Markkinavoimien pelinappulat

– Huomasin olevani vain nappula pelissä, jota muut ohjailivat. Peli ei ollut politiikkojen näpeissä, vaan sitä johtivat muun muassa markkinavoimat.

Näin tilitti työuupumustaan sote- ja maakuntauudistusta kaksi vuotta ministerinä luotsannut Juha Rehula Ylelle vuodenvaihteessa.

Hän tuli kertoneeksi sen, mitä monet ovat jo kauan epäilleet. Soteuudistus ei ole koskaan ollut poliitikkojen käsissä oikeasti, vaan sitä ohjailevat yksityiset terveysjätit lobbareineen. Lakiesityksiä on vaivannut kiireen ja hutiloinnoin jälki, ja ne on jouduttu kirjoittamaan monta kertaa uudelleen. Markkinavoimien paine on armoton, ja poliitikon on teeskenneltävä johtavansa valmistelua, vaikka on pelkkä työrukkanen.

Ihan samalla tavalla toimii Rehulan seuraaja Annika Saarikko, vaikka ei sitä ainakaan vielä myönnä. Uusimpana esimerkkinä on terveysyritysten lobbaama lainsäädäntö ensihoidon ja leikkaustoiminnan yksityistämisestä. Tästä yksityistämispaketista kerroin viime sunnuntaina, ja voitte lukea tuoreimman uutisen siitä täältä.

Ministeri Saarikon johdolla annettiin siis vuonna 2017 asetus, jolla lopetettiin monen aluesairaalan leikkaustoiminta, vaikka niillä oli siihen henkilökuntaa ja osaamista. Potilaat ohjataan yliopisto- ja keskussairaaloihin, joissa ei ole tiloja eikä henkilöstöä. Nyt sitten tehdään uusi lakimuutos, jolla juuri nämä samat leikkaukset siirretään yrityksille ja veronmaksajien maksettaviksi. Jos siellä tulee komplikaatio, niin potilas siirretään pikavauhtia julkiselle puolelle. Veronmaksajat maksavat saman leikkauksen korjauksineen uudelleen.

Lakiesityksen mukaan yksityiset sairaalat saavat siis tehdä niitä leikkauksia, joita julkiset sairaalat eivät saa tehdä. Ehdoksi keksittiin 30 minuutin siirtoaika, joka on kuin räätälöity suurissa kaupungeissa toimiville yksityisille sairaaloille. Tapahtuipa mitä tahansa, niin jälkien korjaaja ja kaiken maksaja on aina julkinen sektori. Yksityinen sektori kerää voitot.

Tämän konkreettisemmin ei enää voi osoittaa, että ministereillä ei ole sote-lainsäädäntöön mitään sananvaltaa. He ovat tosiaankin pelkkiä markkinavoimien pelinappuloita, jotka joutuvat teeskentelemään valmistelijaa ja päättäjää. Sen täytyy olla kuluttavaa, mutta ehkä palkkio tulee poliittisen uran jälkeen hyväpalkkaisena työnä ison terveysyrityksen palveluksessa. Näitä työpaikkaa vaihaneita poliitikkojahan on viime vuosina nähty useampiakin. Hyvät palvelijat palkitaan.

Ei demokratia voi toimia niin, että suuryritykset sanelevat lainsäädännön oman mielensä mukaan ja poliitikot teeskentelevät niiden olevan heidän omia esityksiään. Se ei ole demokratiaa, vaan demokratian irvikuva. Ei uskoisi, että kansa joutuu vaatimaan valtaa takaisin kansanedustajille ja ministereille, mutta sellaiseksi näkyy maailma kääntyneen.