kohdalla, koska työttömyysetuuksien leikkaukset hyvitetään toimeentulotukena, jonka järjestäminen aiheuttaa lisäkustannuksia.

    32. Työttömyysturvassamme on sisäänrakennettu ristiriita avun riittävyyden ja kannustinvaikutusten välillä. Korkea etuustaso johtaa kannustinongelmiin ja matala etuustaso hyvinvointiongelmiin. Etuuden taso on ongelma sekä korkean että matalan työttömyysetuuden tilanteessa.

    33. Työelämään siirtymisen kannustimia on luotu työttömyysetuuksien tason mataluudella ja asettamalla työttömille velvoitteita. Kun liiallinen etuustason madaltaminen syventäisi hyvinvointiongelmia, on kannustettu lisäämällä velvoitteita. Väite: Kannustinvaikutuksia voidaan luoda ilman välttämättömän toimeentulon heikentämistä myös tarjoamalla laajemmat kuluttamisen vapaudet työllistymisen ja ansiotulojen saamisen seurauksena.

    34. Digitaaliseen rahaan on mahdollista kytkeä sellaisia rajoittavia ominaisuuksia, ettei sillä pysty ostamaan joitakin terveydelle vaarallisia asioita.

    35. Monet vaikeasti työllistyvät työttömät saisivat ostettua enemmän terveyttä ja suorituskykyä tukevaa ravintoa sekä tarvitsemansa lääkkeet, jos he eivät voisi ostaa etuuksillaan päihteitä, ja tästä muodostuva hyvinvoinnin kasvu vähentäisi köyhyyttä.

    36. Hyvinvointivaltio aiheuttaa ongelmia ja kustannuksia silloin, kun se tarjoaa huono-osaisille mahdollisuuden käyttää sosiaalietuudet päihteisiin ja huumeisiin.

    37. Sosiaalietuuksien käyttöä koskevan sääntelyn pitäisi kohdistua toimeentulotuen ja työttömyysetuuksien saajiin. Tällöin pitäisi säännellä kaikkien heidän saamiensa sosiaalietuuksien käyttöä, koska muutoin toimenpiteet eivät vaikuttaisi kulutuskäyttäytymiseen toivotulla tavalla.

    38. Digitaaliseen rahaan kytkettäviin ominaisuuksiin perustuva kulutuksen ohjaaminen ei leimaisi työttömiä kaupan kassalla.

    39. Rajoituksilla ei kriminalisoitaisi tai kokonaan poistettaisi työttömien epäterveellisiä valintoja, mutta niitä voitaisiin vähentää merkittävästi.

    40. Sääntely koskisi myös monien sellaisten työttömien sosiaalietuuksia, jotka käyttävät päihteitä kohtuullisesti, tai joilla ei ole suuria ongelmia elämässään. Rajoittaminen ei kuitenkaan olisi ongelma, koska rajoittaminen kuuluu työttömien aktivointiin, ja koska se samalla vähentäisi vakaviin ongelmiin liittyvää kärsimystä.

    41. Sosiaalietuuksina lahjoitettu raha ei ole sosiaalietuuksien saajien omaa rahaa yhtä selkeästi kuin työnteosta saadut tulot.

    42. On väärin, että suomalaiset veronmaksajat pakotetaan kustantamaan työttömien päihteidenkäyttö.

    43. Säännellyistä etuuksista pitäisi jättää jokin osuus rajoitusten ulkopuolelle vapaaseen käyttöön, koska muuten sääntelystä koituisi liikaa haittoja.

    44. Toimintakykymallin tulisi olla hyvin tiukka, eikä siinä tulisi yleisesti sallia mitään poikkeuksia etuuksien käytön rajoittamisesta.

    45. Jos yksittäistapauksissa voitaisiin esittää hyvät perustelut poikkeuksille toimintakykymallin rajoituksista, tulisi siihen silloin myöntää oikeus.

    46. Päihteidenkäytön vapaus ei tosiasiassa edistä yksilönvapauksia, koska päihteidenkäytön aiheuttamat haitat loukkaavat monia yksilönvapauksia, muun muassa vapautta rikollisesta kaltoinkohtelusta, järjestyshäiriöistä ja huonosta käytöksestä, sekä yhteiskunnan tarjoamia taloudellisia vapauksia.

    47. Kansalaiset eivät halua, että päihteiden saantia rajoitettaisiin tiukasti kaikilta, mutta jos tiukemmat rajoitukset koskisivat vain työttömien muodostaman vähemmistön sosiaalietuuksien käyttöä, enemmistö voisi kannattaa niitä.

    48. Työttömien päihteidenkäyttö ei ole niin tärkeä asia, että todella tarvitsisimme sitä.

    49. Työttömien päihteidenkäytön rajoittaminen vähentäisi henkirikoksia, perheväkivaltaa ja lasten huostaanottoja.

    50. Ehkäisevän politiikan ansiosta päihde-, ja huumeongelmiin liittyvät haitat pienenisivät kokonaisuutta ajatellen, vaikka onkin niin, että joitakin yksilöitä rajoitukset voisivat kannustaa omaisuusrikosten pariin.

    51. Päihteiden saannin rajoittaminen tekisi hyvää monelle työttömälle, vaikka he eivät itse sellaista kannattaisi.

    52. Päihteidenkäyttö aiheuttaa passivoitumista myös monille sellaisille työttömille, joita ei luokitella päihdeongelmaisiksi.

    53. Jotkut saattavat vastustaa toimintakykymallia tasa-arvon nimissä, mutta tällöin he puolustavat virheellistä käsitystä, jossa tasa-arvon uskotaan syntyvän epäterveellisillä elämäntavoilla, tupakoimalla ja käyttämällä alkoholia tai huumeita.

    54. Jotkut saattavat vastustaa toimintakykymallia väittäen, että se aiheuttaisi työttömien leimaantumista huonommaksi yhteiskuntaluokaksi. Tosiasiassa toimintakykymallilla voitaisiin vähentää työttömien leimaantumista, koska sillä voitaisiin vähentää leimaantumista aiheuttavia eroja hyvinvoinnissa ja yhteiskunnallisessa asemassa.

    55. Rajoitusten pitäisi koskea alkoholia ja tupakkaa.

    56. Rajoitusten pitäisi koskea vain alkoholia.

    57. Rajoitusten pitäisi koskea alkoholia, tupakkaa ja joitakin epäterveellisiä ravintoaineita.

    58. Keskustelua tulisi käydä myös muiden tyyppisten kulutushyödykkeiden asettamisesta samankaltaisen sääntelyn piiriin voimakkaampien aktivointivaikutusten luomiseksi.

    59. Työttömyysetuuksista pitäisi rajoittaa perusosa, mutta ei ansio-osaa, koska siten voitaisiin kohdentaa sääntelyä vaikeimmin työllistyviin.

    60. Samanlaisen sääntelyn tulisi koskea kaikkia työttömiä.

    61. Sääntelyn pitäisi koskea myös työkyvyttömyyseläkettä saavien sosiaalietuuksia.

    62. Sääntelyn pitäisi astua voimaan vasta työttömyyden pitkittyessä, tai etuuksien säännellyn osuuden pitäisi kasvaa asteittain työttömyyden pitkittyessä, koska myöhempi alkaminen kohdentaisi sääntelyä vakavimmissa ongelmissa eläviin.

    63. Sääntelyn pitäisi alkaa heti työttömyyden alkaessa, koska se ehkäisisi vakavien ongelmien syntyä ja tuottaisi heti kannustinvaikutuksia.

    64. Rajoitukset pitäisi toteuttaa niin, että vain osan etuuksista voisi käyttää yksityisiin tilisiirtoihin tai nostaa käteisenä, koska muuten rajoituksia kierrettäisiin liikaa.

