Juridiikkaa, politiikkaa vai elokuvaa?
-Potkut olivatkin paikallaan, kun paljastui, että Louneman johtama HVK junaili kauppoja kaiken maailman taloushamppareiden kanssa – kuten se kuuluisa suuren mustan pörssin pieni Eetu, tässä tapauksessa Tomi.
Näin kirjoitti Ilta-Sanomien erikoistoimittaja Timo Haapala Huoltovarmuuskeskuksen johtajan pikaerosta huhtikuussa 2020. Eilen hän oli sitä mieltä, että johtaja olikin viaton virkamies, jonka maan hallitus työnsi bussin alle. Mikä muutti Setä Arkadian ja monen muun kaupallisen median toimittajan mielen? Mitä tässä välissä on tapahtunut?
Ei muuta kuin että maskikaupat on nyt rikosoikeudellisesti selvitetty, eikä kukaan saa syytettä. Eivät hankinnoista päättäneet virkamiehet eivätkä ne Setä Arkadian mainitsemat ”kaiken maailman taloushampparit”. Jo kaksi viikkoa ovat asiaa pitäneet esillä juuri ne samat tahot, jotka keväällä 2020 olivat kovimmalla äänellä vaatimassa toimitusjohtajan eroa. Kuten eilen kerroin, niin huhtikuussa 2020 kokoomus vaati HVK:n johdon pikaista erottamista maskikauppojen takia. Nyt kansanedustaja Paula Risikko (kok) on tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen. Hän kysyy, miksi tehtiin niin kuin tehtiin ja miksi ei odotettu lisäselvitystä HVK:n toiminnasta ennen kuin johtaja joutui eroamaan.
Sanoin jo viikko sitten, että työnsä voi menettää myös syyllistymättä rikokseen, mutta se halutaan sivuuttaa. Sekin halutaan sivuuttaa, että toimitusjohtaja pyysi itse eroa. Pieleen menneistä kaupoista on kulunut niin paljon aikaa, että voidaan luottaa yleisön unohtaneen ne. Ilmeisesti onkin unohtanut, sillä eiliseen juttuuni tuli kymmenittäin hallitusta ja erityisesti pääministeriä syyttäviä kommentteja. Monet ovat nyt sitä mieltä, että viidellä miljoonalla eurolla tyhjää ostaneen olisi pitänyt saada jatkaa työssään. Erityisesti sitä mieltä ovat nyt monet pääministeri Sanna Marinin aamiaiskuluja tai VTV:n Tytti Yli-Viikarin toimintaa paheksuneet. Kaksi viikkoa sitten sanoin, että kansa vihaa virkamiehiä, paitsi silloin, kun heidän virheensä voidaan vierittää poliitikkojen syyksi.
Näin median aiemmin virheistä syyttämästä virkamiehestä tehtiinkin työpaikkakiusattu, koska se sopii oppositiolle ja sitä tukevalle medialle. Annan sellaisen vinkin, että jos jonkun mielestä pääministeri on toiminut lainvastaisesti painostaessaan johtajan eroamaan, niin asia pitää viedä oikeuteen laittomana irtisanomisena. Ei sitä ratkaista iltapäivälehtien palstoilla eikä somessa. Jos sitä ei viedä oikeuteen, niin kyseessä on pelkkä politikointi.
Toinen loputtoman jahkailun aihe näkyy olevan keskustan mahdollinen eroaminen hallituksesta, jolla Annika Saarikko taas eilen uhkasi. En tiedä kuinka mones kerta tämä oli lyhyen ajan sisällä, mutta kuitenkin niin mones, että uhkauksesta on jo mennyt maku. Saarikko olisi voinut kehua puoluevaltuuston kokouksessa vaikkapa hallituksen onnistunutta talouspolitiikkaa, mutta sen sijaan hän päätti moittia sitä. Alkaa epäilyttää, että keskustan ministerit eivät itsekään tiedä kuuluvatko he hallitukseen vai oppositioon. Jahkailusta tulee mieleen Ryynäsen Impan kotoa lähtö elokuvassa Simpauttaja, ja jonain päivänä saattaa olla edessä sama lopullinen sanailu:
-Nyt tuli lähtö!
-Entäpä jos mie lähennii?
-Lähethän sinä, kun on pakko! Ei oo valinnanvarroo! Hiasta näkkyy olevan, ei siinä paljon tierat lentele! Pittääkö tulla antamaan vauhtii?
Etsikää pätkä YouTubesta, jos haluatte palauttaa mieliin 1970-luvun maaseudun tunnelman. Se sopii hyvin nyt, kun aiemminkin näkemyksillään ihmetystä herättänyt keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs haluaa hajasijoittaa korkeakoulut, jotta maakuntien poikamiehet löytäisivät naisen. Pylväs tuntuu sekoittavan entisajan kansanopistot ja emäntäkoulut nykyajan korkeakouluihin. Keskusta voisi päättää, haluaako se olla hallituksessa vai ei. Sen lisäksi se voisi päättää, millä vuosikymmenellä se haluaa elää.
Mitä minä tällä jutulla haluan sanoa? No sitä, että juridiikka ei ole politiikkaa, ja juridiset asiat ratkaistaan oikeudessa. Politiikka on politiikkaa, ja sitä edustaa puhtaimmillaan Saarikon jatkuvasti väläyttelemä hallituksesta eroaminen. Ja että joskus politiikka on niin hölmöä, että se tuo mieleen kotimaisen elokuvan 1970-luvulta tai vieläkin kauempaa.
