Taas se kiky

-Toivottavasti kaikkein jääräpäisimmätkin taukit hoksaavat, että tänään uutisoitu veronkorotus ei ole tämän hallituksen tekoja, vaan viime hallituksen. Todennäköisesti toiveeni ei toteudu.

Näin huokaisi eräs Fb-kaverini eilen tv-uutisten aikaan, kun siellä kerrottiin palkkaverotusta uhkaavasta korotuksesta. Eilen kerrottin myös, että monet kunnat joutuvat korottamaan kunnallisveroprosenttia. Näihin uutisiin on ainakin somessa reagoitu ihan odotetulla tavalla: taas on demarin karvainen käsi veronmaksajien taskussa.

Molemmissa uutisissa viitataan kikyn vaikutuksiin, mutta ei avata asiaa sen enempää. Niinpä tulkinta on vapaa, ja kaikki voidan laittaa Rinteen hallituksen syyksi. Koska toimittajat eivät tee työtään ja kerro taustoja, niin tehdään se heidän puolestaan.

Sekä palkka- että kunnallisverotuksen korotuspaineet johtuvat Sipilän hallituksen toimista. Hallitus kiristi työmarkkinajärjestöt hyväksymään kiky-sopimuksen sillä uhalla, että muussa tapauksessa säädetään lailla vielä ikävämmät ehdot. Pakkolailla olisi luovuttu arkipyhistä, sairausloman palkkaa sekä sunnuntai- ja ylityökorvausta olisi leikattu ja vuosilomaa lyhennetty. Tämä olisi koskenut kaikkia aloja. Niinpä työmarkkinajärjestöt taipuivat kikyyn.

Kiky-sopimuksella työntekijöiden osuutta sairausvakuutusmaksuihin korotettiin tilapäisesti. Samassa yhteydessä säädettiin laki, jolla työnantajian maksuosuutta pienennettiin pysyvästi tai ainakin siihen asti, kunnes lakia muutetaan. Nyt kiky-sopimus päättyy, mutta laki on edelleen voimassa. Niinpä työnantajien maksuosuus pysyy alennettuna. Tämän seurauksena maksuihin jää viidensadan miljoonan aukko, joka pitää täyttää jollain tavalla. Kerroin asiasta jo kolme viikkoa sitten.

Tämä on se puoli miljardia, jonka eilen kerrottiin vievän keskituloisen ostovoimasta 250 euroa. Niin viekin, jos aukko täytetään veronkorotuksilla. Hallitus ei ole tehnyt asiasta mitään päätöstä, eikä sitä eilenkään hallitukselta edes kysytty. Oli niin kiire kertoa tulevista veronkorotuksista, joita ei ole päätetty missään. Muitakin vaihtoehtoja on, kuten vaikkapa työnantajamaksujen alentamista koskevan lain muuttaminen takaisin entiselleen. Se olisi aika luonteva ratkaisu, koska kikyn voimassaolo päättyy, mutta siitä vasta meteli syntyisi.

Miten kiky sitten vaikuttaa kunnallisveron korotuspaineisiin? Sen olen kertonut jo toukokuussa, mutta kerrataan vielä.

Sipilän hallitus leikkasi kuntien rahoitusta ronskisti. Se tehtiin useammallakin eri tavalla, joista tärkeimmät olivat kiky-sopimus, lomarahojen leikkaukset ja indeksijäädytykset.

Kiky-sopimuksen tuoma leikkaus valtionosuuksiin oli suoranaista huijausta, kun hallitus laski kuuden minuutin työajan pidennyksen tuomat teoreettiset säästöt kuntien tuloksi ja alensi valtionosuuksia saman verran.  Lomarahojen leikkaus alensi kuntien menojen lisäksi myös niiden saamia verotuloja ilman että tätä alenemaa kompensoitiin mitenkään. Indeksijäädytys aiheutti sen, että valtionosuudet eivät kasvaneet samassa suhteessa kustannusten nousun kanssa. Tämän kaiken on todennut Kuntaliitto.

Eilen uutisoidut palkka- ja kunnallisverotuksen korotuspaineet johtuvat ihan suoraan edellisen hallituksen toimista. Nyt korjataan sitä satoa, jonka Sipilän hallitus kylvi. Tämän kerron taas ihan muistutukseksi itselleni ja muille, kun kaikki pannaan kuitenkin Rinteen hallituksen syyksi.