Kuka ne verot maksaa?

Toissapäivänä pyysin lukijoita miettimään, mitä kaikkien tarvitsemia ja päivittäin käyttämiä palveluja verovaroilla hankitaan. Minulle huomautettiin ihan aiheellisesti, että esimerkiksi julkisen sektorin infrastruktuuria ei julkinen sektori rakenna itse, vaan tilaa rakentamisen yksityissektorilta. Esimerkiksi meille Juukaan parhaillaan rakennettavan koulun työmaalla on vain yksi ainoa kunnan palkkaama työntekijä eli rakennustyön valvoja. Varsinainen työ on tilattu kilpailutuksen jälkeen yksityissektorilta.

Näinhän se on, mutta mennään siihen, kuka ne verot oikein maksaa. On aika yleinen käsitys, että suurituloiset maksavat leijonanosan veroista. Tänään julkistetaan verotiedot, ja erityisesti puhuttaa suurituloisten verotietojen poistaminen julkisilta listoilta. Verottaja on tulkinnut linjauksensa perustuvan EU:n tietosuojasääntöihin ja päätöksestä on vireillä useita valituksia hallinto-oikeuteen. Ei listalta poistaminen kuitenkaan tiedoista salaisia tee, sillä verotus on julkista ja media kaivaa tiedot kuitenkin esille.

Sitten päästään taas sanomaan, että kyllä suurituloiset tätä yhteiskuntaa pyörittävät. On totta, että suurituloiset maksavat suurimman osan valtion ansiotuloveroista. Kuten STTK:n ekonomisti Antti Koskela kertoi vuosi sitten, niin suurituloisin kymmenesosa maksaa niistä noin 70 prosenttia. Valtion ansiotulovero on kuitenkin vain pieni osa kaikista maksetuista veroista. Valtion ansiotuloveron kertymä on noin kuusi miljardia euroa, kun kaikkiaan veroilla kerätään noin sata miljardia. Ansiotuloveron osuus on siis noin kuusi prosenttia kaikista veroista.

Suurituloisin promille suomalaisista maksaa tuloistaan veroa keskimäärin 34 prosenttia. Saman verran veroa maksavat noin viisituhatta euroa kuukaudessa palkkaa saavat. Tämä johtuu siitä, että suurituloisimmat saavat tulonsa pääosin kevyemmin verotettuina pääomatuloina. Pääomatulojen verovapaat osuudet eivät myöskään näy verotiedoissa, ja verovapaa osuus vaihtelee pääomalajien mukaan. Esimerkiksi listattujen yhtiöiden osingoissa se on 15 prosenttia ja listaamattomien osingoissa vaihtelee riippuen esimerkiksi osinkoja maksavan yhtiön varallisuudesta.

Sinänsä laillisesta kansainvälisestä verosuunnittelusta en nyt sano muuta kuin että tavallisella palkansaajalla ei siihen ole juuri mahdollisuuksia.

Pienimmistä tuloista ei peritä valtiolle veroa, mutta kunnallisveroa palkkatuloista ja arvonlisäveroa maksavat kaikki. Kunnallisveroa peritään kaikista ansiotuloista ja jopa työttömyysturvasta, mutta ei pääomatuloista, ja arvonlisäveroa maksaa jokainen aina ostaessaan tuotteita tai palveluja. Nämä ovat tasaveroja, joten köyhä maksaa veroa yhtä paljon kuin rikaskin. Leivän ja makkaran arvonlisävero on sama kaikille, vaikka rikas ostaakin enemmän ja kalliimpaa. Kunnallisveron ja arvonlisäveron kertymä on yhteensä noin 40 miljardia euroa. Lisäksi kaikki maksavat tuotteiden hintaan sisältyviä muita veroja, kuten valmiste- ja haittaveroja.

Kaikki käyttävät kunnallisia palveluja ja kaikki maksavat arvonlisäveroa samasta tuotteesta saman verran. Kuitenkaan kaikki eivät maksa kunnallisveroa, mutta välillisesti pääomatuloverotuksesta hyötyvät myös kunnat. Kaikki verothan menevät samaan valtion kassaan, josta niitä jaetaan muun muassa kunnille valtionosuuksina. Sekin on jatkuva valituksen aihe, sillä isot ja rikkaat kaupungit katsovat köyhien kuntien elävän heidän kustannuksellaan. Sama valitus on jo alkanut sotesta, kun valtio siirtymäkauden ajaksi ottaa soten rahoituksen vastuulleen ja jakaa rahat tarpeiden mukaisesti turvatakseen perustuslain takaamat yhdenvertaiset palvelut kaikkialle.

En ole tippaakaan kateellinen suurituloisille eikä minua heidän maksamiensa verojen euromäärät kiinnosta. Halusin vain muistuttaa, että eivät rikkaat suurinta osaa veroista maksa, vaikka sellainen käsitys tänäänkin vahvistuu. He maksavat suurimman osan valtion ansiotuloverosta, mutta kyllä me kaikki tavalliset tallaajat suurimman osan kaikista veroista maksamme.

Muistelen jonkun merkkimiehen pari tuhatta vuotta sitten sanoneen, että köyhän lesken ropo on suhteessa arvokkaampi kuin rikkaan ylenpalttinen lahja, mutta se menee jo uskonnon ja moraalin puolelle.