Kuka kaiken maksaa?

-Sinunkin olisi aika myöntää, että hyvätuloisten maksamilla verolla tätä yhteiskuntaa pyöritetään.

Tällaisen kommentin sain taas eilen, kun kerroin mitä kaikkea verorahoilla kustannetaan. Sen lisäksi minulle kerrottiin, että Suomen kokonaisveroaste on yksi OECD-maiden korkeimmista ja että julkinen sektori on ylipaisunut. Näin käy aina, kun puhun verotuksesta. Libertaarin oikeiston trollisivusto Päivän Byrokraatti ei varsinaisesti kommentoinut juttuani, mutta leipoi julkisen sektorin menoista tällaisen piirakan.

Palataan tähän leipomukseen kohta, mutta katsotaan kuitenkin ensin verotulojen kertymää.

On totta, että suurituloisin kymmenesosa maksaa 70 prosenttia valtion ansiotuloveroista, mutta valtion ansiotulovero on vain pieni osa kaikista veroista. Sen kertymä on noin kuusi miljardia, kun kaikki verot ja veronluontoiset maksut yhteensä olivat vuonna 2019 noin 101 miljardia euroa. Eniten veroja kertyy arvonlisäverosta ja kuntien tuloverosta. Arvonlisäveron kertymä oli vuonna 2019 noin 22 miljardia euroa ja kuntien tuloveron noin 20 miljardia. Lisää voitte lukea täältä.

Entä sitten tuo kokonaisveroaste, jolla veronkevennysvaatimuksia aina perustellaan, mutta jonka sisältöä ei koskaan avata? Mikä se yleensä on ja mistä se kertoo?

Wikipedian mukaan se on kokonaistalouden tunnusluku,  joka mittaa kaikkien julkisyhteisöjen keräämien verojen ja veronluonteisten pakollisten maksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen. Se ei kerro siitä, kuinka paljon me maksamme veroja, vaan se on laskennallinen prosenttiluku, joka kertoo vain verojen ja maksujen suhteen bruttokansantuotteeseen. Kun bruttokansantuote nousee, niin kokonaisveroaste laskee, kun bruttokansantuote laskee, niin kokonaisveroaste nousee. Siitä voitte lukea Kalle Mikkolaisen hyvää pohdintaa täältä.

Ja nyt tuo Päivän Byrokraatin leipoma piirakka, jossa sosiaaliturvaa ei ole mainittu erikseen, vaan se on sisällytetty muihin menoihin. Näin tämä sekalaisten muiden menojen osuus saadaan näyttämään suhteettoman suurelta. Kuvio perustuu tähän tilastoon, ja sen mukaan sosiaaliturvan osuus on 45 prosenttia kokonaismenoista ja 49 prosenttia nettomenoista. Kuvan harmaasta osasta puolet on sosiaaliturvaa, ja siihen kuuluu paljon muutakin kuin toimeentulotuki.

Suomessa julkisen talouden sosiaaliturvaan lasketaan monista muista maista poikkeavasti mukaan myös kaikki eläkemenot, eli Kelan maksamien eläkkeiden lisäksi myös kaikki työeläkkeet. Päivän Byrokraatin kuvion harmaasta osasta pelkästään eläkemenot kattavat suunnilleen kolmasosan.

Verojen keventämistä vaativat kertovat mielellään itselleen sopivia osatotuuksia verojen määrästä, niiden maksajista ja julkisen sektorin ylisuuresta koosta, ja sopivasti laadituilla kuvilla on helppo narrata. Kyllä verotusta ja julkista sektoria saa ja pitääkin kritisoida, mutta ensin pitäisi tietää mitä kritisoi.

Kommentit (41)
  1. Pieni kulkija
    31.8.2021, 10:11

    Kuinkas talousoikeistolainen PB sen myöntää, että terveydenhuoltoon ja koulutukseen noin vähän verorahoja menee? Olen hämmästynyt.

  2. Kansalaisaloitetta pukkaa… Pitäisikö politiikka kieltää lailla?

    Kun minun tällaisena rivikansalaisena pitäisi muodostaa mielipide jostain asiasta, huomaan törmääväni valehteluun, liioitteluun, asioiden yksinkertaistamiseen tai päinvastoin. Eli jos haluan tietoa jostain asiasta, en ensimmäisenä kääntyisi poliitikon puoleen. En väitä että kaikki poliitikot ovat veistettyjä yhdestä puusta, mutta aina on sellainen olo että vastuu kuullusta siirtyy kuulijalle. Poliitikon vastauksen määrittelee liian usein oma ideologia, ennakkoluulot, seuraavaksi oletetun äänestäjän ennakkoluulot ja ideologia. Nykyisin poliitikon mielipiteen määrittelee yhä useammin raha.

    Verotus on pirun monimutkainen kokonaisuus, mutta taitava poliitikko saa sen kuulostamaan riistolta tai itsemääräämisoikeuden loukkaukselta. On todella helppoa vedota palkansaajien kukkaroon, kun veroista on kyse. Hulluhan se on joka liikaa veroja maksaa, tai ollenkaan. Siksi osa rikkaista on käyttänyt ison osan henkisestä kapasiteetistään verojen kiertelyyn. Me köyhät emme pääse veroja pakoon edes kuolemalla. Silti, aivan kuten aloituksessa kerrottiin, aika harvoin kuulee verotuksen puolesta puhuvia. Sitä mitä kaikkea kivaa niillä kustannetaan. Suuri osa hyötyy veroista enemmän kuin mitä niitä maksaa, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/11/mihin-veroeurosi-menevat-palvelujen-todelliset-hintalaput-yllattavat

    Media ja some ovat sitten oma lukunsa ja joskus syntyy salaliittoajatus siitä, kuka esim. verovastaisen propagandan maksaa. Ei se ainakaan voi olla keskituloinen palkansaaja, joka korkeasta verotuksesta huolimatta tai siitä johtuen on pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan tuote. Syyttävä sorvi osoittaa siis jonnekin oikeistoliberaalin kovatuloisimman porukan leiriin, jonka ahneudelle ei ole rajaa.

    Oukei, ehkä politiikkaa ei pidä kieltää lailla.

Kommentointi suljettu.