    65. On tärkeää, että kovin suurta summaa ei voisi nostaa käteisenä tai käyttää yksityisiin tilisiirtoihin, koska siten voitaisiin vähentää huumekauppaa.

    66. Jos osan etuuksista voisi käyttää yksityisiin tilisiirtoihin, tulisi niidenkin jälkeen rahaan jonkin aikaa kytkeytyä digitaalinen estomekanismi rajoitettujen hyödykkeiden ostamiselle, koska muuten rajoituksia kierrettäisiin liikaa.

    67. Digitaalisen rahan käytön rajoittamisen avulla voisimme kehittää mallin, joka tuottaisi aktivoitumista paitsi luomalla kannustinvaikutuksia, myös edistämällä työttömien terveellisiä valintoja, hyvinvointia ja työkykyä.

    68. Riippumatta siitä, ovatko hallituksen aktiivimallin velvoitteet ja rangaistukset oikea tapa kannustaa työttömiä, tarvitsemme joka tapauksessa työttömille joitakin velvoitteita ja rangaistuksia.

    69. Toimintakykymallin suuntaviivoja kannattaisi pohtia joitakin velvoitteita ja rangaistuksia täydentävinä keinoina niiden ohessa.

    70. Toimintakykymallin suuntaviivoja kannattaisi pohtia velvoitteita ja rangaistuksia

    71. Toimintakykymallin suuntaviivoja kannattaisi pohtia aktiivimallin velvoitteita ja rangaistuksia täydentävinä keinoina niiden ohessa.

    72. Työttömien sosiaalietuuksien käyttöön kohdistuvan sääntelyn alkamista tai tiukentamista kannattaisi pohtia rangaistuksena velvoitteiden täyttämättä jättämisestä.

    73. Rajoituksia pitäisi lieventää ainakin vappuna, juhannuksena ja joulun aikaan.

    74. Tutkimukset painottavat hitaiden muutosten tärkeyttä elämänmuutosten edistämisessä, ja että tarvitaan muutoksiin valmistautumista. Työttömien sosiaalietuuksia koskeva sääntelypolitiikka pitäisi siis aloittaa vaiheittain, siten että vapaasti käytettävän etuuden osuutta pienennetään vähitellen.

    75. Työttömiä pitäisi kannustaa ostamaan terveellisempiä ruokia siten, että niitä ostettaessa heidän tililtään poistuisi kaupan ilmoittamaa hintaa pienempi rahasumma.

    76. Vastuullinen taloudenpito ja yhteiskunnan koossapitäminen tarkoittavat käytännössä sitä, että työttömiä pitää jollain muotoa aktivoida, vaikka jotkut eivät siitä pitäisikään.

    77. Toimintakykymallin kaltaisen rakenteen avulla voisimme pienentää yhteiskuntaryhmien välisiä eroja terveydessä ja työkyvyssä.

    78. Sen avulla voisimme hillitä sosiaali-, ja terveyspalvelujen kustannuksia.

    79. Sen avulla voisimme rakentaa työttömyysturvan, joka tukisi paremmin elinikäistä oppimista.

    80. Sen avulla voisimme pitää työttömyysetuuksia korkeammalla tasolla kuin ilman sitä, jos haluamme pitää niitä korkeampina.

    81. Sen avulla voisimme lisätä työnteon ja yrittämisen kannustimia.

    82. Sen avulla voisimme vähentää työttömyyttä ja köyhyyttä.

    83. Sen avulla voisimme parantaa suomalaisten turvallisuutta.

    84. Se ei ratkaisisi kaikkia työttömyyteen liittyviä ongelmia, mutta sitä kannattaisi pohtia muiden keinojen ohessa.

    85. Suomen valitsemassa aktivointipoliittisesta mallissa kannattaisi huomioida suomalaiset juomatavat työkykyä ja työhön oppimista heikentävänä erityispiirteenä.

    86. Työttömien aktivoiminen kulutusvalintoja sääntelemällä olisi liian rajoittavaa.

    87. Työttömien aktivoiminen kulutusvalintoja sääntelemällä olisi väärin, vaikka se antaisikin monille heistä paremman terveyden, paremman yhteiskunnallisen aseman ja pidemmän eliniän.

    88. Jos toimintakykymallin kaltainen rakenne halutaan ottaa käyttöön, se pitäisi tehdä tosiasioihin perustuen, mutta välttäen ihmisten leimaamista.

    89. Hallituksen aktiivimallissa ei huomioida työttömyyden taustalla useissa tapauksissa vaikuttavia ongelmia työkyvyssä ja hyvinvoinnissa.

    90. Aktiivimallilla kannustetaan etupäässä helpoimmin työllistyviä työttömiä lyhytaikaisiin työsuhteisiin, mutta sillä ei tuoteta yhteiskuntamme tarvitsemia muutoksia vaikeasti työllistyvien tilanteeseen.

    91. Aktiivimalli voi jopa heikentää joidenkin vaikeassa tilanteessa elävien työttömien asemaa.

    92. Toimintakykymallia koskevia ideoita pohtimalla ja kehittämällä voisimme rakentaa vaihtoehdon hallituksen aktiivimallille.

    Kandidaatintyön valvojana toimi Ritva Nätkin, yhteiskuntatieteiden tiedekunnan sosiaalipolitiikan yliopistonrehtori Tampereen yliopistosta.

    • Jussi Parviainen

      Tuli vaan mieleen digiäänestäminen, Kun vastuu ulkoistetaan sopivaa korvausta vastaan, ei sen jälkeen vääriä äänestystuloksia enää ole!

    • Sauli

      Maalataanpa tähän kohtaan kliseinen kuva aikamme yhdestä eliittityöläisestä Kalle Koodarista.

      Koodari istuu päätteensä ääressä 24/ 7. Ei harrasta liikuntaa, syö epäterveellisesti, todella epätereveellisesti. Ei nuku riittävästi, ei huolehdi sosiaalisista kontakteista. Juo liikaa energiajuomia ja bilettää, jos ylipäätään bilettää tajuntaa laajentavien kemikaalien kera. Koodari tekee edustamalleen yritykselle miljoonien arvoisen pelin, mutta palaa loppuun ennen kuin on 30 vuotta blakkarissa.

      Miksi kukaan ei huolestu Kalle Koodarin elintavoista?

      • stunned

        Liian moni äänestäjistä samaistuu Kalle Koodariin, mutta harva samaistuu työttömään. Siksi Kalle Koodaria ei kannata lyödä, koska se aiheuttaisi väärän reaktion (raivoa piiskaajaa kohtaan), kun taas työttömän piiskaaminen suuntaa raivon haluttuun suuntaan sinne piiskattavaan.

        Kalle Koodari on kuitenkin korvattavissa toisella yhtä kaikki.

    • Marita Eerola

      Mitä tällä kysymyslistalla tutkitaan, ja kenelle kysymykset on tarkoitettu?

    • Antonio

      Olen nähnyt tämän aktivointipoliittisen kyselyn aiemminkin, mutta vasta nyt luin tarkemmin.

      Järkyttävä. En voi uskoa todeksi!
      Onko kyseessä hallituksen tilaustyö?

      Milloin saisimme vihdoin ”aktivointikyselyn”, joka pohtisi yhteiskunnan varoja huomattavasti enemmän nielevää ongelmaa, veronkiertoa?

      • Anneli

        Veronkierron lisäksi on toinenkin tapa ”tuhlata” yhteiskunnan varoja vääriin taskuihin. – Yritystuet ja verotukselliset tuet ovat niin suuri summia, ettei niihin ole rohjettu vieläkään koskea. Itse olen järkyttyneenä seurannut 10 vuoden ajan, kuinka rahaa jaetaan holtittomasti mm. yritysten kehittämistuen nimissä.

