Valikoiva muisti

Kansan poliittinen muisti on tunnetusti lyhyt ja valikoiva. Jotkut tosiasiat unohtuvat nopeasti ja jotkut asiat muistetaan aina, vaikka ne eivät olisi edes totta. Tästä jälkimmäisestä olkoon taas kerran esimerkkinä vappusatanen, josta on tullut poliittisen valehtelun synonyymi. Tosiasiassa sitä ei luvattu antaa kerralla ja osa siitä annettiin jo vuoden 2020 alussa, mutta sitten rahat tarvittiin koronatukiin. Kuitenkin väitetään ihan pokkana, että se oli tyhjä lupaus.

Nyt puhutaan paljon bensan hinnasta, ja monet pitävät korkeaa hintaa hallituksen vikana. Tosiasiassa nykyinen hallitus on tehnyt polttoaineveroon vain yhden indeksitarkistuksen, mutta esimerkiksi Sipilän hallitus korotti veroa useammankin kerran. Nyt asiasta kovinta ääntä pitävät perussuomalaiset olivat siinä hallituksessa mukana ensimmäiset kaksi vuotta, jonka jälkeen puolueen ministerit muuttuivat sinisiksi.

Myös sähkön hinta ja erityisesti sen siirtohinta puhuttavat kovasti, ja kovimmalla äänellä siirtohinnan alentamista vaativat ne, jotka myivät siirtoverkko Fortumin ulkomaisille pääomasijoittajille. Näin julisti kokoomus vuonna 2013.

Ja näin julistaa kokoomus nyt.

Kokoomus vaatii myös yksityisen terveydenhuollon Kela-korvausten korottamista tai ainakin niiden leikkaamisen lopettamista. Enää ei haluta muistaa, että Sipilän hallitus suorastaan romautti korvausten tason luottaessaan oman sote-esityksensä hyväksymiseen.

Mutta näitä asioitahan ei enää muisteta. Ei paljon muisteta Jussi Halla-ahon menneisyyttäkään nyt, kun hän puhuu ihan järkeviä ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana. Nyt unohdetaan mielellään vaikkapa se vanha kirjoitus, jossa hän toivoi mm. Eva Biaudetin raiskaamista. Nyt sekin teksti on muuttunut, eikä siinä enää mainita ketään nimeltä. Unohdettu on myös hänen europarlamentissa tekemänsä aloite pakolaisten merellä auttamisen sanktioimisesta. Jo aikoja sitten on haluttu unohtaa hänen nimensä mainitseminen Breivikin manifestissa.

Politiikassa jokainen voi muistaa mitä haluaa ja millä tavalla haluaa. Informaatiotulvasta voi jokainen valita haluamansa muistot, ja parhaimmista muodostuu yleinen totuus, vaikka ne eivät olisi edes totta tai ainakaan koko totuus.

Eilen illalla mietin, mitä minun kirjoittelustani mahdetaan muistaa tulevaisuudessa. Ehkä se, että olen liittänyt yhteen blogijuttuuni meemin, jonka jokainen somelukutaitoinen tajuaa heti meemiksi. Onhan sekin tietysti jotain, mutta ennen kuin teette siitä muistijäljen omaan päähänne, niin lukekaa nyt kuitenkin se koko juttuni täältä.

Minun pitää lähteä työntämään lumikolalla pois ilmastonmuutoksen vaikutuksia, kuten on pitänyt tehdä jo kolme viikkoa melkein joka päivä. Siis sen ilmastonmuutoksen, jota joidenkin mielestä ei ole tai jos onkin, niin sille ei tarvitse tehdä mitään. Ainakaan bensan hinta ei saa nousta. Siinä samalla voin muistella, miten aikoinaan itsekin hiihdin kansakouluun umpihangessa joka päivä kesät ja talvet susilaumojen läpi.