Ajatuksia pajasta

Eri puolueet ovat perustaneet ”puoluetta lähellä olevia” ajatuspajoja, ja viime kesänä huomiota herätti perussuomalaisia lähellä olevan ajatuspaja Suomen Perustan näyttävästi julkaisema kirja Totuus kiihottaa. Kun sen sisältö paljastui julkaisijoillekin, niin kukaan julkaisemiseen osallistunut ei omien sanojensa mukaan ollut lukenut kirjaa etukäteen. Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti periä takaisin osan Suomen Perustalle myönnetystä valtionavusta.

Suomen Perusta ei tyydy päätökseen, vaan tekee oikaisuvaatimuksen. Siihen sillä on ja pitääkin olla oikeus. Vaatimuksen perustelujen mukaan ministeriön takaisinperintäpäätökseltä puuttuu juridinen pohja, koska ministeriö on viitannut yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakeihin, eivätkä ne koske mielipiteen ilmaisemista.

Ministeriön tiedotteessa ei kuitenkaan viitata näihin lakeihin takaisinperinnän perusteena, vaan perintä johtuu avustuksen käyttämisestä sen myöntämisperusteiden vastaisesti. Itse takaisinperintäpäätöksessä viitataan valtionavustuslain 22 §:än, ja sen mukaan tukea voidaan periä takaisin, jos  valtionavustuksen saaja on menetellyt 12 §:n 4 momentin taikka 13 tai 14 §:n vastaisesti. 13 §:n mukaan valtionavustus saadaan käyttää ainoastaan valtionavustuspäätöksen mukaiseen tarkoitukseen.

Ministeriö katsoo, että Suomen Perustan toimintaan myönnettyä yleisavustusta ei ole teoksen tekijälle maksetuilta osin käytetty valtionavustuspäätöksen mukaiseen tarkoitukseen. Teos loukkaa sekä yhdenvertaisuutta että tasa-arvoa, joiden edistäminen kuuluu avustuksen myöntämisen edellytyksiin.

En siis usko oikaisuvaatimuksen menestymiseen, mutta kuten sanottu, niin sen tekemiseen on täysi oikeus.

Suomen Perustan julkaisut ovat ennenkin herättäneet huomiota. Jo vuonna 2014 paja esitti kunnallisen äänioikeuden suhteuttamista maksettuihin veroihin tai kiinteään omaisuuteen. Tämä olisi paluuta aikaan ennen vuotta 1917, kuten silloin kerroin. Toivottavasti puolueen kuntavaalislogan Suomi takaisin ei tarkoita ainakaan tätä.

Vajaa viikko sitten ihmettelin Riikka Purran väitteitä maahanmuuttajien saamista toimeentulotuista. Purra sanoi, että 75 prosenttia somalitaustaisista 19-vuotiaista saa toimeentulotukea ja että ns. pakolaismaista tulevien toimeentulotuet nousevat maassaoloajan mukaan. Sosiaalisessa mediassa esitettyihin kysymyksiin Purra vastasi tiedon perustuvan ajatuspajan tutkimukseen.

Hän tarkoittaa tätä tutkimusta, jonka esipuheen mukaan tiedot on saatu THL:n kokoamasta toimeentulotukirekisteristä yhdistettynä Tilastokeskuksen kattaviin rekisteritietoihin. En ole tilastoekspertti, mutta tiedän eri tilastojen vertailun olevan mahdollista ja tuottavan uutta tietoa. Tässä tapauksessa ongelmana kuitenkin on, että ei ole mitä vertailla.

Kela ei näytä tilastoivan toimeentulotuen hakijoiden syntymämaata, eikä tukihakemuksessakaan sitä kysytä. Myöskään THL ei ainakaan oman tietosuojailmoituksensa mukaan kerää syntymämaata koskevaa tietoa. Se kerää toimeentulotuen saajista vain henkilötunnuksen, sukunimen neljä ensimmäistä kirjainta ja sosioekonomisen aseman. Henkilötunnuksia ja nimiä ei takuulla anneta yhdellekään tutkijalle. Koska Kelalla ja THL:llä ei näytä olevan tietoa tuen saajien syntymämaasta, niin vertailu Tilastokeskuksen syntymämaata koskeviin tilastoihin ei onnistu.

Mistä vertailuun otetut tilastot ovat peräisin vai onko niitä ollenkaan? En tiedä, mutta todistakaa minun olevan väärässä, kuten eräs maahanmuuttajien valtavista tukisummista usein bloggaava perussuomalainen sanoo.

Ajatella saa ihan vapaasti, mutta ehkä kaikkia ajatuksia ei kannata julkaista tutkimuksena.