Uutistaan isompi asia
Koska Suomen kesän kaikki tapahtumat sijoittuvat heinäkuun toiseeen viikonloppuun, niin monelta jäi huomaamatta uuden hallituksen päätös laittaa piste sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistamiselle. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun mukaan rajoituslakia kiristetään niin, että hoidon järjestäjä voi ilman sakkomaksuja irtisanoa yrityksen kanssa tehdyn sopimuksen, jos yli 15 prosenttia palveluista on ulkoistettu. Nykyisessä laissa prosentti on 30. Kun laki säädettiin vuonna 2016, niin rajaksi asetettiin 50 prosenttia. Sitä ennen ei ollut mitään rajaa.
Mistä tässä on kysymys? Sen selittämiseksi on muisteltava Sipilän hallituksen sotea. Sen uudistaminen aloitettiin lehmänkaupoilla eli yhdistämällä maakuntahallinto ja valinnanvapaus. Valinnanvapaus oli peitesana ulkoistamiselle, joka olisi johtanut koko terveydenhuollon siirtymiseen verovaroin maksettuna yksityisten toimijoiden hoidettavaksi.
Tätä lobbasivat ahkerasti terveysjätit, joiden palvelukseen oli siirtynyt merkittäviä kokoomuspoliitikkoja. Terveysalan yritykset valmistautuivat kaappaukseen ostamalla pieniä yrityksiä ja jakamalla reviirit. Kun kerroin tästä selvästi näkyneestä reviirijaosta, niin palaute oli raivokas. Attendo jopa kiisti oman mainosvideonsa olemassaolon.
Sote eli ulkoistaminen sujui kuin suunniteluna, jopa liiankin hyvin. Talousvaikeuksissa kamppailevat pienet kunnat menettivät uskonsa hallituksen suunnitelmiin ja tarttuivat terveysyrityksten lupauksiin säilyttää palvelut omassa kunnassa. Ulkoistamisen vauhti rupesi hirvittämään hallitusta, ja vuonna 2016 säädettiin rajoituslaki. Siinä ulkoistamisen rajaksi asetettiin 50 prosenttia. Jo seuraavana vuonna lakia oli tiukennettava, ja rajaksi tuli 30 prosenttia. Ulkoistaminen jatkui, vaikkakin hidastuneena.
Näillä rajoituksilla hallitus halusi antaa itselleen aikaa soten valmisteluun. Kuten muistetaan, niin sote oli jatkuvalla törmäyskurssilla perustuslain kanssa, ja juuri perustuslaillisiin ongelmiin se lopulta kaatuikin. Sipilän hallituksen mukaan syy oli oppositon, jonka jarrutuksen takia kunnat alkoivat ulkoistaa omin päin odottelematta soten hallittua ulkoistamista.
Rinteen hallitus sai siis perinnökseen satoja miljoonia maksaneen soten valmistelun ja lähes hallitsemattomaksi karanneen ulkoistamisen. Valmistelutyöstä osaa voidaan käyttää soten uuteen valmisteluun, mutta sama ulkoistaminen olisi jatkunut ilman rajoituslain kiristämistä. Uusi prosenttiraja pistää varmasti miettimään ulkoistamisen kannattavuutta. Ihan omasta kokemuksesta tiedän, että jo ulkoistaneet kunnat tulevat tuntemaan päätöksensä seuraukset kukkarossaan.
Tästä on siis kysymys. Rinteen hallitus haluaa saada työrauhan omalle sote-valmistelulleen ja pysäyttää ulkoistamiskierteen lopullisesti. Sitä Sipilänkin hallitus yritti, mutta aivan liian myöhään. Siksi uutinen rajoituslain tiukentamisesta on paljon suurempi kuin sen saamasta huomiosta voisi päätellä.
Ja ei, älkää tulko sanomaan, että Rinteen hallitus otti keskustan maakuntamallin omakseen. Ei ottanut, sillä aiempi maakuntamalli piti sisällään paljon enemmän eri alojen hallintoa kuin nyt on tarkoitus. Nyt on kyse vain sosiaali- ja terveydenhuollon pitämisestä julkisen sektorin hoidettavana ja osotopalveluin täydennettävänä.
Tärkeä toimenpide.
Toinen ja vielä tärkeämpi on saada aikaan säädös, että lääkärit eivät voi toimia sekä julkisessa virassa että yksityissektorilla. Ei Nordean sijoitusneuvojakaan voi toimia Nordeassa aamupäivällä ja lähteä iltapäivällä Osuuspankkiin kilpailijalle samoihin hommiin. Lääkärien roolit on saatava selkeiksi ja yhteneviksi muun yhteiskunnan sääntöjen kanssa.