  6. Mauri Pulkkinen

    Susanna Koski saattaa olla vain liian rehellinen. Rehellisyys on yleensä hyve, mutta jos taustalla on tietämättömyyttä, yksipuolista informaatiota, välinpitämättömyyttä, empatiakyvyttömyyttä, se vain osoittaa taitamattomuutta politiikan teossa.

    ”Vanhat konnat” eivät moiseen lankea, vaan laskevat julkisuudessa sumuverhon todellisten tavoitteidensa ylle ja lausuvat ristiriitaista suun tunnustusta todellisiin ajatuksiin ja tekoihin verrattuna.

    Hyvinvointivaltion arvojen sanotaan olevan suomalaisten yleinen linja. Paatuneimmissa oikeistopoliitikoissakin kerrotaan sielun syvyyksissä lymyävän pienen sosialidemokraatin.

    Nyt on nähty, että on aika tarkistaa muutaman vuoden evidenssin perusteella, pitääkö tuo käsitys enää paikkaansa. Osittain syynä on, että poliitikot ovat laiskistuneet ja politiikan sekä arvojen muokkaajina ovat demokratian ulkopuolella häärivät ”ajatushautomot”, joilta rahaa vastaan saa omaa päätään vaivaamatta konsulttien arvojen ja nelikenttäanalyysien perusteella muokatut suuntaviivat yhteiskunnan kehittämiseen valmiine argumentteineen, hyvin kirjoitettuna ja näennäisesti ”sisäsiistinä” pakettina.

    • stunned

      Poliitikot eivät ole koskaan ”rehellisiä” siinä mielessä, mitä sanalla tavallisessa kielenkäytössä tarkoitetaan. Parhaimmillaan poliitikko jättää olennaisen sanomatta. Normipoliitikko on kuin Stubb — käyttää omia faktoja ja soveltaa luovasti, 10 prosenttia onkin 90.

      Susanna Kosken esiintymistä ei pidä luulla rehellisyydeksi. Suorasukaisuus on harkittu keino erottua muista konservatiiveista. Susanna on nuoren polven öykkäripoliitikko. Kärjistämällä hän palvelee äänestäjiään, jotka odottavat rämäköitä avauksia.

      • stunned

        Ylen mukaan Koski oli saanut palautetta ensimmäisestä kohtaamisestaan Tikkasen kanssa, ja hän päätti korjata tilanteen palautteen mukaiseen suuntaan.

        Jo ensimmäinen Kuplat herätti tunteita.

        Koski liikuttui kuunnellessaan Tikkasen tarinaa.

        Lukuisat ihmiset halusivat tukea Tikkasta raha-avustuksin. Kaksi pikkupoikaa Tampereelta lähetti postissa kymmenen euroa Tikkasen tyttärelle.

        Sekä Tikkanen että Koski olivat tyytyväisiä keskustelun avaukseen. Itse lupasin tuolloin A-studiossa, että Kosken haasteeseen palataan vielä.

        Koski kertoi minulle myöhemmin puhelimessa, että monien ihmisten mielestä hän oli ollut liian lepsu Anna-Maija Tikkasta kohtaan.

        • Make

          Näin varmasti oli ja äänestäjät olivat kaikkoamassa puoli vuotta sitten hempeilyn takia.

          Nyt asiaa oli korjattu ja Koski osoitti aitoa kyykyttäjyyttä, josta Kokoomus voi olla ylpeä.

  7. Antonio

    Työttömät ovat siis lisäarvottomia, joista eka sana ”lisä” näppärästi voidaan kadottaa…

    Uskon kyllä, ettemme ole ainakaan me Sakun lukijat ja tukijat kadottaneet olennaisinta hyökätessämme päätöntä ja sydämetöntä Koskea vastaan. Meille vain tarjoutui sopivalls hetkellä näppärästi yhden hengen konkreettinen kohde, johon saimme purettua yhä – ja syystä – kertyvät agressiomme. “ hallitus” on jotenkin epämääräisempi kohde joskin ilman muuta ymmärrämme sen juuri syypääksi ja Kosken vain KaKon läksyt oppineeksi kananpojaksi. Toinen syy ainakin minulla on tyytyväisyys siitä, että nekin, jotka eivät ennen tämän Kuplan toka osaa ole tajunneet KaKon touhuja, ehkä vastakkainasettelun ”fiksu työtön vs typerä poliitikko” osaisivat äänestää viisaammin. Siitä on tullut uutista nyt onneksi joka tuutista ja kansan reaktioista päätellen kolahti kovaa

    • stunned

      Susanna Koski puhuu ”lisäarvosta”, koska näin hän saa käännettyä syy-seuraus-syyllisyyssuhteen päinvastaiseksi. Pontius Pilatus pesisi kätensä. Savolainen puhuisi niin, että vastuu siirtyy kuulijalle. Susanna tekee kielenkääntötempun.

      Työttömyys on libertaarisessa newspeakissa ”lisäarvon puutetta” ei suinkaan mitään työpaikan puutetta. Työtön luo itse työpaikkansa sillä lisäarvolla. Jos hänellä ei ole lisäarvoa, on hän epäonnistunut. Ketään muuta ei siis voi syyttää siitä, että Suomessa ei ole palkkatyöpaikkoja kaikille.

    • Pentti Nieminen

      Työtön on lisäarvoton. Sen takia työttömälle maksetaan, jotta hän pääsee lisäarvottoman tilan yli ja alkaa taas tuottamaan lisäarvoa.
      Sosiaaliturva on aina tarkoitettu väliaikaiseksi. Ihmisen pitäisi pyrkiä elättämään itsensä.

      • stunned

        Osakekauppa ja koroillaeläminen on varsinaista ”lisäarvottomuutta”. Näitä pitäisi verottaa ankarasti, jopa ankarammin kuin työtä. Ennen vanhaan vaikkapa arvopapereilla, arvometalleilla tai asunto-osakkeilla keinottelua kutsuttiin spekulaatioksi.

        Keinottelu ei luo kansakuntaan vaurautta, kaikkein vähiten tekijänoikeuksilla tai softapatenteilla spekulointi. Kaikkein halveksittavinta on spekulointi elämää ylläpitävillä lääkkeillä tai niiden patenteilla (esimerkiksi Martin Shkreli).

        • AKK

          Niin, mihin onkaan unohtunut arvopaperikaupankäynnin verottaminen. Sillä voisi jo hyvin maltillisenakin olla jonkinlainen tervehdyttävä vaikutus tuohon alati kasvavaan keinotteluun. Siellä missä on varaa keinotella on varmasti varaa myös maksaa siitä ilosta! Ja ehkä sitä kautta löytyisi pelivaraa ylläpitää hyvinvointivaltiota ja jossain vaiheessa vaikka keventää ansiotulojen verotusta.

          • Joopajoo

            Niin, mihin unohtui, että arvopaperikaupanmyynnin voitot lasketaan pääomatuloiksi joista menee reilu 30%:n vero eli enemmän kuin kuin monet palkansaajat maksavat. Kaupankäyjä tuottaa näin veroja yhteiskunnalle joten kaupankävijä on onnistuessaan lisäarvontuottaja yhteiskunnalle. Itsekin maksoin viime vuonna 3000euroa veroja kaupankäynnin tuottamista pääomatuloista.

      • AKK

        Lisäarvo on marxilainen kansantaloustieteellinen termi, joka osoittaa, miten paljon työnantaja ja omistaja jättää maksamatta työn tuottamaksi katsottavasta arvosta sen tekijöille.
        Vai tarkoitatko arvonlisää?

