Työtä ilman palkkaa

Olen kirjoittanut kuntouttavasta työtoiminnasta varmaan satoja juttuja, ja itseänikin kyllästyttää joskus toistaa itseäni. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että valvontaviranomaiset ovat viimeinkin puuttumassa kuntouttavan työtoiminnan laittomuuksiin. Kaksi yritystä on perääntynyt yhteistyöstä Sastamalan työllisyyspalvelujen kanssa ja aluehallintovirasto pyytää kaupungilta lisäselvityksiä, kertoo Yle. Juttu linkkeineen Ylen aiempaan juttuun kannattaa ehdottomasti lukea, sillä niissä esitetään perustellut epäilykset toiminnan lainvastaisuudesta.

Kuntouttava työtoiminta ei ole työllistämistä, vaikka niin yleensä väitetään ja luullaan. Lain mukaan kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalipalvelua, ja se on viimesijainen toimenpide. Kun työttömälle laaditaan aktivointisuunnitelma, niin siinä on selvitettävä mahdollisuudet työllistyä palkkatyöhön sekä kaikki muut työvoimapoliittiset toimenpiteet. Jos mikään niistä ei ole mahdollista, niin vasta sitten tulee kuntouttavan työtoiminnan vuoro.

Tätä vastaan rikotaan monessa kunnassa avoimesti ja kuntouttavaan työtoimintaan määrätään täysin työkykyisten lisäksi sellaisia, jotka voisivat osallistua muihin työvoimapalveluihin. Tämä taas johtuu kahdesta asiasta. Ensinnäkin kuntouttava työtoiminta vapauttaa kunnan työmarkkinatuen maksuosuudesta ja sen lisäksi kunta saa 10,09 euroa päivässä jokaisesta kuntouttavassa työtoiminnassa olevasta. Työtoiminnassa oleva saa työmarkkinatuen lisäksi yhdeksän euroa päivässä.

Toiseksi terveitä ja työkykyisiä käytetään lainvastaisesti korvaamaan palkkatyönä tehtävää työtä. Suunnilleen jokaisessa kunnassa piha-alueiden ja puistojen siivoustyötä tekevät kuntouttavassa työtoiminnassa olevat. Puheet räntäsateessa lehtiä haravoivista työttömistä eivät ole urbaanitarinoita.

Yhä yleisempää on työtoiminnassa olevien käyttäminen alihankintatöissä, kuten Sastamalan tapauksessa. Laki kieltää yksiselitteisesti kuntouttavan työtoiminnan järjestämisen yrityksissä, mutta tätä yritetään kiertää teettämällä töitä alihankintana. Juuri tätä selvitellään Sastamalassa. Laki on kuitenkin sikäli selvä, että sekä palkkatyötä korvaavan työn kielto että toiminnan yrityksissä järjestämisen kielto tulevat selkeästi vastaan juuri tällaisissa tapauksissa. Samaa työtä rinnakkain tekevistä toinen saa palkkaa ja toinen ei. En yleensä vetoa yleiseen oikeustajuun, mutta miettikääpä tilannetta omalle kohdallenne.

Yritys saa myös lain kieltämää kilpailuetua, jos sen ei tarvitse maksaa osalle työntekijöistä palkkaa.

Kuntouttava työtoiminta ei ole yksiselitteisen huono asia, jos lakia noudatetaan ja toimintaan ohjataan vain sellaisia, joille se on tarkoitettu. Sen aikana etsitään työkykyiseksi kuntoutuvalle sopivaa tapaa työllistyä ja työkyvytön ohjataan eläkkeelle. Siitä on kuitenkin tehty kunnille liian houkutteleva keino säästää, saada palkatonta työvoimaa itselle ja antaa sitä kiertotietä yrityksillekin. Tämän on mahdollistanut toimintaa valvovien aluehallintovirastojen lepsuus, mutta onneksi nyt asiaan on puututtu.

Jos työkykyistä henkilöä yritetään saada allekirjoittamaan kuntouttavaan työtoimintaan ohjaava aktivointisuunnitelma, niin neuvot löytyvät täältä. Minulle on kerrottu, että neuvoista on ollut apua. Viranomaisten on noudatettava lakia.

***
Koska olen profiloitunut tästä aiheesta puhujaksi, niin kerrotaan vielä kaksi asiaa. Meillä Juuassa noudatetaan lakia. Kuntouttavassa työtoiminnassa olevien määrä laskee koko ajan, kun sieltä ohjataan henkilöitä palkkatuettuun työhön ja eläkkeelle. Muutamat ovat työllistyneet jopa avoimille työmarkkinoille.

Syyskuussa järjestetyn eduskuntakäynnin yhteydessä minulla oli tilaisuus keskustella asiasta Sanna Antikaisen (ps.) ja Hanna Huttusen (kesk.) kanssa. Molemmat olivat erittäin kiinnostuneita aiheesta, ja lähetin heille tapaamisen jälkeen muistion. Toivottavasti he pitävät asian mielessään.