Yhdenvertaisia lain edessä

Perustuslain 6 §:n 1 momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Rikoslain suhteen se tarkoittaa sitä, että keskenään samanlaisia tapauksia on käsiteltävä samalla tavalla. Jos syyte nostetaan jossain asiassa yhtä vastaan, niin samanlaisissa tapauksissa se on nostettava myös toista vastaan.

Tänään Yle uutisoi, että sen somalinkielisten koronauutisten juontaja Ujuni Ahmed joutui julkisella alustalla rasistisen solvauksen kohteeksi, mutta syyttäjä päätti lopettaa tutkinnan. Tutkinnanjohtajan ja syyttäjän mukaan tapaus oli liian vähäinen tutkittavaksi. Ahmed selvitti itse hänen kunniaansa loukkaavan kommentin kirjoittajan ja toimitti tiedot poliisille, mutta silti tapausta ei tutkita.

Monille on tullut mieleen tapaus, joka on muutettavat muuttaen lähes identtinen. Toimittaja Johanna Vehkoo kuvaili omassa Facebook-profiilissaan hyvin pienelle ja tiukasti rajatulle kaveripiirille oululaista Junes Lokkaa vähemmän mairittelevilla sanoilla, ja hänet tuomittiin kunnianloukkauksesta. Oikeuden perustelujen mukaan Vehkoon käyttämät ilmaisut eivät olleet vääriä tai valheellisia, mutta silti ne loukkasivat Lokan kunniaa, koska ne olivat halventavia. Hovioikeus piti tuomion ennallaan, ja se on vireillä KKO:ssa. Kuten olen noissa aiemmissa jutuissa sanonut, niin tuomio on lain kirjaimen mukainen ja jokainen tapaus käsitellään erikseen.

Ihan samalla tavalla halventava on Ujuni Ahmedin saama kommentti, jonka hän ihan varmasti koki vähintään yhtä loukkaavaksi kuin Lokka koki Vehkoon sanat. Syyttäjä päätti kuitenkin tutkinnanjohtajan esityksestä lopettaa esitutkinnan, koska epäilty teko on rikosoikeudellisesti kokonaisuutena arvostellen vähäinen.

Ihan lain mukaan syyttäjä on toiminut, sillä esitutkintalain 3 luvun 10 §:n mukaan syyttäjä voi tutkinnanjohtajan esityksestä päättää, ettei esitutkintaa toimiteta tai että se lopetetaan, jos syyttäjä tulisi jättämään syytteen nostamatta eikä tärkeä yleinen tai yksityinen etu vaadi syytteen nostamista. Syyttäjä voi tutkinnanjohtajan esityksestä myös päättää, että esitutkinta lopetetaan, jos tutkinnan jatkamisesta aiheutuvat kustannukset olisivat selvässä epäsuhteessa tutkittavana olevan asian laatuun ja siitä mahdollisesti odotettavaan seuraamukseen tai jos jo suoritettujen esitutkintatoimenpiteiden perusteella on varsin todennäköistä, että syyttäjä tulisi jättämään syytteen nostamatta. Esitutkinnan lopettaminen edellyttää lisäksi, ettei tärkeä yleinen tai yksityinen etu vaadi esitutkinnan jatkamista.

Oikeudellinen yhdenvertaisuus tässä ei kuitenkaan näyttäisi toteutuvan. Selkeästi vähemmistöön kuuluvaan kohdistuva rasistinen ilmaus katsotaan niin vähäiseksi, että sitä ei kannata tutkia, mutta ikään kuin päinvastaisessa tapauksessa prosessi on edennyt ylimpään oikeusasteeseen.

Esitutkintalain 3 luvun 10 §:n 3 momentin mukaan esitutkinta on aloitettava uudelleen, jos siihen asiassa ilmenneiden uusien seikkojen vuoksi on perusteltua syytä. Ihan yhdenvertaisuuden nimissä tutkinta pitäisi aloittaa uudelleen, jotta kunnianloukkauksen rajoihin saataisiin lisää selkeyttä.

Kyllä minä tiedän, että kunnianloukkausten päätyminen esitutkintaan ja syytteeseen on melkeinpä arpapeliä ja riippuu oikeasti resurssien vähäisyydestä. Lisäksi käytännöt eri poliisi- ja syyttäjälaitosten välillä vaihtelevat. Valtakunnansyyttäjän tehtävänä on yhtenäistää linjaa, joten hänen olisi nyt syytä perehtyä tähän tapaukseen.

Muuten voi herätä epäilys, että etniseen vähemmistöön kuuluvan naispuolisen toimittajan kunnia ei ole yhtä suojattu kuin vaikkapa oululaisen miespuolisen kaupunginvaltuutetun kunnia.

EDIT 27.2.2012 klo 19.00
Korjattu tekstiä siten, että Johanna Vehkoo kirjoitti hyvin pienelle kaveripiirille omassa profiilissaan, ei suljetussa ryhmässä, kuten ensin sanoin.