        Terveiden työikäisten sosiaaliturva on tarkoitettu tilapäiseksi. Jos järkevää työtä jolla tulee toimeen on tarjolla, niin toki kannattaa pyrkiä selviämään ja kohentamaan elintasoaan työtä tekemällä.
        Millaisen lisäarvon tuottaa työntekijälle se jos hän kerää lähimetsästä 100l/kg marjoja tai sieniä omaan käyttöön? Onko lisäarvo suurempi kuin jos tekisi aktiivimallin vaatimat 1h/viikko minimipalkalla vieraalle ja maksaisi matkoista 8€/päivä.

        Kyllä ihminen on aina pyrkinyt elättämään itsensä ja pyrkii jatkossakin tavalla tai toisella ja mahdollisuuksien mukaan. Tunnetko henkilökohtaisedti monta joka ei pyrkisi?

  8. Taina

    Työttömiltä, sairailta, koulutuksesta, tutkimuksesta, opiskelijoita jne leikataan.
    On yksi tuki, josta hallitus ei leikkaa: yritystuki.
    https://yle.fi/uutiset/3-10049067

  9. Mirjami

    P Orpo on yhtä varma pyrkimyksissään, kun oli aikaisemmin J Katainen, ettei sähkön siirtohinnat muutu vaikka Carunalle myytiin. Kuluttaja huomaa eron vain laskun kulmasta!!! No, kuinkas kävi….. Onhan se tietty hyvä, että yritystä piisaa, vaikka kuinka perseelleen menisikin!!!!!!!!

  10. Pitkäaikaistyötön

    Tätä tämä aika on: uusliberalismia (ei kuitenkaan aitoa sellaista, vaan vahvasti verovaroin tuettua ja siten minun kirjoissani Cosa Nostra -uusliberalismia), toisiamme vastaan kilpailuttamista, toisiamme ymmärtämätöntä, itsekästä, itsekeskeistä, totuudenjälkeistä ja kovaa.

    Jos voisin, takoisin erityisesti kokoomuslaisten, keskustalaisten ja perussuomalaisten kalloihin, että me ihan oikeasti pärjäisimme ihmiskuntana paremmin, jos yhteinen hyvä nousisi yksityisen hyvän rinnalle (en edes uskalla ehdottaa, että edelle). Se ei silti estäisi yksityisen rikastumista, mikä on em. ihmisryhmille elintärkeää.

    Tasapuolisuuden nimissä on sanottava, että eivät kaikki vasemmistopuolueitakaan kannattavat ole arvoiltaan yhtään sen kummempia kuin oikeistolaiset. Ihminen voi olla vasemmalle kallellaan kovasydämisenä silkasta katkeruudesta.

    Puoluekenttä ei tosiaan ole mustavalkoinen. Meitä on moneksi. Se näkyy myös vaalikonetulosten analyyseistä; joku vasemmiston edustaja vastaa arvokysymyksiin kuin perusoikeistolainen ja joku oikeiston edustaja kuin vasemmistolainen.

    Yksi askel parempaan voisi olla edes se, että jokainen meistä vannoo, ettei enää lisää sekasortoa tähän maailmaan. Se edes vesittäisi vähän tätä tämän ajan totuudenjälkeisyyttä. Tuo totuudenjälkeisyys kun on ollut viime päivinä osa narratiivia sekä Laura Huhtasaaren että Susanna Kosken kohdalla (Kosken kohdalla kun väitti, että toimeentulotukea saavat ottavat häneen hurjasti yhteyttä, että toimeentulotuella elää ihan hyvin).

    En lisää sekasortoa tähän maailmaan.

    Seuraavat eduskuntavaalit ovat 14.4.2019.

  11. Rosa Warski

    Tuon kuvaajan perusteella Keskusta on Perussuomalaisiakin oikeistolaisempi puolue.

    Hieman yllättävää, mutta toisaalta järkeenkäypää. Kokoomus ja Keskusta edustavat kaupunkien ja maaseudun varakkaita, siinä missä Perussuomalaiset ovat köyhiä.

    Koska Keskusta pettää aina, on puolueen nimikin harhaanjohtava. Tilalle ehdotan ”Rima Ali – Katku Orpo” eli RAKO. Rikkaille Maaherroille Aina Lisää – Katukuvasta Orjat Pois.

    • Lahtareiden jälkeläisiä

      Rosa, Keskusta on käytännössä jopa Kokoomustakin oikeistolaisempi. Tämä nähtiin jo Tuho-Ahon hallituksen aikana: vaikka maa oli viittä vaille selvitystilassa ja siitä huolimatta puolueessa käytettiin uskomattomia määriä energiaa mm. työreformin aikaansaamiseksi. Työreformi olisi tarkoittanut suunnilleen sitä mitä Sipilän hallitus nyt touhuaa irtisanomissuojan ja aktiivimallien kanssa, mutta x 100. Se oli kepuleille tärkeämpää kuin maan pelastaminen konkurssilta.

      Silloin työreformilta vältyttiin, mutta enää ei vältytä kauaa jos nykymeno jatkuu. Ilmeisesti sotesta hyötyvä oligarkit ovat toistaiseksi laitattaneet jäitä hattuun tärkeämpien asioiden tieltä.

      Tunnen useitakin jyväjemmareita joille Kepu on tullut jo äidinmaidossa. Se viha ammattiyhdistystä kohtaan, mitä näissä perheissä tunnetaan, se on jotain käsinkosketeltavan alkukantaista. Jos kepulit saisivat päättää, maassa kiellettäisiin palkansaajajärjestöt nyt ja tässä.

      Ei kannata antaa nimen hämätä. Kepuleiden edeltäjät olivat lahtareita, ja innokkaita sellaisia.

  12. Anonymous

    Koska olen kyyninen, niin uskon tämän olevan vain kokoomuksen ”likaisten töiden osaston” aikaansaama. Yleensä syntipukiksi asetetaan kokoomusnuoret, joihin Koskikin kyllä on kuulunut. Näitä koepalloja kokoomus heittelee silloin tällöin haistellakseen ilmapiiriä mahdollisille etujenheikennyspläjäyksille.

    Kosken kannattaa muuten olla sairastumatta esimerkiksi syöpään. Kela maksaa vain 300 päivää sairauspäivärahaa ja sen jälkeen putoaa perustoimeentulolle.

    • töytön

      Sama tuli mieleen. Tosin kokoomuslaisethan ja kenties keskustalaiset eivät sairastu, oma valintahan syöpäkin on…

  13. Sauli

    ”Hallituspuolueiden kansanedustajat ovat voittopuolisesti sitä mieltä, että sosiaaliturvan varassa on liian helppo elää”.

    Niin ja täytyy tietysti muistaa että heidät on sinne valinnut kansalaisten enemmistö, kysymys kuuluukin miksi?
    Omat vanhempani edustivat alempaa keskiluokkaa, mutta olivat arvomaailmaltaan kuitenkin lähempänä konservatiiveja tai oikeistoa. Heidän suhtautumisensa sosiaalietuuksien varassa eläviä kohtaan oli hyvin negatiivinen. Vanhempieni arvomaailma perustui työlle ja työnteolle, eikä etuuksien varassa eläminen ollut heille vaihtoehto. He tekivät työuransa aikana jolloin etuuksien varassa eläminen oli enemmän oma valinta kuin pakon sanelema. Kuinka paljon vanhempieni arvomaailma vaikutti omaani, paljon.

    Tein pitkän uran lähes kokonaan yhdessä isossa yrityksessä ja asenteeni työttömiä kohtaan oli jos nyt ei yksi yhteen, niin ainakin vanhempieni arvomaailmaa sivuava. Kunnes paska iski tuulettimeen, jouduin työttömäksi ja sairastuin. Olisiko arvomaailmani ilman edellä mainittuja periytynyt vanhemmiltani, vai olisinko äänestänyt oikeistopuolueita. Opettiko Siperia niin hyvin, että nyt harkitsen tasan tarkkaan, voiko jakaa yhtään samaa arvoa hallituspuolueiden kanssa.

