Raippavero ja soten kustannukset

Eilen arvasin Ylen ykkösaamussa haastatellun Petteri Orpon puheet katsomatta ohjelmaa, ja saamistani kommenteista ja näkemistäni uutisjutuista päätellen arvaukseni osui kohdalleen. Erityisen hyvin sen huomasi kommenteista, joissa ruvettiin puhumaan ihan muista asioista uutislinkkien kanssa. Että mitäs sanot siihen, että soten piti tuoda säästöjä, mutta veronmaksajille rysähtääkin miljardien lisäkustannukset? Entä siihen, että raippavero kurittaa eläkeläisiä?

En viitsi ruveta opettamaan medialukutaitoa jokaiselle erikseen, vaan teen sen kerralla. Otetaan ensin tuo sote, josta ilmeisen moni on lukenut vain otsikon, joka sekin on väärin. Kukaan ei ole luvannut sote-uudistuksen tuovan säästöjä nykyisiin kustannuksiin, vaan korkeintaan kustannusten kasvuun.

Itse jutusta selviää, että soten kustannukset kasvavat joka tapauksessa, koska väestö ikääntyy ja sairastaa enemmän. Sen lisäksi jatkuvasti kehittyvät hoidot yhdessä inflaation kanssa nostavat kustannuksia koko ajan. Ainoa keino säästää kustannuksista olisi heikentää hoidon saatavuutta ja tasoa, ja siihen nykyisellä hallituksella ei ole halua. Sen sijaan kustannusten kasvua hillitsee toimijoiden määrän väheneminen, kun jokaisen kunnan tai kuntayhtymän ei tarvitse pyörittää omaa soten organisaatiota.

Edes Sipilän hallituksen kaavailemassa sotessa ei pyritty säästämään nykyisestä kustannustasosta, vaan ainoastaan kustannusten noususta. Tämä tiedoksi niille, joiden mielestä Sipilän sote olisi alentanut kustannuksia nykyisestä. Ei olisi, vaan se olisi jopa lisännyt niitä, koska siinä oli tarkoitus antaa sote-palvelujen tuottaminen tasavertaisesti myös yksityisen sektorin hoidettavaksi pelkällä palveluntuottajaksi ilmoittautumisella. Maksajana olisi ollut yhteiskunta.

Ihmiset sekoittavat helposti soten kustannukset ja sote-uudistuksen kustannukset. Soten kustannukset kasvavat joka tapauksessa, mutta sote-uudistuksella niiden kasvua voidaan hillitä. Jos nykyisiä kustannuksia haluttaisiin alentaa, niin se olisi hurja poliittinen päätös, jolla palvelun tasoa laskettaisiin ja saatavuutta vaikkapa syrjäseuduilla heikennettäisiin.

Ja sitten tuo raippavero, josta varsinkin kokoomus näyttää aikovan tehdä ison poliittisen kysymyksen. Aikeesta kertovat puheet vihatusta ja haukutusta raippaverosta, joka kurittaa eläkeläisiä. Niinpä moni on jo hätääntynyt pienen eläkkeensä puolesta, jota Marinin hallitus nyt rupeaa verottamaan entistä kovemmin.

Ei rupea. Raippavero on oikealta nimeltään eläketulon lisävero, eikä se kosketa millään tavalla suurinta osaa eläkeläisistä. Eläkeläisen on maksettava eläketulosta eläketulon lisäveroa 5,85 prosenttia siltä osin kuin eläketulo vähennettynä eläketulovähennyksen määrällä ylittää 47 000 euroa. Käytännössä tämä tarkoittaa noin 4 000 euron eläketuloa kuukaudessa.

Facebook-kaverini Heli Karhu selvensi asiaa tilastoilla näin:

Eläketurvakeskuksen tilastokannan mukaan vuonna 2020 Suomessa oli 1 562 226 eläkeläistä. Naisten keskieläke oli 1 579 euroa ja miesten 1 983 euroa kuukaudessa. Kolmanneksella eläkeläisistä eläke oli alle 1 250 euroa kuukaudessa. Naisilla eläke oli alle 1 250 euroa neljällä kymmenestä ja miehillä kolmella kymmenestä. Yli 3 000 euron eläkettä sai runsas kahdeksan prosenttia eläkkeensaajista. Näillä eläketuloilla ei ylletä tuohon 47 000 euron tulorajaan. Eläketulon lisävero ei siis koske valtaosaa suomalaisista eläkeläisistä.

Vuonna 2020 yli 4000 euron eläketuloa sai 45 964 eläkeläistä. Eläketulon lisävero kohdistuu kaikista eläkeläisistä 2,9 prosentille.

