Vaken salattu elämä

”Sijoitusyhtiö ei ole tähän päivään mennessä tehnyt ainuttakaan sijoitusta. Siitä huolimatta Vake on olemassaolonsa aikana kuluttanut yli viisi miljoonaa euroa muun muassa palkkakuluihin ja palveluiden ostoihin.”

Näin kertoo Suomen Kuvalehti valtion sijoitusyhtiö Vake Oy:stä, joka toimii valtion budjettivallan ulkopuolella, ei noudata julkisuuslakia eikä hankintalakia ja joka ei koko olemassaolonsa aikana näytä tehneen mitään muuta kuin maksaneen palkkaa johtajilleen. Mikä tämä Vake oikein on ja miksi se yleensä perustettiin? Olen kirjoittanut siitä vuosien varrella monta kertaa, ja kooste löytyy täältä. Kerrataan kuitenkin lyhyesti.

Kun Juha Sipilän hallitus aloitti, niin se päätti laittaa valtion taseet töihin. Sitä varten perustettiin eduskunnan budjettivallan ohi toimiva Vake Oy. Sinne siirrettiin myytäviksi tarkoitetut valtion omistukset, ja myynnistä saadut rahat päätettiin jättää yhtiöön eli eduskunnan budjettivallan ulkopuolelle. Näin Sipilän hallitus sai ikioman budjetin omia hankkeitaan varten. Kerroin asiasta tuoreeltaan joulukuussa 2016.

Vakeen ruvettiin siirtämään rahaa urakalla.

Pesämunaksi Vake sai Ekokemin kaupasta saadut 100 miljoonaa euroa.  Sitten Vakeen siirrettiin ainakin valtion omistamat Altia, Kemijoki ja Raskone sekä osaomistukset Nesteestä, Posti Groupista ja Vaposta. Raskone myytiin noin puoleen hintaan maaliskuussa 2018.

Syksyllä 2017 Vake perusti SoteDigi Oy:n ja Vimana Oy:n edistämään sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisaatiota. SoteDigi oli määrä siirtää perustettaville maakunnille vuonna 2019. Valtiontalouden tarkastusvirasto arvosteli järjestelyjä, koska niistä ei päätetty eduskunnassa. SoteDigi ja Vimana yhdistyivät tämän vuoden alusta.

Vielä joulukuussa 2018 hallitus päätti siirtää Vakeen 8,3 prosenttia Nesteen osakeomistuksesta, nykykurssilla lähes kahden miljardin euron arvosta.

Vake Oy ei näytä koko aikana tehneen juuri mitään muuta kuin maksaneen palkkaa muutamalle työntekijälleen ja ostaneen palveluja, joita se ei suostu tarkemmin erittelemään. Toimitusjohtaja vaihtui kesällä 2019, mutta entinenkin jatkoi silti entisellä palkalla. Viime syksynä selvitysmies Jouni Hakala esitti Vake Oy:n purkamista ja sen varojen siirtämistä takaisin valtioneuvoston kansliaan. Tämä tarkoittaisi käytännössä eduskunnan budjettivallan palauttamista.

Ei siitä olisi koskaan pitänyt luopuakaan. Perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka päättää myös valtiontaloudesta. Siitä ei päätä maan hallitus eikä varsinkaan mikään kehitysyhtiö.

Tämän syksyn budjettiriihessä Marinin hallitus teki Vaken kohtalosta uusia päätöksiä. Yhtiö nimetään Ilmastorahasto Oy:ksi, sille valitaan uusi hallitus sekä ministeriöiden edustajista koottu sijoitusneuvosto. Yhtiölle annetaan myös 300 miljoonaa euroa lisää pääomaa valtion budjetista.

Ei tiedä, onko yhtiön uudelleen nimeäminen ja toimialan muutos yhtään sen viisaampaa toimintaa kuin ennenkään. Olisi paljon helpompaa ja ennen kaikkea avoimempaa purkaa koko Vake ja palauttaa sen rahat sinne, minne ne kuuluvat. Ne kuuluvat valtion budjettiin, josta päättää eduskunta.