    Oikeiston arvomaailma, puheet valtionvelasta, vapaamatkustajista, laiskoista työttömistä, maahan tunkevista pakolaisista jne. eivät ole suunnattu ylemmälle keskiluokalle, vaan tavallisille palkansaajille. Kokoomuksen kannatus ilman heitä olisi vähemmän kuin 10 prosenttia, mutta hyvin suunnattu vihapuhe köyhiä, ei köyhyyttä vastaan, puree muihin kuin osinkotuloilla elävään eliittiin. Siksi oikeistoa äänestävät ne joidenka todellinen poliittinen koti olisi vasemmalla. Mielikuvat ratkaisevat ja kukapa haluaisi olla sossu- Tatun kaveri tai kaltainen…

    • HTK

      Hallituspuolueiden edustajia ei tosiasiassa ole valinnut kansalaisten enemmistö, vaan ainoastaan äänestäjien enemmistö, koska noin kolmasosa äänioikeutetuista jätti äänioikeutensa käyttämättä. Äänestämättömät ovat olleet niin tyytymättömiä harjoitettuun politiikkaan, että he ovat menettäneet luottamuksensa kaikkiin puolueisiin. Ns. nukkuvien puolueeseen kuuluu suuri osa köyhistä ja vähätuloisista.

      Kansalaisten enemmistö ei tiedosta, mihin yhteiskuntaluokkaan he kuuluvat, korkein he samaistuvat, useimmiten virheellisesti, ylempään yhteiskuntaluokkaan. Varakkaaseen ja suurituloiseen yläluokkaan kuuluvat tiedostavat oikein oman luokka-asemansa: he huolehtivat johdonmukaisesti omien etuoikeuksiensa turvaamisesti sääty-yhteiskunnan aateliston tapaan. Mikäli äänestäjät tiedostaisivat oikein oman luokka-asemansa, niin kokoomus olisi 5 %:n puolue ja kepu korkeintaan 10 %:n puolue. Luokka-asemansa mukaisesti äänestettäessä suurimmat puolueet olisivat SDP, Vasemmistoliitto ja vihreät: niillä olisi eduskunnassa ylivoimainen enemmistö.

      • Sauli

        Juurikin näin, äänestäjien enemmistö, ei kansalaisten. Ja kun muistetaan vielä että Sinisten ei pitäisi edes olla hallituksessa, ei voida puhua enemmistön hyväksymästä päätöksenteosta.

        Äänestyspäätöstä ei tehdä järjellä vaan tunteella. Mielikuvat ja se kuka saa parhaiten maalattua äänestäjiä miellyttävän tai pelottavan mielikuvan vie yleensä potin. Äänestäjät yleensä liikkuvat jonkin verran puolueiden välillä, mutta kokoomuksen äänestäjät eivät liiku, he tietävät mitä haluavat ja mistä sitä saavat. Persujen vaalivoitto oli hyvä esimerkki siitä mielikuvilla saa aikaiseksi. Samalla se ja vaikkapa brexit olivat varoittava esimerkki mielikuvapolitiikasta.

        Äänestyspäätös perustunee suurelta osin siis mielikuviin, perittyihin arvoihin, ei rationaaliseen ja tosi-asioihin perustuvaan tarkkaan harkintaan. Oikeiston ei edes tarvitse paljoa tehdä heille suotuisan mielikuvan synnyttämisessä, siitä pitää huolen media ja viihdeteollisuus joka tarjoaa jatkuvalla syötöllä tarinaa menestyjistä. Paluu 70- luvun poliittiseen ilmapiiriin jyrkkään poliittiseen vastakkainasetteluun tuntuu mahdottomalta vaikka sille olisi selkeä tilaus. Oikeisto äänestää aina omien etujensa puolesta, vasemmiston potentiaalinen äänestäjäkunta omia etujaan vastaan, lopputulos on Sipilän hallitus.

    • Make

      Näin se on. Kokoomusta minäkin aina äänestin. Mutta kun perhettä kohtaa työttömyys ja vakava sairastuminen, niin huomaa olevansa Kokoomuksen arvomaailmassa ongelmajätettä.

      Silti: omassa vanhassa asunnossa asutaan ja siitäkin on velkaa. Siksi SDPn veronkorotussuunnitelmat pelottavat. Jos meinaan jää huomaamatta se, että Kokoomuksen ollessa hallituksessa tuo kiinteistövero vasta onkin noussut.

      Pääoman ja osinkojen vetotuksesta löytynee ratkaisu. Yritystukien leikkauksessa on oltava varovainen ja mietittävä esim. Outokummun työpaikkoja ja yrityksen strategista merkitystä kodille ja isänmaalle.

  14. Liisa

    Sosiaaliturvaa saa Suomessa kaikkein köyhimmät ja myös kaikkein rikkaimmat, ja kaikki muutkin näiden tuloluokkien väliltä.

    ”Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan köyhin kymmenes suomalaisista saa tulonsiirroista vain 9,4%. Rikkain desiili saa tasan kymmenen, siis pikkuisen köyhiä enemmän. Loput 80,6% jakautuvat väliryhmille.(…) Ei siis pidä paikkaansa, että tulonsiirrot menisivät vain pienituloisille.” (Anna Kontula, blogikirjoitus: Rikkaiden tulonsiirrot, 4.10.2016, Aamulehti 2.10.2016)

    Rikkaimmat eivät elä pelkästään sosiaaliturvan varassa, mutta he saavat myös erilaisia tulonsiirtoja. Köyhimpien ja pienituloisten ihmisten arki on täysin tai osin riippuvaista erilaisista tuista tai etuuksista. On siis kyse puhtaasti moraalisista arvovalinnoista, harjoitetusta poliittisesta ideologiasta keille tulonsiirtot ovat itsestäänselvyyksiä ja keille ei (niitä voidaan leikata, ne ovat sanktioituja yms.).

    Moni kokoomuslainen tai heitä äänestävä on kasvattanut omaa varallisuutaan mm tulonsiirtojen ansiosta, eikä omalla työllään tai toimeliaisuudellaan. Mutta tätähän heidän on vaikea myöntää, että jotkut voivat esimerkiksi harjoittaa sijoitustoimintaa lapsilisillä (yhteensä noin 20.000 euroa/lapsi) kun pienituloisen saamat lapsilisät menevät arkimenoihin.

    • Luukas Pyykorpi

      Suomessa köyhimmät voivat vain haaveilla lapsilisistä joilla rikkaat voivat jopa keinotella Pörssissä
      ”Vuodesta 1994 lapsilisä on otettu tulona huomioon toimeentulotuessa ja vähennetään tuista, Kuivalainen sanoo.”
      https://yle.fi/uutiset/3-5314749

  15. Arska

    Mikähän vimma kokoomuksella ja keskustalla tai sinisillä on nykyään käydä jatkuvasti työttömien kimppuun?
    Samalla kuitenkin yritystukia maksetaan rikkkaille avokätisesti ja ilman mitään vastikkeellisuutta siitä että mihin rahat menevät ja työllistyykö joku edes näillä toimenpiteillä, kyse on siis täysin laillistetetusta korruptiosta hyvä veli piireille mutta työttömän mitättömät ruokarahat kuitenkin samoja piirejä närkästyttävät ja he eli eliitti vaativat niihin leikkauksia vailla mitään perusteluja, mikään keksimällä keksitty aktiivimalli ei ole mikään perustelu vaan pelkkä tekosyy leikata alimpia tukia ja kyse on kiusaamisesta yhteiskunnan murroksen tilanteessa missä oikeita kokopäiväisiä työpaikkoja ei riitä jatkossakaan kaikille halukkaille vaan nykyisetkin olemassaolevat työpaikat tulevat häviämään ja tilalle ei tule enää vakituisia työpaikkoja vaan huonopalkkaisia pätkätöitä joilla ei elätä itseään saati perhettään.

