Pää pensaaseen

Suomessa oleskelee noin 3 000 henkilöä, jotka ovat hakeneet turvapaikkaa vuosina 2015–2016 tai aiemmin ja jotka joko ovat edelleen turvapaikkajärjestelmässä tai joille on tehty äskettäin viimeisin lainvoimainen kielteinen päätös. Osa heistä ei voi palata lähtömaahansa, koska maa ei ota heitä vastaan.

Heidän tilanteeseensa pitäisi löytyä ratkaisu, mutta hallituspuolueet ovat erimielisiä. Jo viime viikolla keskustan ja SDP:n edustajat hallintovaliokunnassa tyrmäsivät sisäministeriön selvityksessä tehdyt ehdotukset, joista laaja kertalaillistaminen on vain yksi. Yksi mahdollisuus voisi olla kertalaillistamisen rajaaminen lapsiperheisiin. Menettely olisi määräaikainen siten, että oleskelulupaa voisi hakea esimerkiksi kuuden kuukauden ajan. Luvan edellytyksinä voisi olla, että henkilö on oleskellut Suomessa lähes yhtäjaksoisesti turvapaikkahakemuksen tehtyään eikä ole syyllistynyt rikoksiin. Selvityksen mukaan laillistaminen ei toimisi vetovoimatekijänä, koska kertaluontoinen ratkaisu kohdistuisi vain maassa jo pitkään oleskelleisiin.

Heidän täällä olemisensa on tosiasia, ja vaikka palauttaminen on ja tulisi sisäministeriön ehdotuksen mukaan jatkossakin olemaan ensisijainen ratkaisu, niin kaikki eivät voi palata. Monella on opiskelupaikka, he ovat oppineet kielen, ja joillain on täällä syntyneitä lapsia, joiden pitäisi kohta aloittaa koulunkäynti. Vain oleskelulupa puuttuu, ja se tekee heistä maassa laittomasti oleskelevia. Kansan puheissa heistä on tullut laittomia ihmisiä.

Eilisessä A-studiossa SDP:n kansanedustaja Seppo Eskelinen toisti hallintovaliokunnan demariedustajien kannan, jonka mukaan asia ei etene, koska siitä ei ole kirjausta hallitusohjelmassa. Kun toimittaja Marja Sannikka kysyi, onko parempi että he ovat täällä laillisesti vai laittomasti, niin selkeää vastausta ei ollut. SDP:ssä ei asiasta olla yksimielisiä, sillä esimerkiksi kansanedustajat Erkki Tuomioja ja Hussein al-Taee kannattavat ainakin lapsiperheiden oleskelun laillistamista.

Nämä ihmiset ovat täällä, eivätkä kaikki voi palata. Jos heidän oleskeluaan ei laillisteta, niin heistä tulee ja mahdollisesti on jo tullut varjotaloudessa elävää pimeää työvoimaa.

Palautetaanpa mieliin syy heidän olemassaoloonsa. Kuten muistamme, niin vuosina 2015-2016 maahan tuli suuri määrä turvapaikanhakijoita Sipilän hallituksen seistessä tumput suorina. Vasta keväällä 2016 hallitus päätti tehdä jotain.

Hallitus hyväksytti eduskunnalla lakimuutoksen, jolla turvapaikanhakijoiden oleskeluluvan saamisen edellytyksiä tiukennettiin. Siihen asti humanitaarinen suojelu oli oleskeluluvan perusteena, jos turvapaikan tai toissijaisen suojelun edellytykset eivät täyttyneet, mutta hakija ei voinut palata kotimaahansa sen huonon turvallisuustilanteen tai ympäristökatastrofin vuoksi.

Humanitaarinen suojelu poistettiin laista. Kyllä voi ja pitää palata. Pitää palata siinäkin tapauksessa, että kotimaa ei suostu ottamaan vastaan turvapaikanhakijaksi lähtenyttä. Haluttiin antaa signaali, että tänne ei kannata tulla, mutta päätöksen seurauksia ei mietitty. Sitten alkoivat vaikeudet. Migri teki kielteisiä päätöksiä, koska laki vaati tekemään niitä. Täytäntöönpano jäi poliisin ongelmaksi, mutta poliisi ei edes löydä viranomaiskontakteja vältteleviä paperittomia ja vaikka löytäisikin, niin se ei voi palauttaa ketään maahan, joka ei suostu ottamaan palautettavaa vastaan.

Sipilän hallitus ei voinut myöntää erehdystään, joten se päätti ruveta muokkaamaan mieliä. Ensin annettiin määräys, jolla viranomaisten kielenkäyttöä muutettiin. Ilman turvapaikkaa jääneitä ja siis ilman oleskelulupaa maassa olevia ei saanut enää sanoa paperittomiksi, vaan heitä piti ruveta sanomaan laittomasti maassa oleskeleviksi. Sellaisiksi heitä sanotaan nytkin. Saattoi olla ensimmäinen kerta historiassa, kun ihan ministeritason päätöksellä määrättiin muuttamaan viranomaisten, median ja jopa kansalaisten kielenkäyttöä. Päätöksen teki neljän ministerin muodostama maahanmuuttopoliittinen työryhmä osana valvonta- ja ilmiantokoneiston käynnistänyttä päätöspakettia, josta kerroin joulukuussa 2016.

Näiden lyhytnäköisten päätösten seuraukset ovat nyt tämän hallituksen sylissä, mutta hallitus näyttää olevan haluton tekemään mitään. Tekee mieli sanoa, että hallitus ei uskalla tehdä mitään. En tiedä onko syynä perussuomalaisten vai somekansan pelko, mutta eipä siitäkään suunnasta tule mitään muuta ratkaisua kuin postimerkki perseeseen ja ulkomaille. Se ei toimi, sillä ketään ei voi palauttaa maahan, joka ei suostu ottamaan palautettavaa vastaan. Ongelma ei ratkea jankuttamalla ongelmasta ja tarjoamalla toteuttamiskelvottomia ratkaisuja.

Myöskään pään pensaaseen laittaminen ei ole ratkaisu, sillä ongelma ei katoa sulkemalla siltä silmät ja kiistämällä sen olemassaolo.

Lisäys 16.2.2022 klo 22.15

Tänään on “jyrähdetty”, että jos henkilö ei voi palata kotimaahansa koska se on tosiasiassa mahdotonta, niin ulkomaalaislain 51 §:n nojalla hänelle myönnetään oleskelulupa. Totta, mutta se oleskelulupa on tilapäinen, joten se ei ratkaise pysyvästi kenenkään tilannetta. Tämä jäi jyrähtäjiltä sanomatta. Voitte tarkistaa asian täältä.

***
Tätä juttua ei voi kommentoida, koska suurin osa kommenteista on kuitenkin pelkkää mölyä ilman järkeviä ratkaisuehdotuksia.