Kummalliset vaalit

Kuntavaalit ovat nimensä mukaisesti kunnalliset eli paikalliset vaalit, mutta sitä ei vaalikampanjoinnista huomaa. Kunnissa päätettävistä asioista ei puhu oikeastaan kukaan. Sen sijaan varsinkin sosiaalisessa mediassa puhutaan ihan kaikesta muusta. Eilen puhuttiin siitä, että jos vaaleja ei olisi siirretty, niin olisipa ollut hieno ilma äänestää, eikä se vaalien siirron syynä ollut tartuntavaarakaan toteutunut.

Ei toteutunut, mutta ilmeisesti olisi pitänyt toteutua, jotta rajoitusten tehoon uskottaisiin. Ja jos se pahin skenaario olisi toteutunut, niin syytettäisiin hallitusta rajoitusten määräämisen viivyttelystä.

Olisihan se mukava, jos ne vaalit olisi voitu pitää eilen. Ainakin koko ajan yhä typerämmäksi käyvä vaalikampanjointi olisi ohi. Nyt joudumme sietämään sitä vielä melkein kaksi kuukautta, ja sinä aikana kampanjointi ennättää varmasti muuttua vielä typerämmäksi. Valitettavasti tässä lajissa kunnostautuvat erityisesti oppositiopuolueet, mutta ei hallituspuolueidenkaan kampanjointi kehuja ansaitse.

Katsotaanpa vähän tuota kampanjointia. Perussuomalaiset ovat viime kesästä lähtien vaatineet Suomea takaisin, ja nyt sekin teema on väljähtynyt. Sen sijaan yhä tukevamman jalansijan puolueessa ovat saavuttaneet koronadenialistit ja rokotusvastaiset, joita somen perusteella alkaa olla niin paljon, että heitä ei edes yritetä opastaa puhumaan jostain muusta. Puoluejohto ei enää ole edes näkevinään heitä, sillä ilmiselvästä hörhöydestään huolimatta he toimivat puolueen hyväksi.

Kokoomus näyttää toteuttavan viime kesän puoluekokouksessa lukkoon lyötyä tavoitetta kaataa hallitus, ja keinot käyvät koko ajan oudommiksi. Kun opetusministeri Jussi Saramo vieraili lauantaina Ylen Ykkösaamussa, niin haastattelusta leikattua 17 sekunnin videopätkää levittivät jopa kokoomuslaiset kansanedustajat. Pätkä on leikattu siten, että Saramo vaikuttaa lykkäävän julkisen talouden tasapainottamisen kokonaan seuraavalle hallitukselle. Tosiasiassa Saramo sanoi tasapainottamisen olevan useamman hallituskauden tehtävä, vaikka tämä hallitus sen aloittaakin. Hän sanoi paljon muutakin, mutta siitä ei nähtävästi saatu irti mitään hallitusta vastaan suunnattavaa.

Sopivasti leikatun videopätkän levittämisen lisäksi sama kansanedustaja levitti täysin perätöntä tietoa hallituksen aikeista poistaa Kela-korvaus yksityisen hoidon ja työterveyshuollon määräämiltä lääkkeiltä. Mitään sellaista suunnitelmaa ei ole, vaan “tieto” on yksiselitteisesti perätön. En tiedä, missä kohtaa ei enää puhuta muunnellusta totuudesta vaan valehtelusta, mutta nyt aletaan olla aika lähellä.

Myös kokoomuksen riveistä löytyy omat populistinsa, jotka ilmeisesti perussuomalaisilta saadun mallin mukaisesti kokeilevat mitä kaikkea saa sanoa. Ainakin yksi poistettiin ehdokaslistalta sopimattomien twiittiensä takia, joten jossain kulkee sentään raja.

Mitä tekemistä näillä ja monilla muilla asioilla on kuntavaalien kanssa? Ei yhtään mitään. Kunnissa ei päätetä siitä, onko koronaa olemassa ja pitääkö rajoituksia määrätä vai purkaa. Kunnissa ei myöskään päätetä rokotusaikatauluista eikä rokotusjärjestyksestä. Kunnat eivät päätä Kela-korvauksista, valtiontalouden vakauttamistoimista eivätkä edes turvetuotannosta, joka nyt näkyy nousevan keskustan vaaliteemaksi. Kunnat antavat turpeenottolupaan vain lausuntonsa, mutta luvasta päättää aluehallintovirasto. Kunnat eivät myöskään ohjaile poliisin toimintaa mielenosoituksissa tai missään muuallakaan.

Näyttää ikävästi siltä, että kuntavaaleissa puhutaan kaikista muista paitsi kuntien päätettävistä asioista. Puoluetoimistot ja yksittäiset ehdokkaat voisivat oikeastaan ottaa viimeinkin selvää kuntien tehtävistä ja aloittaa kuntalaista ja sen selitysteoksista. Sitten voisi laajentaa tietämystään perehtymällä vaikkapa kaavoitus- ja rakennuslainsäädäntöön sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviin. Tai voisi vaikka vain lukea oman kuntansa valtuuston esityslistoja ja katsoa, millaisista asioista pyrkii päättämään.

Mutta onhan se tietysti liian vaikeaa. Nykyisin pääsee paljon helpommalla, kun brändää itsensä somessa kovaääniseksi keuhkoajaksi, jolta löytyy voimakas mielipide asiaan kuin asiaan, vaikka tietoa ei olekaan mistään.  Valtuustossa voi sitten jatkaa samalla linjalla ja luottaa siihen, että kyllä kova ääni peittää tietämättömyyden.

Nämä kuntavaalit ovat selkeästi somevaalit, koska korona estää normaalin kampanjoinnin. Äänestäjät ovat paljon vartijoina, sillä heidän tehtäväkseen jää erottaa jyvät akanoista ja huutajat osaajista. Pienenä vinkkinä voin kertoa, että yleensä siitä hiljaisemmasta pohdiskelijasta tulee parempi kuntapäättäjä kuin kovaäänisestä metelöijästä.