Lääkärit pitävät osaamista yllä yliopistollisissa sairaaloissa ja tekevät rahat yksityisten vastaanotoilla. Kumman luukulla luulet kaikkien lääkäreiden sitten jatkossa olevan?
Niin eli klassinen double dipping. Parhaat puolet molemmilta sektoreilta, kun valita ei tarvitse. Usko pois,on ihmisiä jotka tekevät valintoja muullakin kuin rahan perusteella, mutta jos valintaa ei tarvitse tehdä niin kuka ei täyttäisi tutkijan kunnianhimoansa sekä lompakkoansa.
Osuit asian ytimeen. Lienee kuitenkin liian kuuma peruna päättäjien käteen..
Ei voi kuin ilahtuneena seurata Rinteen hallituksen johdonmukaista työskentelyä hyvinvointiyhteiskunnan rapistuneiden rakenteiden korjaamiseksi. Riippumatta hallituspohjasta näin järkeviä asioita ei ole ajettu sitten vuoden 1987.
Vihdoinkin meillä on hallitus, jossa järjen ääni kuuluu markkinavouhotuksen sijaan!
Soten lopullinen tavoitehan oli sairausvakuutusjärjestelmän romuttaminen. Suunnitelma oli tehdä ensin yksityistämällä terveydenhuolto niin kalliiksi, että julkisen puolen sairausvakuutusjärjestelmä ei olisi kestänyt kasvavia kustannuksia. “Apuun” oltaisiin tuotu yksityiset vakuutukset ja aloitettu älämölöhuuto, miksi “nettomaksajat” joutuvat maksamaan myös niiden vakuutukset, joilla ei ole varaa vakuuttaa itse itseään tai jotka eivät saa vakuutusta. Palveluseteli on nimensä veroinen temppu: sen arvo riittää mihin riittää ja huononee nopeasti ajan kuluessa. Pari kolme vuotta ja se on käytännössä arvoton, aivan kuten vaikkapa Kela-korvaus yksityisessä hammashoidossa joka kattaa pk-seudulla enää noin 10-15% hoidon kustannuksista.
Harmillista kyllä, pisa-kansamme tuskin noteeraa tätä suunnanmuutosta joka vihdoin on tapahtunut. Älämölöä ja öyhöttämistä on niin paljon mukavampaa kuunnella ja taistelihan isoisoisoisäkin valkoisten puolella.
Edellisen hallituksen sotekaavailut olisivat todennäköisesti lopulta johtaneet juuri tuohon yksityisen sairaanhoidon toimijoiden sekä yksityisen vakuutuspuolen liittoumaan, jossa asiakas-potilaat olisivat joutuneet omien vakuutusten kautta ostamaan terveyspalvelujen markkinolta (joissa tarjoajina mukana jopa vakuutusfirmojen omistamia yksityissairaaloita) haluamansa, riittävän “lisä”hoidon itselleen tilanteessa, jossa julkisella puolella ainakin perusterveydenhuollon toimijat olisi kutistettu emeritusprofessori Martti Kekomäkeä mukaillen “poor services for poor people” -tilanteeseen. Mahdollisine vakuutuskytköksineen terveydenhoidon kokoomuslainen valinnanvapaus olisi ollut liikahdus kohti jenkikkiläisempää ( joka on tutkitusti todettu suuren yleisön kannalta tehottomaksi sekä sikakalliiksi) systeemiä.Em systeemissähän paksun lompakon haltijoille terveyspalveluiden kattona on ainoastaan taivas kun taas merkittävä osa köyhää porukkaa on järjestelmästä kokonaan ulkona.
Järkevää politiikkaa vai silmä lumetta, vuosi kausia kestänyt leikkaaminen ja vähempi osaisten kurjistaminen näillä pienillä poppakonsteilla tee muutakuin illuusion hyvästä politiikasta, toivon olevani väärässä..
Pieni osaisten ostovoima tuskin tulee kasvamaan, parhaassa tapauksessa ei heikkene niin paljon kuin edellis vuosina, ja tästäkö syy riemastua ?
Ensinnä hyvä uutinen, olet väärässä.
Toinen hyvä uutinen, pienituloisten ostovoima tulee kasvamaan tämän hallituksen toimilla. Nyt hallitus on toiminut vasta 1,5 kk, joten malta vielä.
Ja pitää muistaa että tämä hallitus ei vastaa edellisen tekosista. Korjata se yrittää, vaikka kokoomus ja perussuomalaiset yrittävät oppositiosta jarruttaa omien leikkaustensa korjaamista.