Minulla ei ainakaan ole pelkoa mistään raippaverosta, kuten ei useimmilla muillakaan eläkkeensaajilla. Vaatimus veron poistamisesta on kokoomuksen poliittinen valinta, jolla se ajaa omien kannattajiensa etua, kuten tietysti pitääkin. Sitä ei kuitenkaan kannata markkinoida kansalaisille pelottelemalla kaikkia eläkeläisiä.

Asiapoliitikoille ja asiamedialle annan sellaisen neuvon, että älkää yliarvioiko ihmisten tietämystä yhteiskunnallisista asioista. Monien tiedot ovat hyvin rajalliset, ja medialukutaidossakin on toivomisen varaa. Siksi asiat on kerrottava perusteellisesti ja epämääräiset puheet on oikaistava faktoilla.

Populistit ja keltainen lehdistö eivät tarvitse neuvoja. Siellä tiedetään, että ihmiset eivät tiedä, ja siksi sanoma kohdistetaankin juuri tietämättömille.

Kommentit (65)
  1. Lasse Kosonen
    26.9.2021, 10:44

    Ikäväähän se on että tieto täytyy etsiä ja kaivaa esille. Oleellinen tieto pitää esittää selkeästi. Asia kuuluisi tiedoitusvälineille. Nyt sitä toimittaa blogistit ja jotkut blogistien kommentoijat. Kaikille ei tule edes lehtiä ja kansalaisia ei voi velvoittaa olemaan salapoliiseja ja kampaamaan tilastoja tuntikausia suurennuslasin kanssa.

    1. Nykyisin ihmiset ovat opetettu siihen että jos tosiasiat eivät käy yksiin omien luulojen kanssa, niin sitten etsitään somesta sopiva ”totuus”. Ennen olivat muutamat fundamentalistit uskovaiset ja pienpoliitikot joiden kanssa ei voinut keskustella, kun faktojen loputtua alkoi inttäminen ja jankuttaminen. Nyt ei kannata suutaan avata kun varmasti tutussa porukassa.

    2. Edellisten kuntavaalien alla Ylellä oli käytössä faktantarkistussivusto ehdokkaiden väitteille aina puoluejohtajia myöden. Mainiot sivut, toivottavasti sama jatkuu tulevien vaalien alla. Faktantarkistukseen saisivat panostaa myös muut mediat, mutta pelkäänpä, että totuus ei ole kovin myyvää tavaraa monellekaan.

      1. Luukas Pyykorpi
        26.9.2021, 16:35

        Klikki edullista, totuuden kaivaminen kallista.

    3. Hanna Mäntynen
      28.9.2021, 15:14

      Ongelma ei liity tiedon saatavuuteen. Se liittyy siihen, että luetaan pelkät otsikot ja nekin ilmeisen hitaasti ja vaivalloisesti.

      Isä ei lue —> poika ei opi eikä halua oppia lukemaan. Lapsen tärkein ja alkuperäisin oppiminen on mallioppiminen eli vanhemman esimerkin matkiminen.

      Lukekaa lapsillenne ja lapsenlapsillenne. Sen parempaa lähtökohtaa tietoyhteiskunnan jäseneksi ei ole kuin hyvä lukutaito ja ahnaus tietoon.

  2. Täytyy vielä erikseen mainita, että Suomessa sosiaali- ja terveysmenot vievät vähemmän bruttokansantuotteesta kuin muissa vastaavan tulotason maissa. Eli terveydenhoito on meillä kustannustehokkainta maailmassa.
    Tämä taas on mahdollista hoitotyöntekijöiden länsimaisittain pienillä palkoilla.

    1. Heti ensimmäinen vastaan tullut taulukko osoitti, että ainakin Englannissa ja Saksassa peruspalkka oli pienempi kuin Suomessa, mutta ehkä ne eivät ole länsimaita.

      1. Laitapa linkki tuohon taulukkoon, se kiinnostaa varmaan muitakin.

        1. Todellakin peruspalkka näyttäisi olevan himpun verran pienempi ko. maissa, mutta kokonaispalkkauksessa Suomi on viimeisellä sijalla.

          https://duunitori.fi/tyoelama/sairaanhoitajan-palkka-euroopassa

          1. Eli voidaan sanoa että pienimmillä palkoilla ainakin noiden länsimaiden joukossa, sillä keskiarvohan kuvaa kokonaispalkkatasoa, ei peruspalkka. Tuon perusteella voi hyvin kuvitella minkälaisen kannustinloukun sairaanhoitajien palkkakehitys uran aikana muodostaa ja siihenhän tuossa jutussa myös viitataan.

Kommentointi suljettu.