    Tämä kehitys tai paremminkin yhteiskunnan taantuminen aiheuttaa sen isommassa mittakaavassa että koko länsimainen elämäntapa tulee tuhoutumaan ja samalla kun tuloerot kasvavat niin että EU:sta tulee rauhaton paikka elää, missä terrorismi ja ääriliikkeet kasvavat räjähdysmäisesti. Ja lopulta koko yhteiskunta romahtaa sisäisiin kriiseihin mikä tarkoittaa käytännössä sisällissotaa, tätäkö porvarit haluatte?

    Politiikka on totaalisen rikki ja kansa ei luota enää mihinkään poliittisen liikkeeseen, sen saivat viimeksi persut aikaiseksi teoillaan & tekemättä jättämisellään sekä takinkäännöillään, se tie on nyt kuljettu loppuun että äänestämällä joku uskoisi kaiken muuttuvan paremmaksi juurikin tavalliselle kansalaiselle. Hallituksen päätökset ovat jo niin kovaa politiikka mikä ei kuulu demokratiaan lainkaan ja maa muistuttaa enemmänkin diktatuuria missä oikeutta ei saa ja mihinkään et voi vaikuttaa.

    Siitä vaan kansalaiset asioita lukemaan rivien välistä ja kehittämään samalla medianlukutaitoa niin jokainen huomaa kuinka kieroa touhua kaikki täällä nykyään on, eivät asiat kestä päivänvaloa eduskunnassa ja hämäykseksi laitetaan joku muu asia eetteeriin jotta toinen asia voidaan hissukseen nuijia päätetyksi ja kaikessa hiljaisuudessa sopivasti ajoitettuna, media on myös valjastettu tähän mukaan, sillä eliittihän omistaa jo kaikki mediat.

    Kaikesta negatiivisuudesta ja raskaasta aiheesta huolimatta hyvää kesänalkua kaikille lukijoille.

  16. AKK

    Eilisessä A-studiossa tuli esille että on viitteitä siitä että luokkaa 8% suomalaista jakaa pitkälti samanlaisia arvoja kuin Susanna Koski. Näitä esiintyy eri puolueissa, mutta varmasti painottuen Kokoomukseen, Keskustaan Sinisiin/Perusuomalaisiin, Kristillisiin ja RKP:hen, mikäli kaaviosta on jotain pääteltävissä. Kokoomuksessa osuus voi olla vaikka 25-50%, muissa vähemmän. Nyt kun lähes kaikki samoin ajattelevat ovat mukana hallituksessa niin se myös näkyy hallituspolitiikassa. Mitähän ajattelevat ne hallituspuolueiden kannattajat, jotka eivät jää Kosken, Vartiaisen ja kumppanien arvoja. Kuinka pitkään haluavatkaan sitten olla mukana moisessa touhussa.

    Tietoisina siitä ettei ajatuksilla ole välttämättä laajempaa tukea saatetaan tehdä tarkoituksellakin ulostuloja joilla mitataan kannatuksen laajuus. Koski on jopa tarpeeksi röyhkeä asettumaan tiedustelijaksi, onhan hän tehnyt sen aiemminkin Kokoomuksen nuorten puheenjohtajana, ettei koko joukko paljastuisi kerralla. Ulostulo voi toki olla ihan Kosken omaa hölmöyttäkin.

  17. Tubettaja

    Susanna Koski sanoi vain ääneen sen, mitä porvaripuolueissa yleisesti ajatellaan köyhistä ja työttömistä. Empatiakyvyttymyys ja kylmäkiskoisuus ja eriarvoistava poliittikka on ollut pitkään yksi Kokoomuksen keskeisimmistä teemoista.

    Nuori Piia-Noora Kauppi väläytteli jo vuosia sitten, että työttömät eivät tarvitse kännyköitä eikä rahaa. Samasta puusta on veistetty Susanna Koski.

    Osa kansalaisista on saatu median välityksellä manipuloitua köyhiä ja työttömiä vastaan. Ei me haluta teitä elättää! tuntuu olevan asenne heikompiosasia kohtaan.

    Sakulle iso kiitos hienosta blogista, jossa nostetaan esiin päivittäin suhmurointiyrityksiä ja yhteiskunnan epäkohtia.

  18. HTK

    Hallituksen todelliset arvot näkyvät tekoina ja päätöksinä sekä lainvalmisteluissa. Kiinnittämällä huomio pelkästää puheisiin tulee johdetuksi harhaan. Vanha kansaviisaus sanoo: ” Älkää kuunnelko vain heidän suunsa puheita, vaan katsokaa myös heidän käsiään ja tekojaan.” Puheet ovat usein päinvastaisia kuin teot, vaikka puheet usein edeltävät myös tekoja.

    Katsoi eilisen A-studion jälkikeskustelun, jossa oli läsnä mm. Taloustutkimuksen johtaja Juho Rahkonen. Hän väitti oikeistolaisen ajattelun olevan harvinaista Suomessa. Se, mikä on oikeistolaista ajattelua, riippuu siitä, miten määritellään oikeistolaisuus ja oikeistolainen ajattelu. Miten se poikkeaa esimerkiksi vasemmistolaisesta ajattelusta?

    Kokoomuksen kansanedustajan Eero Lehden omistaman Taloustutkimus-yhtiön isäntärenki Juho Rahkonen väitti myös, ettei oikeistolla ole Suomessa omaa kanavaa. Väite on aivan uskomaton. Suomessa on niin vahva porvarillinen mediaylivalta, että oikeistolainen ajattelu saa aina haluamansa julkisuuden. Sen sijaan vasemmistolaisia TV-kanavia ei ole lainkaan eikä yhtään monipäiväistä, laajalevikkistä vasemmistolehteä: vähälevikkiset Demokraatti ja Kansan Uutiset ilmestyvät vain kerran viikossa sekä Tiedonantaja kerran kuukaudessa. Niitä ei edes valtiollinen YLE ei edes noteeraa lehtikatsauksissaan: sen sijaan YLE siteeraa säännöllisesti irtonumerolehtiä (Ilta-Sanomat ja Iltalehti) edistäen niiden myyntiä.

    • Make

      Oikeistolla on Suomessa vahva medioiden, lobbareiden ja viestintäyhtiöiden verkosto. Ja YLE. Varsinkin Sipilän hallituksen aikana EKn sanoma tulee kyllä joka tuutista.

      Anders Blomin väikkäriin kannattaisi tutustua, mutta tuskin hän itseään vastaan kirjoittaa. Suomi on lobbareiden luvattu maa nykyisin. Kuinka paljon esim. Panimoliitto sai tämän systeemin liikkumaan ja tekemään omaksi hyväkseen satoja henkilötyöpäiviä viime vuonna?

  19. Veikko

    Mitäpä sitten kun kaikki köyhät kuolisivat pois rikkaiden jaloista,tulisiko keskiluokasta uusi köyhälistö?

  20. Minna Ylitalo

    Minusta tässä koko kohussa mennään sen verran väärille raiteille, että tämä moniongelmainen Tikkanen ei mielestäni edusta tyypillistä pitkäaikaistyöntä, joten on vähän ikävää, että hänestä tehdään nyt ”pitkäaikaistyöttömän kasvot”. Monella kyse on lähinnä siitä, että koulutusta ja työkokemusta vastaavaa työtä ei (enää) ole tarjolla. Ja vaikka olisikin, niin se on määräaikaista pätkätyötä toisella puolella maata, joten sen työn perään ei kannata muuttaa perheen kanssa.

    Mitä tulee noitten puolueitten arvopohjaan, niin ei tuossa kaaviossa sinänsä ole mitään yllättävää, paitsi että olisin kuvitellut KD:n ja RKP:n vaihtavan paikkaa.