Sipilän hallitus onnistui vahingossa luomaan säästöpossun, jossa pitäisi olla kolmisen miljardia euroa rahaa. Ehkäpä nyt olisi aika ottaa sen possun sisältö käyttöön ja panna taseiden sijaan ne rahat töihin korjaamaan koronan aiheuttamia vahinkoja.

Kommentit (38)
  1. Ilmastorahasto Oy kuvaa mainiosti sitä minne tähän yhtiöön tarkoitetut rahat haihtuvat.

    1. Epäiletkö, että kestävän kehityksen mukaisten teollisuudenalojen kehityksen tukeminen haihtuu ilmaan? Toivottavasti et, sillä tutkimus, tuotekehitys ja innovaatiot tällä saralla ovat täydessä vauhdissa ja on paljon mahdollista että juuri ilmastonmuutoksen vastaisen ohjelman myötä toteutuvat investoinnit ovat yksi Suomen vientiteollisuuden tulevista kivijaloista.

      1. Nyt kun kysyt, niin kyllä minä sitä epäilen.

        Omalta kohdaltani lopetan aiheen käsittelyn tähän. Jokainen olkoon autuas uskossaan. Mukavaa päivänjatkoa palstalaisille.

        1. Asiaa voi lähestyä myös kysymällä mikä ovat ne alat joille kehityspanoksia pitäsi panostaa, jos ei kestävään kehitykseen? Vai eikö pitäisi panostaa mihinkään?

          Pelkästään mielipide että panostukset kestävään kehitykseen menevät hukkaan kertoo jotain, mutta koska haetaan panostuksia johonkin uuteen ja kehitykseen, niin mikä olisi se toinen tie.
          Ilman kehitystä Suomi ei tule pärjäämään kapitalismissa eikä oikeastaan pärjäisi minkäänlaisessa ympäristössä. Sekin on muuten kestävää kehitystä, että aineellisen kulutuksen osuus elämässä vähenisi, mutta siihenkin pääseminen vaatii paljon kehitystä ja panostuksia.

      2. Sienisokeri
        29.9.2020, 11:50

        Vaikka ei kysytäkään, niin ehdotan, että ilmastorahasto kehittää tuulivoimaa niin, että vanhojen tuulimyllyjen (ja uusienkin) kierrätys onnistuisi. Nyt vanhaa tuulivoimaroinaa jätetään silleensä, koska materiaalit ja valmistustapa on yrityskohtaista.

      3. Voi epäillä miten toiminta toteutuu eli meneeekö siihen toimintaan rahat kuin on takoitus vai haihtuvatko kuin ilmaan tielle tietymättömälle josta ei kukaan tiedä missä ne rahat on. Luulen että alkupperainen kysymys tarkoitti sen niin.

    2. Jake Ronimus
      29.9.2020, 21:19

      Minä aamulla katsoin tätä (silloin ainutta) Hydranin kommenttia ja tuumin, ettei parane sanoa mitään, kun näyttää niin vahvasti siltä, että tarkoitus on ollut sanoa painava ilmastotekojen vastainen sana, eikä mitään muuta.

      Olin näköjään oikeassa. Tähän(kään) et Hydran nimimerkkisi takaa mitään vastanne, kun tuolle linjalle ylipäätään lähdit, että kun jotain kommentoidaan, niin mitään siihen ei tarvitse perustella tai vastata, eli samantekevää mitä mieltä kukaan muu on, kunhan oma linja tuli selville. Hyöty maksimoitu.

  2. Petri Sakkinen
    29.9.2020, 10:16

    Näinköhän tämän taikaseinän varallisuutta on paljoakaan jäljellä?

    1. Kimmo Paaso
      29.9.2020, 13:44

      Samaa olen miettinyt. Vake kun saa käyttää rahaa omin päin miten haluaa, niin mistä me tiedetään onko siinä puljussa yhtään rahaa jäljellä…

      1. Hesarissa oli Altian yhdistymisestä johonkin Norjalaiseen Altiaan. Ja kehuivat että nyt katteet paranee. https://www.hs.fi/talous/art-2000006652020.html

Kommentointi suljettu.