Keskusta, tuo hallituksen kivireki. Sanailevat kaikenlaista seuraavia vaaleja silmällä pitäen.
Hallituksessa olo ja sieltä lähtö on vapaaehtoista. Vielä ei keskusta ole Impan valintatilanteessa, mutta vääjämättä siihen joutumassa tuolla retoriikalla. Keskusta laskee, että pienestä kannatuksesta huolimatta aina pyydetään hallitukseen, sillä ilman heitä enemmistöhallitusta on vaikea saada kasaan. Ihmettelen näitä ulostuloja niin kauan kun hallitusohjelmassa pysytään ja mistä budjettiriihissä on sovittu. Toki keskusta on iltalypsyistään tunnettu, mutta nyt ei ole niiden aika. Profiilin kohotus kohti maakuntavaaleja on näiden ulostulojen tarkoitus.
Hallituksessa on parikin puoluejohtajaa, jotka ehtimiseen ”keimailevat” hallituksesta lähdöllään, iltapäivälehtien ja niitä myötäilevän ylen kanavilla.Keskustalla jo kahden puheenjohtajan putki tätä lajia.
Tämmöisenä poikkeusaikana saavutettujen huipputulosten vankkumaton tukeminen olisi antanut uskottavuutta, joka kyllä tällä ”keimailulla” on mennyt. Mahdollisesti myös seuraavissa hallitusneuvotteluissakin.
Annika Saarikko on lanseerannut uuden sanan, keimailu. Tätä älynväläystä hän käyttää hallituskumppaneita vastaan. Sanna Marin vastasi rauhalliseen tapaansa, että pysytään yhteisesti sovitussa hallitusohjelmassa. Hän myös muistutti samalla hallituksen hyvistä saavutuksista taloudessa, työllisyydessä ja pandemian hoidossa. Saarikon sekoilu johtunee kepun huonosta gallupprosenteista.
Annika ehkä joutuu taas pyytämään anteeksi sanavalintojaan nukuttuaan yön yli.
Minäkin olen lanseerannut uuden termin ”hybridipersuilu”, johon mukaan perskokkareiden rinnalle kepu nyt kipuilee yhä heikkenevän kannatuksensa vauhdittamana. Todellisuudessa Saarikon kepu nyt ei lähde tästä hallituksesta kulumallakaan, sillä niin kylmää oli kyyti kokkareiden ja persujen kanssa Sipilän johdolla. Kannatus tippui 10 %-yksikköä.
Ja jos uhoaminen kuitenkin johtaisi lähtöön, se olisi lopullinen kuolemansyleily kepulle noin pienellä kannatuksella. Salaa toivonkin lähtöä tai lähtöpasseja, sillä oikeistohallituksen nykypropagandan mukaanhan
– valtion velka loppuu
– veroja ei enää peritä
– muukalaisia ei päästetä maahan
– ilmastovouhotus loppuu koko
maailmasta ja
turpeenpolttoa lisätään ja
maksetaan sen
käytöstä suuret tuet
– koulutus ja terveydenhoidon
maksavat niitä käyttävät itse
– kaikki tulonsiirrot lopetetaan
– palkkoja työstä voivat työn
tarjoajat maksaa tai olla
maksamatta
Ja koska veroja ei peritä, armeija, poliisi, tiet/kadut jne. yksityistetään ja he saavat hoitaa tulorahoituksensa niin kuin parhaaksi katsovat.
Onnea ja menestystä kaikki huijatuksi haluavat.
Olen samaa mieltä, että hallitus ei näistä julkisuudessa olleista. erimielisyyksistään huolimatta ole kaatumassa, eikä keskusta sieltä lähtemässä. Keskustassa tiedetään, että hallituksessa voi vaikuttaa tehokkaammin esim. taksonomiakantaan ja moneen muuhunkin paremmin kuin oppositiossa. Mitä tulee Saarikon sanoisin, niin hän puhuu valtiovarainministerinä. Kautta aikojen valtion rahoja vahtiva mininisteri puolueesta riippumatta on kitsastellut lisämenojen ja lainanoton kanssa. Puolueen väelle on syytä taas vakuuttaa, että omasta linjasta pidetään kiinni, vaikka se merkitsisi eroa hallituksesta. Lehtijutuissa nämä muuttuvat uhkauksiksi ja riitelyksi.
Kepun kannatuslasku johtuu yksinomaan Kepusta itsestään. Se ei tajua, että alkutuottajat eivät ole maaseudun ainut asukas- eikä yrittäjäryhmä, vaan kutistuva marginaalijoukko, jota jo edustaa MTK.
Unohtamalla kaikki nämä muut maaseudun ihmiset ja yrittäjät Kepu karkottaa ne, jotka muuten voisivat sitä äänestääkin.
Yliopistojen hajasijoittaminen ei muuta sitä tosiasiaa, että koulutettu ja itsetietoinen nainen ei halua eikä alistu vapaaehtoisesti taantumuksellisen äijän keittiöorjaksi.
Ahdas kyttäämisyhteisö ei houkuta ketään, joka on vapaampaa ilmapiiriä ja kulttuuritarjontaa maistanut.
Keimailu sanana sanavarastooni kuuluu . Merkityksenkin luulen ymmärtäväni. Ilmailukurjistaminen kuulostaa sekin ymmärrettävältä? Kuukkelikin sen tuntee. Kaikki löydökset, ainakin vielä, ovat jostain ajatuspajalta, koska sanayhtymää eivät käytä kuin persut.
Kivaa tuo sanoilla keimailu.