Tuleeko karmeita leikkauksia?

Karmeat leikkauslistat odottavat meitä jo syksyllä, julistaa Ilta-Sanomien Timo Paunonen. Esimerkiksi hän ottaa Kemin kaupungin, jossa leikkauslistoja käsitellään jo nyt. Kemissä on hänen mukaansa huomattu samalla tavalla kuin monissa muissakin kunnissa, että kuntatalous on kuralla. Se oli kuralla jo ennen koronaa, ja Kemin leikkauslistat olisivat tulleet käsittelyyn ilman koronaakin.

Syykin tähän on tiedossa. Sipilän hallitus leikkasi valtionosuuksia epäsuorasti kiky-sopimuksella, lomarahojen leikkauksilla ja indeksijäädytyksillä. Kiky-sopimuksen tuoma leikkaus oli suoranaista huijausta, kun hallitus laski kuuden minuutin työajan pidennyksen tuomat teoreettiset säästöt kuntien tuloksi ja alensi valtionosuuksia saman verran.  Lomarahojen leikkaus alensi kuntien menojen lisäksi myös niiden saamia verotuloja. Indeksijäädytys aiheutti sen, että valtionosuudet eivät kasvaneet samassa suhteessa kustannusten nousun kanssa. Tämän kaiken on todennut Kuntaliitto.

Tähän päälle tulevat koronan aiheuttamat kustannukset. Niistä voin kertoa esimerkkinä alle 5 000 asukkaan Juuan lukuja parin viikon takaisten tietojen mukaan.

Kunnalle aiheutuu koronasta veronmenetyksiä verohallinnon antamien tietojen mukaan 960 000 euroa. Valtiovarainministeriö on jo luvannut kompensoida näistä menetyksistä  330 000 euroa. Sosiaali- ja terveydenhoitokulut kasvavat pelkästään koronan takia noin 746 000 euroa, mutta ne valtio on luvannut korvata kokonaan suoraan palvelut järjestävälle kuntayhtymä Siun sotelle. Nämä menot eivät siis rasita kunnan taloutta.

Kunnan omat kulut lisääntyvät noin 400 000 euroa ja tulot pienenevät noin 200 000 euroa. Kuten kunnanjohtajamme Markus Hirvonen on todennut, niin koronan vaikutus kuntatalouteen on suuri tai erittäin suuri. Tämä on ikävä totuus ihan kaikissa kunnissa, eikä vahinkoa korjata leikkaamalla ja lomauttamalla. Ne vain pahentaisivat tilannetta.

Kyse on nyt vain siitä, miten valtio tulee auttamaan kuntia. Kunnat ovat jo vuosikausia säästäneet, ja nyt se tie on kuljettu loppuun. Jos kunnilta vaaditaan lisää säästöjä, niin sitten on oikeasti mietittävä, mitä palveluja kunnat yleensä järjestävät. Suurin osa kunnan järjestämistä palveluista on lailla määrätty kunnan tehtäväksi, joten jos ruvetaan miettimään palvelujen järjestämisestä luopumista, niin se on tehtävä lainsäädäntöä muuttamalla.

Ikäviä asioita on katsottava silmiin, ja tämän jutun kirjoitan vain kertoakseni missä mennään. Samalla haluan kertoa tulevaisuuden leikkauslistoilla jo nyt hekumoiville, että eivät ne auta, vaan romuttavat kuntatalouden lopullisesti. Ei myöskään ole mitään syytä luopua hoitajamitoituksesta ja oppivelvollisuuden pidentämisestä, sillä niistä aiheutuvat lisäkulut eivät tässä konkurssissa meinaa mitään.

Ei peli ole menetetty, sillä maan hallitus ei vielä ole päättänyt varsinaisista kunnille annettavista tukipaketeista mitään. On vain päätetty kiireellisestä ensiavusta. Varsinaiset hoitotoimet alkavat sitten, kun lopulliset kustannukset alkavat hahmottua.

Uskon hallituksen ymmärtävän, että ilman kuntien tuottamia palveluja meillä ei ole toimivaa yhteiskuntaa, joten kuntatalous on pelastettava. Leikkauslistojen kanssa askarteleminen olisi tässä tilanteessa 1990-luvun virheiden toistamista, ja sitä maan hallitus on luvannut välttää.