Tuleeko karmeita leikkauksia?

Karmeat leikkauslistat odottavat meitä jo syksyllä, julistaa Ilta-Sanomien Timo Paunonen. Esimerkiksi hän ottaa Kemin kaupungin, jossa leikkauslistoja käsitellään jo nyt. Kemissä on hänen mukaansa huomattu samalla tavalla kuin monissa muissakin kunnissa, että kuntatalous on kuralla. Se oli kuralla jo ennen koronaa, ja Kemin leikkauslistat olisivat tulleet käsittelyyn ilman koronaakin.

Syykin tähän on tiedossa. Sipilän hallitus leikkasi valtionosuuksia epäsuorasti kiky-sopimuksella, lomarahojen leikkauksilla ja indeksijäädytyksillä. Kiky-sopimuksen tuoma leikkaus oli suoranaista huijausta, kun hallitus laski kuuden minuutin työajan pidennyksen tuomat teoreettiset säästöt kuntien tuloksi ja alensi valtionosuuksia saman verran.  Lomarahojen leikkaus alensi kuntien menojen lisäksi myös niiden saamia verotuloja. Indeksijäädytys aiheutti sen, että valtionosuudet eivät kasvaneet samassa suhteessa kustannusten nousun kanssa. Tämän kaiken on todennut Kuntaliitto.

Tähän päälle tulevat koronan aiheuttamat kustannukset. Niistä voin kertoa esimerkkinä alle 5 000 asukkaan Juuan lukuja parin viikon takaisten tietojen mukaan.

Kunnalle aiheutuu koronasta veronmenetyksiä verohallinnon antamien tietojen mukaan 960 000 euroa. Valtiovarainministeriö on jo luvannut kompensoida näistä menetyksistä  330 000 euroa. Sosiaali- ja terveydenhoitokulut kasvavat pelkästään koronan takia noin 746 000 euroa, mutta ne valtio on luvannut korvata kokonaan suoraan palvelut järjestävälle kuntayhtymä Siun sotelle. Nämä menot eivät siis rasita kunnan taloutta.

Kunnan omat kulut lisääntyvät noin 400 000 euroa ja tulot pienenevät noin 200 000 euroa. Kuten kunnanjohtajamme Markus Hirvonen on todennut, niin koronan vaikutus kuntatalouteen on suuri tai erittäin suuri. Tämä on ikävä totuus ihan kaikissa kunnissa, eikä vahinkoa korjata leikkaamalla ja lomauttamalla. Ne vain pahentaisivat tilannetta.

Kyse on nyt vain siitä, miten valtio tulee auttamaan kuntia. Kunnat ovat jo vuosikausia säästäneet, ja nyt se tie on kuljettu loppuun. Jos kunnilta vaaditaan lisää säästöjä, niin sitten on oikeasti mietittävä, mitä palveluja kunnat yleensä järjestävät. Suurin osa kunnan järjestämistä palveluista on lailla määrätty kunnan tehtäväksi, joten jos ruvetaan miettimään palvelujen järjestämisestä luopumista, niin se on tehtävä lainsäädäntöä muuttamalla.

Ikäviä asioita on katsottava silmiin, ja tämän jutun kirjoitan vain kertoakseni missä mennään. Samalla haluan kertoa tulevaisuuden leikkauslistoilla jo nyt hekumoiville, että eivät ne auta, vaan romuttavat kuntatalouden lopullisesti. Ei myöskään ole mitään syytä luopua hoitajamitoituksesta ja oppivelvollisuuden pidentämisestä, sillä niistä aiheutuvat lisäkulut eivät tässä konkurssissa meinaa mitään.

Ei peli ole menetetty, sillä maan hallitus ei vielä ole päättänyt varsinaisista kunnille annettavista tukipaketeista mitään. On vain päätetty kiireellisestä ensiavusta. Varsinaiset hoitotoimet alkavat sitten, kun lopulliset kustannukset alkavat hahmottua.

Uskon hallituksen ymmärtävän, että ilman kuntien tuottamia palveluja meillä ei ole toimivaa yhteiskuntaa, joten kuntatalous on pelastettava. Leikkauslistojen kanssa askarteleminen olisi tässä tilanteessa 1990-luvun virheiden toistamista, ja sitä maan hallitus on luvannut välttää.

Kommentit (53)
  1. ”Veronmenetyksiä kunnalle aiheutuu koronasta noin 960 000 euroa. Maan hallitus on jo luvannut kompensoida näistä menetyksistä puolet eli 330 000 euroa. ”

    Menikö tuo nyt oikein?

    Muuten jälleen hyvä kirjoitus.
    Huomasin itsekin kyseisen otsikon äsken lehtiä selatessani.
    Ja eilenhän oli setä arkadiakin herännyt koronauniltaan ja ryöminyt kolostaan ulos.

    1. sakutimonen
      2.5.2020, 13:40

      Sana puolet oli väärin, piti tietenkin olla kolmasosa. Muokkasin tekstiä.

      1. Kunnat voi ehkä maksaa kuljetuksen sairaille lähimpäimpään isompaan kaupunkiin jos ei muuta tukea tule.

  2. Jos ei ole rahaa niin on pakko elää säästeliäästi. Isot hankinnat jäihin ja rahaa vain pakolliseen. Oli kyseessä sitten valtio, kunta, yritys tai yksittäinen ihminen. Tulot ja menot on saatava tasapainoon. Holtiton lisävelka ei voi olla vaihtoehto.

    1. Vain investoinneilla tulevaisuuteen on tulevaisuudessakin säästettävää.

      1. Investointi on viivästettyä kulutusta. Siitä muodostuu pääomaa. Pääomasta taas tulee pääomatuloa. Olen ymmärtänyt, että näitä blogeja seuraavien mielestä pääomatulo on pahaa.

    2. PeelsePuupi
      2.5.2020, 17:45

      Onko velka holtiton, jos se otetaan täysin välttämättömään tarpeeseen? Esimerkkinä vaikkapa hävittäjähankinta, jonka 10 miljardin lainatarvetta ei kyseenalaista kukaan.

      1. Mietityttää keitä oikein on ne joita mietyttää se että Suomi varmistaa puolustusvoimiaan.

        1. Samaa ihmettelen, varsinkin kun sama kuoro huutaa toistuvasti samaa asiaa eri kirjoitusten alla.

      2. Sanonpa, että juuri tällaisena aikana naapuri on vielä entistä ennalta-arvaamattomampi. Se, että millä politiikalla ja aseilla siihen pitäisi varautua jää toiseen keskusteluun.

      3. Tarvetta ei kyseenalaisteta, koska siinä ei ole mitään kyseenalaistettavaa.
        Ja ei sitä koko summaa kerralla makseta, eikä pelkästään hävittäjistä.

    3. Kunnilla on velvotteita jotka vaativat rahaa ja ne velvoitteet on hoidettava.

    4. Holtittomasta velkaantumisesta puhuminen valtiontalouden yhteydessä on vähän hassua ja anteeksi, naiiviakin.

      Mietitäänpä vaikka Yhdysvaltoja, jossa viimeksi kesällä 2019 pantiin koko hallinto kiinni, kun valtion kassa tyhjeni. Ja mitäs siten tapahtui: lainattiin lisää.

      Onko Yhdysvallat nyt katoamaisillaan kartalta, vaikka on lainannut mm. Kiinalta järjettömästi rahaa? Onko jokin muu maa kadonnut velanoton takia?

      Yksityishenkilön maksuhäiriöt ja yritysten konkurssit eivät tapahdu valtioiden tasolla.

Kommentointi suljettu.