    Mielestäni Tikkasen asemassa olevaa ihmistä ei auta niin ilmaiset bussiliput kuten ei myöskään koppavan oloinen kansanedustajakaan. Tällainen henkilö tarvitsisi tukihenkilön, joka auttaa kokonaisvaltaisesti elämänhallinnassa ja monipuolisessa kuntoutuksessa. Esimerkiksi kyseisiin sairauksiin voi itse vaikuttaa elämänlaatua parantavasti kevyellä ruokavaliolla ja liikunnalla. Tuossa kunnossa oleva ihminen ei missään tapauksessa pääse minnekään töihin, ihan turha hakeakin. Toisaalta niin monella suomalaisella on näitä kyseisiä sairauksia kuten 2.tyypin diabetestä, ettei heitä kaikkia voi myöskään laittaa viisikymppisenä eläkkeelle. Tikkanen on siinä mielessä väliinputoaja.

    Olisi mielenkiintoista nähdä sama ohjelma reippaan oloisesta pitkäaikaistyöttömästä, joka jo on tehnyt kaikkensa, hankkinut myös sen tietokoneen ja pitää terveydestään huolta niillä resursseilla mitä hänellä on käytössä. Sitten voisi kysyä kansanedustajalta, että mistä saisi sitä kokopäiväistä lisäarvoa elämäänsä, kun kaikki ennen vaaleja lupasivat niitä työpaikkoja.

    • AKK

      Tuota KD:n ja RKP:n järjestystä selittänee ero konservatiivisuudessa. KD-kristilliset, siis ne jotka pitävät itseään ns. ainoina oikeina kristittyinä, ovat aina olleet todellisuudesta arvoiltaan kovia. KD sijoittuu arvokartalla kutakuinkin samoin keskustan kanssa. RKP:ssä, vaikka se vauraan ruotsinkielisen väestönosan puolueeksi usein mielletäänkin, vallitsee liberaalimmat ja humaanimmat arvot kuin keskustassa ja KD:ssä. Kokoomuksen arvot tulevat sitten puhtaasti oikeistolaisuudesta eikä lievä liberaalius niitä perimmäisiä arvoja teoissa syrjäytä, vaikka usein puheissa halutaan antaakin toisenlainen kuva. Perussuomalaisia leimaa sitten vahva konservatiivisuus ja sitä kautta kovuus työttömiä kohtaan.

      Arvokartat kertovat paljon. Myös hallitukseen valittujen ministerien sijoittuminen arvokartalta suhteessa kansanedustajaehdokkaisiin on valaisevaa tietoa ja antaa ymmärrystä sille miksi päätökset ovat mitä ovat.
      https://yle.fi/uutiset/3-7919930

    • Tätä mieltä

      Kyllä Tikkanen edustaa hyvin monisairasta, yksinhuoltaja ja ikäsyrjittyä pitkäaikaistyötöntä. Sitä ei voi kiistää. Pitkäaikaistyöttömyydellä on monenkirjavat kasvot. Kaikkia työttömiä ei voi mahduttaa yhteen ja samaan sabluunaan. Niin voi tehdä esim. kansanedustajista kuten taulukoillakin on todistettu.

      Muutoin olen samaa mieltä heidän kanssa, jotka ajattelevat Susanna Kosken olevan savuverho isojen poikien kähmintäpäätöksille, kuten kokoomus/kepulla on tapana. Muutenhan Benin ja Sipilä tammat turhautuvat helppoon rahan tuloon ja joutilaisuuteen.

      • Antonio

        … ja mistäpä me tiedämme hänen ruokavaliostaan ja liikunnastaan. Ei kannata lähteä neuvomaan muka paremmin tietävänä eli ylemmyydentuntoisesti ja susannakoskimaisesti yhtään ketään. Sitäpaitsi Tikkasen kaltaisia lääkärin työkyvyttömäksi määrittelemiä on Suomessa valtavasti, joten hän kyllä edustaa hyvinkin ko ryhmää.

        • Make

          Juurikin kiinnostaisi tietää, että kuinka paljon on heitä, joita kukaan työnantaja ei monien sairauksien vuoksi palkkaa, mutta jotka eivät myöskään ole päässeet työkyvyttömyyseläkkeelle.

  21. HTK

    Vielä lisää.

    Eilisessä A-studion jälkikeskustelun yhteydessä haastateltiin ainoastaan porvaripuolueiden neljää kansanedustajaa Susanna Kosken mielipiteistä. Sekä SDP:n että Vasemmistoliiton kansanedustajia ei kuultu.

    Kokoomuksen Kalle Jokinen kertoi haastatteluissa kokoomuksen humaaneista perusarvoista. Pelkästään puolueohjelmia lukemalla tulee tietämättömänä ja hyväuskoisena harhaanjohdetuksi. Puolueohjelmat eivät kerro puolueiden todellisista arvoista ja teoista. Kysymys on pikemminkin nimellisarvoista. Mikäli kaikki puolueet toteuttaisivat ohjelmissaan julistamansa tavoitteet ja arvot, niin me eläisimme nyt tasa-arvoisessa paratiisissa.
    Puolueohjelmat ovat yhä enemmän markkinointitekstiä kuin todellisuutta. Vähintään yhtä tärkeää on tiedostaa, mitä puolueen ohjelmassa ei lausuta kuin mitä siihen on suoraan kirjoitettu. Puolueohjelmia enemmän pitää kiinnittää huomioita puolueiden tekoihin ja päätöksiin.

  22. Pipsa Mäntykangas

    ”Kättä päälle ja puheeni pitää”. Muistatteko kun tällainen mentaliteetti oli kunnia-asia? Kuinka kivikautiselta se nykyajan politiikassa vaikuttaakaan.

  23. Pentti Nieminen

    Mielestäni nämä kaksi daamia eivät eroa toisistaan. Molemmat elävät veronmaksajien rahoilla ja molempien tuottama lisäarvo on huomattavan suhteellista!

    Onko Koski ollut koskaan nettoveronmaksaja? Oman CV:nsä mukaan ei eli syvästi ihmettelen millä oikeudella Koski arvostelee muita verorahoilla elämisestä.

  24. Vainoharhainen

    Sitä alkaa miettimään, että mitähän on tekeillä, kun mielenkiinto kohdistuu Koskeen

  25. Siru Pola

    Koski on hallituksen syötti johon kansalaiset saavat purkaa pahaa oloaan.

    Vartiaisen uskottavuus toimia syöttinä alkoi jo heiketä, joten oli saatava tilalle uusi raikas kasvo jota taivastella.

    Ja Sipilä ja Orpo ja Soini porskuttavat.

    Soinillekin tuli kuin taivaan lahjana Koreoiden tilanne ja Israelin hässäkkä, jotta ei tarvitse sisäpolitiikkaa kommentoida lainkaan. Samoin niinkin merkityksellinen asia kuin Huhtasaaren kopiogradu oli Soinille kuin tikkari lapselle. Ei muuten, mutta saa huomion Sinisten suhmuroinnista siirrettyä AlkuPersujen suuntaan.

  26. Tatu Itkonen

    Jos oikein tarkkoja ollaan, Marie Antoinette tuskin sanoi tuota. Tarina oli alunperin sveitsiläis-ranskalaisen filosofin Rousseun kynästä, joka muistelmissaan kertoi ”suuren prinsessan” sanoneen näin. Kirjoitushetkellä Marie Antoinette oli 9-vuotias, eikä hän ollut edes Ranskassa tuolloin. Myöskään hänen aikanaan Louis XVI:n kuningattarena ei ollut suuria nälänhätiä ranskassa. Tarina on ilmeisesti (ehkä) alunperin kerrottu espanjalaisesta prinsessasta Marie Theresasta, n. 100 vuotta aiemmin, joka oli Louis XIV:n kuningatar. Vallankumousta edeltävänä aikana levitettiin paljon antimonarkistisia anekdootteja kaikista hovin jäsenistä, ja Antoinette oli Ranskan viimeinen ”suuri prinsessa”, jonka takia sanonta on varmaankin henkilöitynyt häneen niin vahvasti.

