Vappusatanen ja polttoainevero
Kuten tiedetään, niin vaalien alla puolueet lupailevat kaikenlaista. Vappusatasesta on tullut petetyn vaalilupauksen synonyymi, ja sitä on jankutettu kyllästymiseen asti. Yhtä monta kertaa virheellinen väite on oikaistu, mutta turhaan. Oikaistaan se vielä kerran, koska nyt kuntavaalien alla se nousee varmasti taas esille. Silloinen SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne lupasi vappupuheessaan vuonna 2018, että pienimpiä eläkkeitä korotetaan vaiheittain useamman vuoden aikana siten, että korotus on yhteensä sata euroa.
Tämä lupaus tehtiin vuosi ennen eduskuntavaaleja, joten se ei ollut varsinainen vaalilupaus. Kuitenkin sitä ruvettiin vaalien jälkeen toteuttamaan. Vuoden 2020 alussa yli 92 prosenttia kansaneläkeläisistä sai eläkkeisiinsä yli 25 euron korotuksen ja 17 prosenttia kaikkein pienituloisimmista täydet 50 euroa. Se näkyy vaikkapa tämän jutun grafiikasta. Itse juttua olen kommentoinut tuoreeltaan täällä.
Sitten iski korona, ja korotukset jouduttiin panemaan jäihin. Tämä ei sinänsä ole yllätys, sillä lupaukseen sisältyi myös maininta taloustilanteen sallivuudesta.
Tässä oli tiivistetysti totuus vappusatasesta, jota virheellisesti sanotaan petetyksi vaalilupaukseksi. Nyt vaalien alla puolueet omien lupaustensa lisäksi moittivat toisia puolueita, mutta siinä kannattaa olla varovainen. Perussuomalaiset ovat kertoneet tavoittelevansa maan hallituksen kaatamista kuntavaaleissa, mikä jo sinänsä on ihmeellistä. Kuntavaaleissa kun ei äänestetä eduskunnan kokoonpanosta eikä hallituksen jatkosta.
Viikko sitten Lappilainen-lehdessä oli perussuomalaisten koko sivun ilmoitus, jossa väitettiin kummallisia asioita. Ilmoituksessa esimerkiksi sanottiin, että nykyinen hallitus korottaa polttoaineveroja 30 senttiä litralta ja kieltää öljylämmityksen. Asiasta kertoi Iltalehti toissapäivänä. Puoluesihteeri Simo Grönroosin mukaan väite perustuu Taloustutkimuksen lukuihin.
Taloustutkimus kuitenkin sanoutuu irti näistä puheista, sillä sen mukaan nämä luvut saattaisivat olla totta, jos hallitus päättäisi toteuttaa hallitusohjelman tavoitteet kerralla. Hallitus on korottanut polttoaineveroa 6–7 senttiä litralta viime elokuussa, eikä lisäkorotuksia ole luvassa. Öljylämmityksen kieltämisestä ei hallituksessa ole ollut mitään puhetta.
Kyseessä on siis väärä väite, jota puoluesihteeri Grönroos ainakaan tämän hetken tietojen mukaan ei aio oikaista. Jos väite perustuu väärinkäsitykseen, niin se on ihan ymmärrettävää, mutta siinä tapauksessa virhe kannattaisi myöntää. Jääräpäinen tarrautuminen vääräksi todettuun väitteeseen menee jo vaalivalheen puolelle.
Vaalimainonnassa kannattaa muistaa, että itseään saa kehua niin paljon kuin kehtaa, mutta toisten moittimisessa pitää olla varovaisempi.
Trumppi kaatui mutta tietyn puolueen julkituloissa trumpismi näyttää elävän harmaan maailmanloppuun asti!
“Fossiilisen öljyn käytöstä lämmityksessä luovutaan asteittain 2030-luvun alkuun mennessä. Valtion ja kuntien kiinteistöjen öljylämmityksestä luovutaan vuoteen 2024 mennessä. ” sanoo valtioneuvosto oheisen linkin mukaan
https://valtioneuvosto.fi/marinin-hallitus/hallitusohjelma/hiilineutraali-ja-luonnon-monimuotoisuuden-turvaava-suomi
Ei tarkoita öljylämmityksen kieltämistä kaikilta eikä edes julkiselta sektorilta kerralla.
Saku on aivan oikeassa. Kyseessä ei ole millään muotoa persujen propagoima öljylämmityksen äkkikielto. Tavoitteena on – ja pitääkin olla -, että tulevaisuudessa öljylämmityksestä luovutaan. Julkisen sektorin osaltahan valtio ja kunnat voivat tehdä sellaisia päätöksiä kuin haluavat, ja hallitusohjelman mukaisesti yksityisiä öljylämmittäjiä kannustetaan lämmitysmuodon vaihtamiseen erillisellä toimenpideohjelmalla. Tavoite on jälkimmäisen osalta 2030-luvun alussa, eli päätöksiä tehdään tästä vielä useamman tulevankin hallituksen toimesta.
Mielenkiintoinen näkökulma tässä on se, että öljyn käyttäminenhän tarkoittaa rahojen valumista ulkomaille, kun taas kaikki muut lämmitysmuodot tukevat enemmän tai vähemmän kotimaista energiantuotantoa. Mitäköhän väärää öljystä luopumisessa oikeastaan on? Halutaanko tukea Putinin palatseja ja arabien hiihtokeskuksia autiomaissa vai suomalaista työtä ja suomalaisia yrityksiä?
Roope, uraanitoimitukset ydinvoimaloihimme jatkuvat sellaisista maista kuten esim. Kazakstastan, Niger ja Venäjä. Globalisoituvassa maailmassa tuotteilla ei ole “kotimaata”- kuluttajaa kiinnostaa hinta ja luotettavuus. Olen tyytyväinen, että suomalaisella puulla on kysyntää, kun “arabien hiihtokeskuksia” rakennetaan.
Kommentissani sanoin, että muut lämmitysmuodot tukevat “enemmän tai vähemmän” kotimaista energiantuotantoa: en suinkaan, että ne olisivat täysin kotimaisia. Viittasin tietysti siihen, että kaikissa muissa vaihtoehdoissa, myös sähkölämmityksessä (ja sitä kautta esim. erilaisissa lämpöpumppuratkaisuissa), energiaa tuotetaan ainakin osittain kotimaisesti, kun taas öljy tulee sataprosenttisesti ulkomailta. On totta, että ydinvoima ei täytä “kotimaisuuden” kriteereitä, mutta se ei suinkaan ole – onneksi – ainoa tapa tuottaa sähköä.
Toisekseen olen osittain eri mieltä siitä, että kuluttajia kiinnostaisi pelkästään hinta ja luotettavuus. Eettinen kuluttajuus on nousussa, ja vaikka se on kokonaisuuteen nähden vielä vähäistä, sen merkitys kasvaa koko ajan. Ihmiset ovat yhä kiinnostuneempia siitä, missä ja miten tuotteet tehdään: esim. kiinnostus lähiruokaa kohtaan on lisääntynyt merkittävästi.
Lisäksi yhä enemmän ollaan kiinnostuneita siitä, ovatko erilaiset hankkeet ekologisesti kestäviä, mitä ei kyllä voi sanoa näistä autiomaan hiihtokeskuksista, jotka ovat esimerkkejä energiaa haaskaavista ja turhista ökykulutusprojekteista: niistä hyötyy kyseisten maiden rikas eliitti, eivät laajat kansankerrokset. Itse en haluisi nähdä suomalaista puuta haaskattavan sellaiseen, kun maailmalta löytyy paljon parempia ja kestävämpiä tapoja (esim. asuinrakentaminen puusta) käyttää metsiemme vihreää kultaa.
Suomessa käytetään sähköä vuodessa lähes 90TWh. Oma tuotantomme on vajaat 70TWh, josta noin kolmannes on ydinvoimalla tuotettua. Mikäli haluamme pitää asuntomme lämpiminä, nähdä pimeässä ja pyörittää teollisuutta täällä, tehokkuus ja kustannus ovat merkittäviä asioita. Ydinvoima ja maakaasu ovat hyviä vaihtoehtoja.
Raideliikenne ei ole ratkaisu liikkumiseen Suomen kaltaisessa maassa. Ihmiset ja tavarat liikkuvat jatkossakin pyörillä. Totta on tuotteen ” eettisyys”. Kuluttaja ratkaisee laittaako tankkiinsa norjalaista menovettä vai Indonesiasta tuotua palmuöljysekoitetta, jonka seurauksena Borneon sademetsät ovat muutuneet puupelloksi. Toivon hartaasti, että norjalainen vaihtoehto säilyy vielä pitkään.
On totta, että Dohassa ja Dubaissa luistellaan ” aavikolla”. Miten se eroaa siitä, että Pohjolassa sadat uimahallit ja kylpylät ovat ympäri vuoden auki?.
Öljykattilan käyttöikä on 20 vuotta
Polttimen 10
Öljylämmittäjä siis miettii joka tapauksessa kymmenen vuoden välein jatkaako lämmitystä öljyllä vai jollain muulla.Polttoaineiden veroista suomen hallitus päättää suomessa. Öljyn hinnan päättää OPEC ja halutessaan saudi-arabia yksin. Jos se ruuvaa hanoja kiinni niin suomessa öljyllä lämmittävät vain vuorineuvokset.
Toisin kun usein väitetään, öljy ei “lopu” koskaan. Sen viimeisimmät pisarat vain ovat niin järjettömän kalliit pumpata, että halvan öljyn käydessä vähiin siihen on varaa enää yhdysvaltain ilmavoimilla.
On ihan samantekevää onko suomen hallitus siihen mennessä kieltänyt öljylämmityksen vai ei.
1990-luvun öljynpoltin hyvin huollettuna huriseen hienosti. Maalämmmölle olisi tontilla runsaati tilaa ja tilaa on myös runsaasti lompakossa
Mad Max-elokuvassa kerrotaan aika paljon tuosta öljyttömästä tulevaisuudesta,sinnekkö ollaa menossa?No se on vain elokuva,mutta öljy kuitenkin loppuu…