Järki käteen
Hoitoalan sopimusriita on nyt edennyt siihen pisteeseen, että huomenna alkavaksi suunniteltu hoitajalakon toinen vaihe on peruttu. Sen sijaan Tehyn ja SuPerin hallitukset valmistelevat nyt joukkoirtisanoutumista ja muita mahdollisia toimia. Syynä on valmisteilla oleva potilasturvallisuuslain muutosesitys, jonka perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén aikoo antaa huomenna hallituksen käsiteltäväksi. Lakimuutosta on kritisoitu voimakkaasti, koska sen katsotaan rajoittavan lakko-oikeutta. Toisessa vaakakupissa on hoidon takaaminen kaikissa tilanteissa myös lakon aikana.
Tilanne on muutettavat muuttaen uusinta vuodelta 2007, jolloin myös uhattiin joukkoirtisanoutumisella. Silloin lakiesitys hyväksyttiin, mutta sitä ei koskaan tarvinnut ottaa käyttöön. Oikeastaan voitte lukea tuosta Wikipedian linkistä silloiset puheet lain puolesta ja sitä vastaan, koska ne pätevät edelleen. Ainoa ero on, että nyt lakia on viemässä eteenpäin SDP:n ministeri oppositiossa olevan kokoomuksen kannustamana.
Sanon suoraan, että tätä lakimuutosta ei pidä viedä hallituksen käsiteltäväksi, tai jos viedään, niin hallituksen ei pidä antaa sitä eduskunnalle. Muuten käy niin, että osa hallituspuolueiden kansanedustajista vastustaa hallituksen esitystä. Niin moni on jo ilmoittanut äänestävänsä lakia vastaan, että lakia tuskin edes hyväksyttäisiin ilman opposition ääniä. Sille nauraisivat naurismaan aidatkin, ja se saattaisi johtaa jopa hallituksen hajoamiseen.
Hoitajia ei naurata, eikä naurata minuakaan. Hoitoalan työhön nähden liian pienistä palkoista on puhuttu ties kuinka kauan, ja viimeiset kaksi vuotta hoitajat ovat venyneet suorastaan käsittämättömällä tavalla. Heitä on kiitelty puheissa, mutta siihen se on jäänytkin. Nyt alalta poistuu väkeä koko ajan, eikä uusia saada koulutettua tarpeeksi alan palkkauksen ja vastuun välisen epäsuhdan takia. Jos palkkausta ei nyt korjata, niin sitä ei korjata milloinkaan. Vai olettaako joku, että seuraavien vaalien jälkeinen hallitus hoitaisi palkat kuntoon?
Maan hallitus ei ole sopimusosapuoli, joten sillä ei ole suoria keinoja ratkaista ongelmaa. Ei se ratkea tällä niin sanotulla pakkolaillakaan, vaan se vain pahentaa tilannetta. Sopimusosapuolten on nyt otettava järki käteen ja palattava neuvottelupöytään, eikä pois saa tulla ennen kuin sopuun on päästy. Se maksaa, mutta kun sopimus on tehty, niin kyllä rahatkin löytyvät. On rahaa löytynyt koronan aikana moneen muuhunkin asiaan.
Poliittiselta kannalta tämä pakkolaki on erittäin huono idea. Ukrainassa käydään sotaa, Suomi on liittymässä Natoon, koronapandemia ei ole kadonnut minnekään ja oppositio odottaa kieli pitkällä hallituksen kompastumista. Kolmessa vuodessa hallitus on korjannut monia asioita, joita listasin viimeksi perjantaina. Jos tämä lakimuutos nyt tuodaan eduskunnan käsiteltäväksi ja se hyväksytään, niin se on ensi kevään vaalivoiton tarjoamista oppositiolle siinä tapauksessa, että hallitus ei hajoa heti. Siinäpä menisi vessanpöntöstä alas monta hyvää uudistusta, sillä oppositio lupasi jo viime syksynä leikkauksia, joiden rinnalla Sipilän hallituksen saavutukset kalpenevat.
Niin että älkää nyt olko hulluja siellä hallituksessa.
Terveydenhuollon ongelmien aiheuttajia ovat merkittävässä määrin kuntapoliitikot ja kuntien virkamiehet. Soteuudistusta odotellessa on pihistelty terveydenhuollon kuntayhtymien rahoitusta. Syynä on se, että uudistuksen toteutuessa kuntien soterahoitusta vastaava erä siirtyy pois kunnilta. Ja kunnat ovat kiivaasti pienentäneet sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta, jotta itselle jäisi mahdollisimman paljon.
Soteuudistuksen jälkeenhän erittäin monen kunnan toiminnot voidaan kuvata ”lauluksi ja leikiksi”.
Käsittääkseni kunnilla on kuntayhtymien laskujen suhteen tasan kaksi vaihtoehtoa: maksa tai itke ja maksa.
Ei niissä laskuissa myöskään ole korvamerkitty hoitajien palkkoihin menevää summaa.
Kuntien pakollisia palveluja soten jälkeenkin ovat ainakin päivähoito, perusopetus ja kirjasto- ja tietopalvelut. Teknisellä puolella kunta huolehtii teiden ja katujen ylläpidosta, väestönsuojelusta ja kaavoituksesta. Vesi-, jäte- ja energiahuolto ovat perinteisesti olleet kuntien omia palveluita,
Kuntien vapaaehtoisiin palveluihin kuuluu usein esimerkiksi elinkeinopolitiikka.
Että vähän vielä jääkin laulun ja leikin lisäksi.
Neuvotteleminen kannalta joku raami, laki tai vastaava olisi hyvä olla olemassa. Järkevää olisi säätää se normaaleina aikoina.
Silloin ainakin neuvoteltaisiin sopimuksesta eikä puuhattaisi siinä mitä toimintoja jatketaan ja millä henkilöstöllä. Se olisi kaikkien, myös kansalaisten etu.
Isompi ongelma on kunta-tes, joka on järjettömän laaja. Ehkä joku voi sen ymmärtää, mutta … ainakaan se ei helpota asioiden muuttamista. Vuosien varrella sopimuksiin kertyy kaikenlaista.
Erityinen ongelma on juuri hoitoalalla: palkasta iso osa tulee lisänä. Samaa on muuallakin. Se on vain huonoa palkkarakennetta. Siitä eroon pääseminen on vaikeaa, koska siihen olisi käytettävä rahaa.
Bonusongelma on sote-alueiden palkkaharmonisointi. Sitä asiana normaalin ihmisen on vaikea kaikilta osiltaan ymmärtää.