Matti ja Maija nykyajassa

Muistatteko vielä Pahkasiassa julkaistun Ari Pirttisalon sarjakuvan Matti ja Maija? Siinähän lapset vaelsivat mummolaan jumalaisen kauniissa maalaismaisemassa joskus onnen aikojen alussa. Mummo tarjoili pullaa ja pappa kertoi hyvinvointimme johtuvan pohjoisen rotumme ominaisuuksista. Alati on kuitenkin oltava valppaana, sillä luonnonsuojelijoiden ja sodanvastustajien kaltaiset demokratian vastaiset voimat yrittävät alati tuhota lastemme tulevaisuuden.

Jos ette muista, niin ei se mitään. Nykyisin näitä idyllisen suomalaista ihanneyhteiskuntaa haikailevia Matteja ja Maijoja on ihan oikeasti olemassa, ja jopa verovaroin toimiva Yle antaa heidän tarinalleen tilaa moniäänisyyden ja sananvapauden nimissä. Pitäisikö, siitä voidaan olla monta mieltä, mutta saattaa olla hyväkin, että jokainen pääsee kurkistamaan heidän ajatusmaailmaansa.

Siinä maailmassa ei toteudu yhdenvertaisuus, vaan ihmisen arvo ja asema yhteiskunnassa määritellään hänen suomalaisuutensa mukaisesti. Maan on oltava etnisesti suomalaisten käsissä, eikä kansalaisuutta pidä myöntää sellaisille, joilla ei ole perimällistä taustaa Suomeen. Siinä maailmassa demokratia tarkoittaa yksipuoluejärjestelmää Francon Espanjan tapaan ja kulttuuri pelkkää suomalaista kulttuuria, mitä se sitten mahtaakaan olla. Kristillisyyttäkin täydennetään haluttaessa vanhalla pakanauskonnolla ja suomalaisuutta etelävaltioiden lipulla.

Se maailma on Pahkasian Matin ja Maijan maailma, jota ei ole koskaan ollut eikä tule koskaan olemaankaan. Sarjakuva oli parodiaa, mutta kuten niin monet Pahkasian parodiat, sekin on muuttunut joidenkin mielessä todelliseksi menneisyydeksi. Siihen kuvitteelliseen menneisyyteen nämäkin äärikansallismieliset nuoret haluavat palata.

He olisivat valmiit heittämään roskiin perustuslain takaaman yhdenvertaisuuden ja määrittelemään ihmisten oikeudet ja velvollisuudet perimän mukaan. Etnisyys ja kansallisuus ovat heille synnynnäisiä ominaisuuksia, eikä niitä voi muuttaa, joten eriarvoisuus on synnynnäistä. Suomalaisuus on määritelty niinkin tarkasti, että isovanhemmista kolmen neljästä on oltava perimältään suomalaisia. Tämä ei enää poikkea käytännössä mitenkään Nürnbergin rotulainsäädännön määrittelyistä, mutta ainakaan vielä ei puhuta ylivertaisesta suomalaisesta rodusta. Ehkä senkin aika tulee.

Tämä Ylen juttu on saanut paljon kritiikkiä. Monelle äärikansallismielisten etnonationalistien ajatukset ja jopa olemassaolo saattoivat kuitenkin tulla yllätyksenä, vaikka käytännössä he ovat miehittäneet Suomen Sisun ja Perussuomalaiset nuoret. Juuri heidän takiaan PS-nuoret menettivät valtionavustuksensa. Käsitys omasta rodullisesta paremmuudesta elää vahvana.

Minun mielestäni tällaisia juttuja saa ja pitääkin tehdä, mutta nämä ajatukset pitäisi haastaa voimakkaammin. Kun joku määrittelee etnisen suomalaisuuden isovanhempien tarkkuudella ja pitää monipuoluejärjestelmää vain kansaa jakavana tekijänä, niin siitä haastattelun pitäisi vasta alkaa. Kun joku kertoo kokeneensa herätyksen lukemalla Jussi Halla-ahon tekstejä, niin pitäisi kysyä ollaanko tekemisissä jonkin kultin kanssa.

Oikeastaan näille Pahkasiasta tempaistuille Mateille ja Maijoille pitäisi esittää perustavaa laatua oleva kysymys. Millaisen yhteiskunnan haluaisit rakentaa, jos et etukäteen voisi mitenkään tietää omaa asemaasi siinä? Veikkaanpa, että aika moni pitäisi monipuoluejärjestelmään perustuvaa demokratiaa parhaimpana vaihtoehtona. Siinä jokaisesta voi tulla jotain syntyperästä riippumatta ja se mahdollistaa nytkin kaikenlaisten ajatusten tuomisen julki jopa verorahoitteisessa mediassa.