Tehdään ensin, säädetään myöhemmin

Kela tekee täysin automatisoidusti käytännössä jokaista suomalaista koskevia päätöksiä, kertoi Yle. Automaatio säästää rahaa ja nopeuttaa toimintaa, mutta siltä puuttuu lainsäädännöllinen pohja. Automaatio on vain hivuttautunut vähitellen valtionhallintoon, ja Kela kertoo vieläkin verkkosivullaan, että sillä on lakisääteinen oikeus tehdä yksittäisiä etuuspäätöksiä automaattisesti.

Tähän kiinnitti huomiota oikeuskansleri viime lokakuussa, sillä hän ei löytänyt lainsäädännöstä sellaista oikeutusta. Asia tuli vireille yksittäisen kansalaisen kantelusta, kun Kelasta ei löytynyt hänen työmarkkinatukensa leikkauspäätöksen takana olevaa ihmistä.  Kerroin asiasta marraskuussa. Nyt asia on edennyt niin pitkälle, että oikeusministeriössä valmistellaan yleisemmin automaattisten päätösten kirjaamista lakiin. Kelan lisäksi näitä automaattisia päätöksiä tekee ainakin Migri.

Valtion virastot, laitokset ja osakeyhtiöt ovat tulleet ilmeisen vauhtisokeiksi ja unohtaneet lain noudattamisen. Ne muuttavat toimintaansa ensin ja pakottavat lainsäätäjän muuttamaan lakeja uusien toimintatapojensa mukaisiksi. Asian pitäisi mennä päinvastaisessa järjestyksessä.

Perustuslain 2 §:n mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin, ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Yleislakina toimii hallintolaki, ja sen lisäksi eri toimialoilla on omaa erityislainsäädäntöään. Hallintolain 44 §:n mukaan päätöksestä on käytävä ilmi sen henkilön nimi ja yhteystiedot, jolta asianosainen voi pyytää tarvittaessa lisätietoja päätöksestä. Se henkilö ei voi olla automaatti, vaan hänen on oltava ihan oikea ihminen.

Kelan ja Migrin toiminta eivät ole ainoita lajissaan, vaan tapa tehdä ensin ja pakottaa lainsäädäntö tulemaan perässä on hiipinyt takaovesta sisään. Kun Posti ilmoitti siirtyvänsä nelipäiväiseen postinjakeluun, niin se ei piitannut postilaista, joka velvoittaa yhä vieläkin jakamaan postia viitenä päivänä viikossa. Käytännössä nelipäiväinen jakelu kuitenkin sallittiin jälkikäteen kesällä 2017 tehdyillä lakimuutoksilla, jotka mahdollistavat jopa kolmipäiväisen jakelun.

Mutta mennäänpä takaisin Kelan toimintaan. Kelassa tehdään päivittäin valtava määrä yksittäisiä päätöksiä, jotka vaikuttavat suoraan suunnilleen jokaisen kansalaisen elämään. On järkevää automatisoida sellaisia rutiinipäätöksiä, jotka eivät vaadi viranomaisharkintaa. Sellaisia päätöksiä ovat vaikkapa lääkekorvausten, eläkkeiden ja lapsilisien myöntäminen, koska niiden saamisen edellytyksiä ei tarvitse ihmisen miettiä. Sen osaa algoritmikin hoitaa.

Mutta heti kun mennään vähänkään harkinnan puolelle, tarvitaan asian valmistelija ja päätöksentekijä. Niin sanoo hallintolaki suoraan perustuslain velvoittamana. Näiden kahdenlaisten päätösten erottaminen toisistaan on se valtava työ, josta oikeusministeri Anna-Maja Henriksson tuossa Ylen uutisessa puhuu. Virastot eivät voi juoksuttaa lainsäätäjää perässään, vaan laki tehdään ensin.

Kansankielellä sanottuna ensin pannaan jalkaan sukka, sitten vasta kenkä.

Kommentit (33)
  1. Kimmo Rossinen
    7.1.2020, 09:56

    Onneksi on Timosen kaltaisia huomion herättäjiä. Mistä noita lakia lukemattomia virkamiehiä sikiää? Olen pitänyt yhteiskuntaamme hienona ja lainkuuliaisena, uskonpuute alkaa heräilemään.

    Lueskellaanko lakikirjoja kuin p raamattua vai toisinpäin? Itse en omista kuin Otavan Iso Tietosanakirja 1963-…

    1. Joku ylemmällä asteella siellä virastossa oleva päättää miten lakia luetaan ja sovelletaan ja alaisten on sitten vain toteltava oli se sitten miten väärin tahansa.