    Kiinassa on myös kirjattu vastaava tarina 600-luvulta, jossa 200-luvulla Jin-dynastian keisarille valiteltiin, että kansalla ei ole riisiä syötäväksi, jolloin keisari kysyi ”mikseivät he syö lihaa?”.

    Hyvä tarinahan tuo on, ei ole ihme, että se on kestänyt aikaa.

    Lähde: https://en.m.wikipedia.org/wiki/Let_them_eat_cake

    • stunned

      Näinhän se on, ja Sakukin kirjoitti ”sanotaan neuvoneen” ilmeisen tietoisena sitaatin apokryfisyydestä. Pieni korjaus: Louis XIV on suomeksi Ludvig XIV, ”Aurinkokuningas”.

  27. MattiP

    Sana ”lisäarvo” liittyy olennaisesti marksilaiseen taloustieteeseen. Mistähän Koski on sen napannut? Ettei olisi salamarksilainen? Samaan viittaa myös totalitarismin kaipuu.

    • Tätä mieltä

      Jatkumo työväenkokoomuspolitiikalle, jossa lainataan sanoja/termejä sieltä täältä hämmentäen ihmisten ajattelua/ajattelemattomuutta. Näin saadaan kannatusta vaaleissa ja pysytään vallan kahvassa. Ei se sen ihmeellisempää ole. Noviiseja hyväuskoisia höplästä vedettävä kokoomus vetää puoleensa kuin kärpäspaperi kärpäsiä.

  28. Jjp

    Muutenhan tuo kuva voi pitää paikkansa, mutta Persujen kohdalla pitäisi olla siniset.
    Persut ovat hyvin sekalainen sakki, mutta kokonaisuutena enemmän vasemmalla.

  29. BGB

    Syljettävä esitys Koskelta, mutta HTK puhuu asiaa. Toivoisin kovin, että vaalien lähestyessä mahdollisimman moni vaikuttaja rummuttaisi nimenomaan nuoria ja työttömiä liikkeelle. Politiikka ei ole rikki, mutta se pitäisi saada kiinnostamaan ihmisiä muutenkin kuin keltaisen lehdistön puolueellisten revittelyjen ajaksi.

    Ja kyllähän toimeentulotuella toimeen tulee. Toinen asia on, että miten. Jos ei ole niin väliksi syökö terveellisesti, tarvitseeko huonekaluja, pystyykö hyväksyttyjen vuokrakustannusten rajoihin mahtuvaa läävää kutsumaan kodiksi tai syökseekö yksikin isompi pakkohankinta kuukauden kaurapuurokuurille, niin tukihan on ihan luksusta.

    Saahan noista välillä lukea ihmisistä, joilla tuki kuuleman mukaan riittää ylläpitämään sosiaalista elämää. Omassa elämässä tavatut ihmiset jotka tähän pystyvät joko dyykkaavat rahanmenon vastapainoksi ruokansa tai työskentelevät tutuille pimeänä. Nämäkin toki ovat jonkun sakin näkökulmasta loisia.

    • Niilo

      Se tuo toimeentuleminen on tosiaan hyvin subjektiivinen käsite. Aina löytyy niitä oman arkensa supersankareita, joiden mielestä sadankin euron tulot ovat ruhtinaallista yltäkylläisyyttä. Niitä tyyppejä, joilla ei ole jostain syystä mitään menoja ja jotka metsästävät ja keräilevät kaiken ruokansakin kesät talvet. Asuvatkin varmaan metsässä sitten. Enemmän tietysti tukien ruhtinaallisuutta korostavat hyvin toimeentulevat, joilla on varaa ostaa kaiken maailman turhaa rihkamaa joka kuukausi suuremman summan edestä, kuin millä köyhä ostaa ruokaa. Silti he ovat omasta mielestään köyhiä, kun ”loisijat” sen sijaan elelevät leveästi.

      Toimeentulotuella elävältä kun lyhyen ajan sisällä pamahtaa pesukone, tietokone ja telkkari paskaksi, niin saa miettiä että mitä ilman pystyy elämään parhaimmillaan kuukausia. Ja sen lisäksi syömään sitä kaurapuuroa. Ai niin, eihän köyhällä saa olla mitään laitteita. Sen lisäksi, ettei ole varaa matkustaa missään eikä harrastaa mitään, ei saa olla mitään viihdykettäkään tai kodinkoneita. Köyhä ei ole muuten tarpeeksi nöyrä.

      Loisia taitavat olla kaikki paitsi keinottelemalla rahansa ansainneet miljonäärit, jotka vielä pimittävät varansa veroparatiiseihin. He ovat yhteiskunnan ylväitä tukipylväitä.

      • BGB

        Tottahan toki. Verokeinottelukin on ihan ok koska se on lain raameissa mahdollistettu. Alimmalla tuella elävän puntarointi kannattaako lyhyt työpätkä ottaa vastaan vai ei sen sijaan on vähintään rangaistavaa, jollei jopa syy sulkea yhteiskunnan ulkopuolelle.

        Nyt kun on säästöhommissa päästy hyvään alkuun, tulee mieleen että josko tuota kohta voisi alkaa välttämään laittamasta ihmisiä ”keveämmistä” rikkomuksista linnaan. Se kuitenkin työ- ja opiskelumahdollisuuksineen, terapioineen ja suht tasapainoisine sapuskoineen jopa parantaa joidenkin elämänlaatua. Eihän sellaista voida nyky-Suomessa hyväksyä.

    • AMK

      Juu, iltapäivälehdessä oli Arkivisa :testaa oletko vieraantunut suomalaisesta arjesta
      Oli kysymys kuinka paljon on yksinasuvan perustoimeentulotuki, vaihtoehtoja oli kolme:91.26/kk, 1211,14/kk ja 491,21/kk vastasin viimmeisen kone sanoi että väärin (on näemmä nyt korjattu) koska silloin oikea vastaus oli 1211,14.Näihän niitä vääriä faktoja ihmisille syötetään???Miksi???Tarkoituksella,tilattu-monihan uteliaisuuttaa testin tekee.

  30. Masa

    Puolustusministerin puhe FInlandiatalon ”Vapaussota juhlassa” siinä empatiaa ja faktaa yllin ja kyllin.

  31. Timo Eskelinen

    Viittaat Maria Ohisalon facebookissa julkaisemalla kuvalla tekstissä näkyvään tilastoon. Tilasto kuvaa kansanedustajaehdokkaita eikä kansanedustajia, kuten sanot kirjoituksessasi. En osaa sanoa vaikuttaako tämä tilaston tulkintaan, mutta puhuessasi kansanedustajista ehdokkaiden sijaan saat lukijalle väärän vaikutelman.

    • sakutimonen

      Olet oikeassa, korjaan virheen.

  32. Pekka

    Kokoomus kertoo olevansa työn puolue. Melkein totta, mutta yrittäjiä ja työnantajia edustavana Kokoomus on työtä teettävien puolue.

  33. Korven poika

    Ehkä parempì että hallitus ei leiki tulella. Siellä on nyt Lepomäet + Kalliot jotka taatusti eivät tajua mitenkä täällä takaperiferiassa eletään. Ihmettelen etelä suomen puolustamista. Poijat lähtöö armeijaan kohta.Aatelkaa asioita tekojenne mukaan. Älkää sylkekö syrjäßeudulla asuvién päälle. Kupit ne menee kumoon teiltäkin. Realismi ja tosiasiat , näiden mukaan pitää toimia.-

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *