Keppiä vai kannustusta?

Viime eduskuntavaaleista lähtien olemme saaneet kuulla opposition vaativan hallitukselta työllisyystoimia, joita ei kuulemma näy eikä kuulu. Sipilän hallituksen aikana sentään tehtiin kipeitä päätöksiä, joilla luotiin ainakin 140 000 työpaikkaa. Tämä uusien työpaikkojen määrä on kasvanut puheissa jatkuvasti niin kuin entisen miehen kalansaalis, sillä vielä joulukuussa 2018 niitä oli 120 000. Niistäkin vain puolet oli jatkuvaa kokoaikatyötä. Loput olivat jatkuvaa osa-aikatyötä, määräaikaista kokoaikatyötä tai määräaikaista osa-aikatyötä, kuten jo silloin kerroin.

Mutta päätöksiä tehtiin ja kipeää teki, nyt ei tehdä mitään. Tänään Helsingin Sanomat vie pohjan näiltä puheilta kertomalla, että jo nyt Marinin hallitus on tehnyt vaikutuksiltaan samanlaiset työllisyystoimet kuin Sipilän hallitus koko hallituskautensa aikana. Sipilän hallituksen toimilla saatiin aikaan noin 30 000–40 000 uutta työllistä. Marinin hallituksen toimilla heitä arvioidaan saatavan 31 000–36 000.

Keinot vain ovat erilaiset. Sipilän hallituksen aikana meille opetettiin, että työttömät ovat laiskoja, joten heitä pitää patistaa töihin kepillä. Tämän laiskuusmantran hokeminen alkoi hyvissä ajoin ennen aktiivimallin säätämistä, ja osa mediaa lähti siihen innolla mukaan. Niinpä haastateltaviksi löytyi paljon ilmeisen fiktiivisiä henkilöitä, jotka kehuivat työttömänä elämisen helppoutta ja tukien runsautta. Kansa raivostui, ja aktiivimalli säädettiin pikavauhtia median seuratessa samaan aikaan käytyä alkoholikeskustelua reaaliajassa ja vastuuministerin ollessa lämmittämässä savusaunaa.

Huonosti valmisteltu aktiivimalli toteutettiin niin nopeasti, että edes sitä soveltamaan joutuvat viranomaiset eivät pariin kuukauteen saaneet soveltamisohjeita. Asiasta tiedotettiin kelvottomasti, eivätkä päättäjätkään tunteneet päätöksensä sisältöä. Kansanedustaja Juhana Vartiainen luulee varmaan vieläkin, että mallin vaatimusten täyttämiseen riitti naapurin ikkunoiden pesaiseminen, kuten hän moneen kertaan julisti. Muistutetaan vielä, että aktiivimalli oikeasti edellytti palkkatyön saamista ja tekemistä työttömyystuen leikkaamisen uhalla. Se oli ihan lakiesityksen perustelujenkin mukaan työttömyysturvan tukileikkuri.

Muita Sipilän hallituksen kipeitä päätöksiä olivat ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentäminen sadalla päivällä ja sosiaaliturvaetuuksien indeksileikkaukset. Sen lisäksi kaikkien tukien indeksit jäädytettiin koko hallituskauden ajaksi. Kaikki nämä toimet tekivät kipeää vain niiden kohteille.

Marinin hallitus on päättänyt ottaa käyttöön pohjoismaisen työnhaun mallin, josta julkisuudessa heti tuoreeltaan puhuttiin aktiivimalli kakkosena. Näin tehtiin ilmeisen tahallaan, sillä aktiivimallilla on jo sanana erittäin ikävä kaiku. Tosiasiassa tämä malli lieventää kaikkia sanktioita ja lisää palvelujen määrää. Siitä voitte lukea lisää täältä.

Marinin hallitus myös päätti lyhentää eläkeputkea, ja sitä päätöstä en edelleenkään pidä hyvänä. Mielipiteeni siitä voitte lukea täältä.

Sekä Sipilän että Marinin hallitukset ovat tukeneet työnantajia. Sipilän hallitus sai nimet kiky-sopimukseen uhkaamalla toteuttaa vielä kovemmat toimet pakkolainsäädännöllä, ja niinpä työnantajien sivukuluja siirrettiin työntekijöiden maksettavaksi.

Vielä pahempaa jälkeä tehtiin julkisella sektorilla, jossa kiky leikkasi lomarahoja ja lisäsi työaikaa. Tätä perusteltiin viennin edistämisellä, vaikka kukaan ei tiedä, miten vaikkapa sairaanhoitajien ja opettajien lomarahaleikkaus edistää vientiteollisuutta. Sen sijaan jokainen kuntapäättäjä tietää sen vaikutukset kunnan verotulojen alenemiseen ja yleiseen työssä viihtymiseen. Meillä Juuassa päätettiin käyttää kikyn mukainen työajan pidennys työpaikkaliikuntaan, ja siitä meitä ei virallisesti kiitelty. Työntekijät kyllä pitivät päätöstä onnistuneena.

Myös Marinin hallitus on tukenut työnantajia, mutta se on tapahtunut lähinnä koronan takia enimmäkseen suoralla rahallisella tuella.

