Tehdään ensin, säädetään myöhemmin

Kela tekee täysin automatisoidusti käytännössä jokaista suomalaista koskevia päätöksiä, kertoi Yle. Automaatio säästää rahaa ja nopeuttaa toimintaa, mutta siltä puuttuu lainsäädännöllinen pohja. Automaatio on vain hivuttautunut vähitellen valtionhallintoon, ja Kela kertoo vieläkin verkkosivullaan, että sillä on lakisääteinen oikeus tehdä yksittäisiä etuuspäätöksiä automaattisesti.

Tähän kiinnitti huomiota oikeuskansleri viime lokakuussa, sillä hän ei löytänyt lainsäädännöstä sellaista oikeutusta. Asia tuli vireille yksittäisen kansalaisen kantelusta, kun Kelasta ei löytynyt hänen työmarkkinatukensa leikkauspäätöksen takana olevaa ihmistä.  Kerroin asiasta marraskuussa. Nyt asia on edennyt niin pitkälle, että oikeusministeriössä valmistellaan yleisemmin automaattisten päätösten kirjaamista lakiin. Kelan lisäksi näitä automaattisia päätöksiä tekee ainakin Migri.

Valtion virastot, laitokset ja osakeyhtiöt ovat tulleet ilmeisen vauhtisokeiksi ja unohtaneet lain noudattamisen. Ne muuttavat toimintaansa ensin ja pakottavat lainsäätäjän muuttamaan lakeja uusien toimintatapojensa mukaisiksi. Asian pitäisi mennä päinvastaisessa järjestyksessä.

Perustuslain 2 §:n mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin, ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Yleislakina toimii hallintolaki, ja sen lisäksi eri toimialoilla on omaa erityislainsäädäntöään. Hallintolain 44 §:n mukaan päätöksestä on käytävä ilmi sen henkilön nimi ja yhteystiedot, jolta asianosainen voi pyytää tarvittaessa lisätietoja päätöksestä. Se henkilö ei voi olla automaatti, vaan hänen on oltava ihan oikea ihminen.

Kelan ja Migrin toiminta eivät ole ainoita lajissaan, vaan tapa tehdä ensin ja pakottaa lainsäädäntö tulemaan perässä on hiipinyt takaovesta sisään. Kun Posti ilmoitti siirtyvänsä nelipäiväiseen postinjakeluun, niin se ei piitannut postilaista, joka velvoittaa yhä vieläkin jakamaan postia viitenä päivänä viikossa. Käytännössä nelipäiväinen jakelu kuitenkin sallittiin jälkikäteen kesällä 2017 tehdyillä lakimuutoksilla, jotka mahdollistavat jopa kolmipäiväisen jakelun.

Mutta mennäänpä takaisin Kelan toimintaan. Kelassa tehdään päivittäin valtava määrä yksittäisiä päätöksiä, jotka vaikuttavat suoraan suunnilleen jokaisen kansalaisen elämään. On järkevää automatisoida sellaisia rutiinipäätöksiä, jotka eivät vaadi viranomaisharkintaa. Sellaisia päätöksiä ovat vaikkapa lääkekorvausten, eläkkeiden ja lapsilisien myöntäminen, koska niiden saamisen edellytyksiä ei tarvitse ihmisen miettiä. Sen osaa algoritmikin hoitaa.

Mutta heti kun mennään vähänkään harkinnan puolelle, tarvitaan asian valmistelija ja päätöksentekijä. Niin sanoo hallintolaki suoraan perustuslain velvoittamana. Näiden kahdenlaisten päätösten erottaminen toisistaan on se valtava työ, josta oikeusministeri Anna-Maja Henriksson tuossa Ylen uutisessa puhuu. Virastot eivät voi juoksuttaa lainsäätäjää perässään, vaan laki tehdään ensin.

Kansankielellä sanottuna ensin pannaan jalkaan sukka, sitten vasta kenkä.