  2. Vicktor Wojkozky
    7.1.2020, 10:19

    Migrin kielteiset päätökset etenkin tuntuvat olevan automatisoituja. Kaikille veisataan sama virsi: Emme usko, että sinä olet sinä. Emme usko, että olet hengenvaarassa kotimaassasi. Emme usko, että Daesh uhkailee sinua. Emme usko, että olet oikeasti kääntynyt kristityksi. Emme usko, että sinulla on todellinen suhde naisystävääsi, jne. tmv. Kummasti lauseet ovat aina samat, ja päätös kielteinen vaikka pää irtoaisi. Automaatiorobotti voisi korvata maahanmuuttoviranomaisen, näemmä.

    1. Migrissä toteutuu ”syyllinen-vaikka-kuinka-toisin-todistetaan”.
      Kelassa toteutuu ”huijari-ja-vedättäjä-vaikka-todistaisit-mitä-tahansa”.
      Lakikirja sanoo ”syytön-kunnes-toisin-todistetaan”.

      Oikeusopin tulisi olla pakollinen aine ala-asteelta lähtien.

      1. Vicktor Wojkozky
        7.1.2020, 12:03

        Nimenomaan. Olin aikanani erään eurooppalaisen valtion raja-/maahanmuuttoviranomaisen kanssa tekemisissä. Vähät EU-passista! Siinä tuli ihmiselle olo, että oli laittomasti maassa kuin maassa. Tuli sellainen ’anteeksi, että synnyin’ -tuntemus.🙄 Kaikki ovat itse syyllisiä olemassaoloonsa muuanna kuin kotimaassaan. Migr(een)i tuosta kovin paljoa tuskin poikkeaa…

    2. Omituista tämäkin, mitä tulee lain noudattamiseen.
      https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006364238.html

      1. sakutimonen
        7.1.2020, 19:50

        Kuten jutusta selviää, niin Sipilän hallitus teki tämän ongelman poistamalla B-luvat käytöstä. Jutussa on myös perustavaa laatua oleva virhe. Siinä sanotaan, että pitkään maassa laillisesti töitä tehnyt voi saada kielteisen turvapaikkapäätöksen, kun taas samaan aikaan lupia on poliisin mukaan myönnetty joillekin paikalliseen kulttuuriin ja muun muassa sen tarjoamiin työmahdollisuuksiin nihkeästi suhtautuville.

        Turvapaikka myönnetään kansainvälisen suojelun perusteella, ei työpaikan. Työapaikka taas ei oikeuta turvapaikkaan. Toimittaja on sekoittanut täydellisesti turvapaikkaan perustuvan ja työperäisen maahanmuuton.

      2. ”Pitkään maassa työtä tehneen” pitää anoa työperäistä oleskelulupaa.

        https://migri.fi/toimeentuloedellytys

        Ilmeisesti toimeentuloedellytys ei täyty, jos ei ole haettu lupia. Palkka pitää olla riittävä elämiseen (tällä hetkellä vähintään1236 euroa kuukaudessa tai alan työehtosopimuksen mukainen palkka).

        Kun haet oleskelulupaa työntekoa varten, sinun pitää tulla Suomessa toimeen ansiotyöstä saamallasi tulolla koko oleskeluluvan voimassaolon ajan. Ansiotyöstä saatava minimipalkka tarkastetaan vuosittain. Kun haet oleskelulupaa kokoaikaiseen ansiotyöhön, palkkasi on oltava vähintään sen työehtosopimuksen mukainen, jota sinun työsuhteeseesi sovelletaan. Jos työehtosopimusta ei ole, bruttopalkkasi on oltava vuonna 2020 vähintään 1 236 euroa kuukaudessa (työttömyysturvalain työssäoloehdon mukainen päivärahaoikeus).

        Työllistyminen ei vaikuta turvapaikkastatukseen tai oikeuteen turvapaikkaan. Kaikilla turvapaikkaa hakeneilla on päätökseen saakka työlupa, joka tulee anomatta automaattisesti kolmessa kuukaudessa tai puolessa vuodessa.

        Tässä tapauksessa (paperittominen kohdalla) on tehty ensin laki, jolla osasta turvapaikanhakijoita on tehty rikollisia. Kynällä.

Kommentointi suljettu.