Kuten nähdään, niin hallituksilla ja niiden työllisyystoimilla on eroja. Toiset antavat keppiä, toiset porkkanaa. Annettiinpa kumpaa tahansa, niin aina se on jonkun mielestä väärin riippuen siitä, ollaanko antavana vai saavana osapuolena. Molemmilla keinoilla saadaan näköjään yhtä paljon tuloksia, mutta ainakaan nyt ei kenenkään selkänahkaan satu.

puheenaiheet yhteiskunta politiikka
Kommentit (71)
  1. Vaan kun se on niin, että joidenkin mielestä ne keinot, jotka eivät pane polvilleen toiminnan kohdetta, ovat tehottomia.

    Iltalehti: “Halla-ahon tiukat talouslinjaukset: “Työttömyys- ja sosiaaliturva ovat yhteiskunnan luksustoimintoja””

    1. Kansanedustaja Juhana Vartiainen on näissä työllistämis asioissa Halla-ahon kanssa samoilla linjoilla kepiä, piiskaa, leikkauksia ja nöyryytystä, sillä kaikkihan on sen työttömän syytä. Yhteiskunta Annelia siteeraten miettikää, nyt ihmeestä ketä te äänestätte

  2. Olavi Moilanen
    5.2.2021, 11:15

    Kiitoksia! Hyvä kirjoitus kepin ja porkanan eroista. Tuli kirjoituksestasi mieleen vanha sanonta, joka sopii
    tähänkin asiayhteyteen; Teet niin tai näin, se on aina väärinpäin.
    Hyvää talvipäivän jatkoa, lähdenkin tästä hiihtolenkille.

    1. Lea Bäckman
      5.2.2021, 16:38

      Juu, ja Kungfutse (v.551-479 eaa) sanoi jotain tähän tyyliin, että: “Ihmisen voi tappaa pistämällä tikarilla, tai sitten hänet voi tappaa huonolla lainsäädännöllä”.

      Tuli vaan mieleen noista ammoisista Sipilä-ajoista, jolloin tehtiin niitä köyhille kipeitä leikkauksia, heh. Joillekin kipeitä, toisille taas verohelpotuksien muodossa vähemmän kipeitä.

      Kun nyt näyttää, että korona aiheuttaa koko maailmassa tuloerojen kasvua ja eriarvoistumisen lisääntymistä, niin kannattaisi varmaan ennaltaehkäisevästi palauttaa varallisuusvero näin ensiapuna, sen jälkeen korotetaan ylimpien tuloluokkien verotusta kautta linjan. Köyhtymisen ja eriarvoistumisen lisääntyessä, lisääntyy myös rikollisuus ja kaikkinainen pahoinvointi, joten kerätään nyt verovarat sieltä, missä maksukykyä on, eli varkailt…. eiku varakkailta ja suurituloisilta. Emmehän halua lisääntyvää rikollisuutta lieveilmiöineen, puhumattakaan sisällissodista.

      Talvipäivän jatketta, lähdenkin tästä lenkille… siis makkaralenkille! 😉

      1. Luukas Pyykorpi
        5.2.2021, 17:14

        Varallisuusvero toki vain niille, kutka eivät ole itse omalla työllään suurta varallisuutta ansainneet ja ehkä kohtuullinen perintöomaisuuskin voisi olla verovapaa

        1. Lea Bäckman
          5.2.2021, 17:49

          Varallisuusvero koskee kaikkea varallisuutta. Siksi sen nimi on varallisuusvero.

          Varattomilta ei voida periä varallisuusveroa.

          1. Asunto on varallisuutta. Se vain ei tuota mitään vaan siitä on päinvastoin kuluja. Siitä maksetaan jo kiinteistöveroa.
            Auto on varallisuutta. Yksityiskäytössä se ei tuota mitään. Veroa on maksettu jo hankintahinnassa, sekä käyttömaksun nimellä. Jos sillä ajaa niin polttoaineessa.

            Varallisuusvero on terminä vaarallinen koska suomalaisilla on paljon varallisuutta joka ei tuota mitään. Olisi perin ikävää joutua myymään asuntonsa voidakseen maksaa siitä koituvan vuotuisen varallisuusveron.

            Tulo tai tuotto ovat siinä mielessä oikeudenmukaisempia tai ainakin helpompia verotuskohteita, että siinä verotetaan syntyvää rahaa.
            Kaikki tulona tai tuottona syntyvä raha vaan ei ole verotuksellisesti samalla viivalla. Ihan pikkusummilla ei ole varaa ryhtyä laillisiin verosuunnittelumenettelyihin.

            Mutta kuten sanoin, varallisuusvero on terminä vaarallinen. Asuntoja ja metsää ei oikein saa siirrettyä suomesta pois. Varallisuusvero mainittaessa kaikki muu varallisuus sitten siirtyykin verottajan ulottumattomiin nopeammin kuin ehdit sanoa “yhtiölainajärjestely”.

      2. Juuri näin! Kiitos Lea kommentistasi! 🌹

Kommentointi suljettu.