Politiikkaa pikkujutusta
Eilen kerroin, että valtamedia odottaa toiveikkaana hallituksen kaatumista, mutta ei se kaadu tähänkään puoliväliriiheen. Toiminta on usein niin läpinäkyvän puolueellista, että luulisi toimittajia itseäänkin hävettävän. Erityisesti luulisi hävettävän silloin, kun media haluaa tehdä pikkujutusta ison ihan vain heikentääkseen jonkun yksittäisen ministerin ja samalla koko hallituksen uskottavuutta.
Eilen tästä nähtiin hyvä esimerkki, kun Talouselämä otsikoi näyttävästi sisäministeri Maria Ohisalon täystyrmäyksestä. Eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan sisäministeri ei olisi saanut käyttää poliisin tunnuksilla varustettua heijastinliiviä viime keväänä Uudenmaan rajalla antamassaan haastattelussa. Hirveä tapaus ja semmoisia ne vihreät ovat.
Itse jutussa sitten kerrotaan, että ministeri käytti liiviä poliisiylijohtajan neuvomana. Oikeusasiamiehen mukaan sisäministeri on voinut luottaa siihen, että poliisiylijohtajan arvio liivin käytön ongelmattomuudesta on oikea.
Uutisen otsikko ja sisältö eivät vastaa toisiaan, sillä virhe ei ollut sisäministerin, vaan poliisiylijohtajan.
Saman asian voisi uutisoida otsikkoa myöten oikein, kuten teki Yle. Sen mukaan poliisin ylin virkamiesjohto rikkoi sääntöjä turvatessaan poliittisena poliisijohtajana toimivan ministerin turvallisuutta. Se selviää jo otsikosta.
Ei ollutkaan mitään dramatiikkaa, ministeri ei pyrkinyt toimimaan poliisina eikä hän tullut tyrmätyksi. Poliisiylijohtaja vain neuvoi ministeriä käyttämään poliisin huomioliiviä, kun tunnuksetonta liiviä ei ollut mukana.
Kuten tiedämme, niin iso osa kansasta lukee vain otsikot. Heille jää Talouselämän jutusta sellainen kuva, että ministeri syyllistyi vähintään virkavallan anastukseen pyrkiessään esiintymään poliisina. Ylen jutun otsikon lukijat saavat totuudenmukaisen kuvan. Käytettiin tervettä järkeä, mutta tässä tapauksessa sen käytön todettiin jälkikäteen olleen vastoin lakia.
En viitsi kirjoittaa aiheesta enempää, vaan otsikot puhukoot puolestaan. En myöskään viitsi tehdä asiasta kantelua JSN:lle, koska en mokoman takia jaksa nähdä vaivaa. En edes odota Talouselämän korjaavan otsikkoa todenmukaiseksi. Toivotan vain kaikille mediakriittistä viikonloppua. Älkää uskoko kaikkea lukemaanne ja varokaa erityisesti otsikoita.
EDIT 24.4.2021 klo 10.50
Juttua korjattu siten, että tyrmäyksestä otsikoinut lehti oli Talouselämä, ei Taloussanomat, kuten ensin epähuomiossa kirjoitin.
EDIT 25.4.2021 klo 9.40
Juttua muutettu. Alkuperäisessä jutussa sanoin, että vasta Talouselämän jutun lopussa kerrotaan ministerin käyttäneen liiviä poliisiylijohtajan neuvomana. Se kerrotaan jo ennen puoliväliä, mutta ei kuitenkaan alkuperäisessä otsikossa, joka sekin on nyt muutettu.
Jos olisin opiskellut itseni toimittajaksi, niin ilkeäisikö niitä hommia tehä omalla nimellä ja naamalla? Jos työnantajan ääntä pitäisi kuulla ja kirjoittaa suoria, epäsuoria ja vihjailevia, valheen kaltaisia juttuja, niin työttömyys kutsuisi. En usko, että kynä tottelisi kättä….
Mä luulen että moni toimittaja kiroilee tällä hetkellä hartaasti. Rehellisiä ihmisiä joilla on ammattiylpeys mutta pomot käskee kirjoittaa tollaista paskaa. Money talks, bullshit walks
Käsittääkseni aika usein otsikon kyhää joku muu kuin jutun kirjoittanut toimittaja.
Olen jo kauan sitten lukenut jostain että toimiston korkein pomoihminen ne otsikot kirjoittaa.
Juu, ei niitä toimittajat kirjoita. Liekö se isoin pomo, päätoimittaja vai joku muu vastaava. Riippuu varmaan paljon lafkan koosta. Mutta eri tyypit joka tapauksessa. Ylelläkinhän esimerkiksi voi olla monta otsikkoa yhtä juttua varten. AI siellä sitten laskeskelee kaiken sinusta keräämän tiedon perusteella, mikä otsikko sinua mahdollisesti eniten puhuttelee. (Nimimerkillä: muutaman kerran hukassa lainausten ja hakutoimintojen kanssa, kun eri laitteella ei samaa juttua löydykään.)
Luin aikanaan erään italialaisen journalistin jutun, taisi olla vuodelta 2016, en muista enää henkilön nimeä ja toimii myös journalismin opettajana, jossa hän kertoi työn raadollisuudesta.
Jokaisen toimittajan oli tehtävä 12 juttua tässä mediatalossa. Jutut oli kirjoitettava houkuttelevalla tavalla, jotta saataisiin klikkauksia ja siten ollen lisää tuloja talolle. Toimittajat pantiin kilpailemaan toinen toistaan vastaan esitellen kokouksissa kuka oli saanut eniten klikkejä.
Työyhteisön henki oli huono, moraali oli laskenut viiden vuoden takaiseen jne.
Sitä hän ei maininnut mitä tapahtuu niille, jotka ovat klikki-tilaston viimeisiä. Lopputili?
No onneksi poliisi sai yhden rötöstelijän ja murtovarkaan vihdoin erotettua riveistään. Tämä ei päätynyt etusivulle.