Oppositio ja unohtamisen lahja

Unohtamisen lahja on varsinkin poliitikoille arvokas. Ensin oppositio väitti virheellisesti hallituksen kiristävän pieni- ja keskituloisten tuloverotusta. Kun tarpeeksi kauan todistettiin ihan numeroilla hallituksen keventävän juuri pieni- ja keskituloisten verotusta, niin oppositio rupesi puhumaan palkansaajan sosiaalivakuutusmaksujen nousemisesta. Niin ne nousevatkin, mutta se johtuu edellisen hallituksen tekemistä päätöksistä.

Ne päätökset esitteli edellisen hallituksen valtiovarainministeri Petteri Orpo, ja jokainen perussuomalainen kansanedustaja äänesti niiden puolesta. Osana kikyä työnantajamaksuja siirrettiin työnantajalta työntekijöiden maksettavaksi. Työnantajamaksujen alennus kirjattiin lakiin. Nyt kiky loppuu ja käydään neuvotteluja siihen liittyvästä palkattomasta työajan pidennyksestä. Tästä tullaan uutisoimaan paljon, mutta edellisen hallituksen tekemästä lakimuutoksesta ei paljon ole puhuttu. Siitä halutaan aktiivisesti vaieta.

Sehän meni näin:

Syksyllä 2015 Sipilän hallitus päätti tehdä kilpailukykyloikan ja tarjosi työmarkkinajärjestöille yhteiskuntasopimusta. Kun neuvottelut kariutuivat, niin hallitus uhkasi säätää pakkolait. Niillä arkipyhistä olisi luovuttu, sairausloman palkkaa, sunnuntaikorvausta ja ylityökorvausta olisi leikattu ja vuosilomaa lyhennetty. Tämä olisi koskenut kaikkia aloja.

Hallitus siis kiristi työmarkkinajärjestöjä hyväksymään kiky-sopimuksen sillä uhalla, että muussa tapauksessa säädetään lailla vielä ikävämmät ehdot. Niinpä kiky-sopimus solmittiin.

Sopimuksella alennettiin työnantajien maksamaa sairausvakuutusta 0,58 prosenttia palkoista, mikä tarkoittaa työnantajille vuodessa noin puolen miljardin euron helpotusta. Tämä erotus piti rahoittaa säästöillä, jotka valtio ja kunnat saavat työaikojen pidentämisestä, lomarahojen leikkaamisesta ja vakuutusmaksujen siirtämisestä työnantajilta palkansaajille.

Säästöjä ei tullut. Vaikka kiky nyt loppuu, niin työnantajien maksualennus pysyy, koska se leivottiin sisään lakiin. Niin pysyy myös opposition nyt kritisoima palkansaajien korotettu maksuosuus. Tästä kerroin jo heinäkuussa. Valtio, työnantajat ja työntekijät vastaavat sairausvakuutusjärjestelmän kuluista yhdessä. Kun työnantajien osuus pienenee, työntekijöiden ja valtion osuus kasvaa. Maksujen siirto merkitsi yrityksille yhteensä 6,5 miljardin euron tulonsiirtoa vuosina 2017–2020.

Missä ne rahat nyt ovat? Onko ne käytetty investointeihin? Osittain varmaan onkin, mutta siteeraan Helsingin Sanomien pääkirjoitusta:

”Sipilä saattoi ajatella, että kun yrityksille jää tulosriville enemmän, ne uskaltavat investoida uusiin koneisiin ja laitteisiin. Yritysten varoja on kuitenkin kulunut voittojen jakamiseen osinkoina omistajille. Parina viime vuonna kasvaneet osingot eivät ole johtuneet pelkästään nousukauden loppuhuipennuksesta.”

Kun työmarkkinaneuvotteluja nyt käydään ja kun oppositio pesee käsiään, niin on hyvä muistaa taustoja. Tänään puhuttaessa eilisen omat teot unohtuvat helposti.

Kommentit (19)
  1. Niin
    mutta
    kun
    Tänään on huomenna eilinen.

  2. Jukka Tujula
    27.10.2019, 12:43

    Kiky oli ikävä yllätys. Olin juuri saanut ikääntymisen vuoksi viikonloput vapaiksi. Ja sitten piti 3 lauantaita vuodessa käkkiä työpaikalla. Kyllä se kyrsi.

Kommentointi suljettu.