Kuka kaiken maksaa?

-Sinunkin olisi aika myöntää, että hyvätuloisten maksamilla verolla tätä yhteiskuntaa pyöritetään.

Tällaisen kommentin sain taas eilen, kun kerroin mitä kaikkea verorahoilla kustannetaan. Sen lisäksi minulle kerrottiin, että Suomen kokonaisveroaste on yksi OECD-maiden korkeimmista ja että julkinen sektori on ylipaisunut. Näin käy aina, kun puhun verotuksesta. Libertaarin oikeiston trollisivusto Päivän Byrokraatti ei varsinaisesti kommentoinut juttuani, mutta leipoi julkisen sektorin menoista tällaisen piirakan.

Palataan tähän leipomukseen kohta, mutta katsotaan kuitenkin ensin verotulojen kertymää.

On totta, että suurituloisin kymmenesosa maksaa 70 prosenttia valtion ansiotuloveroista, mutta valtion ansiotulovero on vain pieni osa kaikista veroista. Sen kertymä on noin kuusi miljardia, kun kaikki verot ja veronluontoiset maksut yhteensä olivat vuonna 2019 noin 101 miljardia euroa. Eniten veroja kertyy arvonlisäverosta ja kuntien tuloverosta. Arvonlisäveron kertymä oli vuonna 2019 noin 22 miljardia euroa ja kuntien tuloveron noin 20 miljardia. Lisää voitte lukea täältä.

Entä sitten tuo kokonaisveroaste, jolla veronkevennysvaatimuksia aina perustellaan, mutta jonka sisältöä ei koskaan avata? Mikä se yleensä on ja mistä se kertoo?

Wikipedian mukaan se on kokonaistalouden tunnusluku,  joka mittaa kaikkien julkisyhteisöjen keräämien verojen ja veronluonteisten pakollisten maksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen. Se ei kerro siitä, kuinka paljon me maksamme veroja, vaan se on laskennallinen prosenttiluku, joka kertoo vain verojen ja maksujen suhteen bruttokansantuotteeseen. Kun bruttokansantuote nousee, niin kokonaisveroaste laskee, kun bruttokansantuote laskee, niin kokonaisveroaste nousee. Siitä voitte lukea Kalle Mikkolaisen hyvää pohdintaa täältä.

Ja nyt tuo Päivän Byrokraatin leipoma piirakka, jossa sosiaaliturvaa ei ole mainittu erikseen, vaan se on sisällytetty muihin menoihin. Näin tämä sekalaisten muiden menojen osuus saadaan näyttämään suhteettoman suurelta. Kuvio perustuu tähän tilastoon, ja sen mukaan sosiaaliturvan osuus on 45 prosenttia kokonaismenoista ja 49 prosenttia nettomenoista. Kuvan harmaasta osasta puolet on sosiaaliturvaa, ja siihen kuuluu paljon muutakin kuin toimeentulotuki.

Suomessa julkisen talouden sosiaaliturvaan lasketaan monista muista maista poikkeavasti mukaan myös kaikki eläkemenot, eli Kelan maksamien eläkkeiden lisäksi myös kaikki työeläkkeet. Päivän Byrokraatin kuvion harmaasta osasta pelkästään eläkemenot kattavat suunnilleen kolmasosan.

Verojen keventämistä vaativat kertovat mielellään itselleen sopivia osatotuuksia verojen määrästä, niiden maksajista ja julkisen sektorin ylisuuresta koosta, ja sopivasti laadituilla kuvilla on helppo narrata. Kyllä verotusta ja julkista sektoria saa ja pitääkin kritisoida, mutta ensin pitäisi tietää mitä kritisoi.