Ihmisoikeudet kauppatavarana

Maailman muuttuessa koko ajan yhä epävarmemmaksi luulisi ihmisoikeuksien olevan entistä tärkeämpiä, mutta ne näyttävätkin muuttuvan kauppatavaraksi. Jo huhtikuussa Britannia päätti lähettää maahan saapuvat turvapaikanhakijat Ruandaan ja jättää turvapaikkaprosessin kokonaan Ruandan hoidettavaksi. Myönteisen päätöksen saaneille myönnettäisiin turvapaikka Ruandaan.

Britannia päätti siis myydä yhden ihmisoikeuden halvimman tarjouksen tehneelle, mutta onneksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT pysäytti päätöksen täytäntöönpanon. EIT:n mukaan koko tämä toimintaperiaate on käsiteltävä Britannian korkeimmassa oikeudessa.

Turkki on vaatinut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ehdoksi lainsäädännöllisiä muutoksia, jotka mahdollistaisivat Turkin vaatimien kurdipakolaisten palauttamista. Suomen lainsäädäntö on asiassa selkeä. Ketään ei palauteta pelkän vaatimuksen perusteella, vaan vaatimuksen perusteena on oltava yksilöity rikos. Silloinkaan palauttaminen ei ole automaatti, koska perustuslain 9 §:n 4 momentin mukaan ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Suomen kansalaisuuden saanutta ei luovuteta ulkomaille tuomittavaksi, vaan hänen mahdolliset rikoksensa tutkitaan ja tuomitaan Suomessa.

Suomi ei muuta lainsäädäntöään Turkin vaatimusten mukaisesti, vaikka somessa jotkut ovat olleet tähänkin halukkaita. He myisivät ihmisoikeuden Nato-jäsenyydestä.

Eilen eduskunta keskusteli valmiuslain ja rajavartiolain muutoksesta, ja perussuomalaiset ilmoittivat taas kerran, että he eivät tule hyväksymään valmiuslain muutoksen käsittelyä kiireellisenä, jos rajavartiolakiin ei säädetä mahdollisuutta sulkea raja kokonaan turvapaikanhakijoilta hybridivaikutustilanteessa. Jos valmiuslakia ei käsitellä kiireellisenä, niin siihen ei tämän eduskunnan aikana saada yhtään pykälää hybridivaikuttamiseen varautumisesta.

Sellaisia ovat rahoitusmarkkinoiden ja vakuutusalan toiminnan turvaamista, hyödyketuotannon ja -jakelun sekä energiahuollon varmistamista, sosiaaliturvan muutoksia, sähköisten tieto- ja viestintäjärjestelmien toimivuuden sekä postipalveluiden saatavuuden turvaamista, kuljetusten turvaamista ja polttonesteen säännöstelyä, sosiaali- ja terveydenhuollon turvaamista, lisätalousarvion välitöntä soveltamista, palvelussuhteen ehtojen ja irtisanomisoikeuden rajoittamista, erityistyövelvoitteita, hallinnon järjestämistä poikkeusoloissa ja liikkumis- ja oleskelurajoituksia koskevat lainkohdat. Näitä voitte lukea tarkemmin täältä.

Perussuomalaiset kiristävät hallitusta ja muita eduskuntapuolueita vain yhden pykälän takia, ja se pykälä olisi vastoin pakolaisten oikeusasemaa koskevaa Geneven pakolaisyleissopimusta, YK:n kidutuksen vastaista yleissopimusta, Euroopan ihmisoikeussopimusta ja EU:n perusoikeuskirjaa. Tästä kannattaa lukea kansanedustaja Veronika Honkasalon (vas) eilinen twiittiketju.

Perussuomalaiset ovat perustelleet vaatimustaan sanomalla, että muut maat tekevät samoin. Esimerkiksi he ottavat Puolan ja Viron, joista Puola talvella sulki rajansa kokonaan ja nyt Viro aikoo mahdollistaa saman. Nämä perustelut eivät pidä paikkaansa. Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr) kertoi eilen eduskunnalle, että Puola sulki vain yhden raja-aseman. Muut olivat auki ja ottivat vastaan turvapaikkahakemuksia normaalisti. Jo aiemmin kerroin lehtitietojen perusteella, että Viro aikoo kieltäytyä ottamasta vastaan tai käsittelemästä turvapaikkahakemuksia, jos hakija on tullut Viron rajan yli muulta kuin auki olevan rajanylityspisteen kautta.

Suomessa hallitus esittää rajavartiolakiin samanlaista menettelyä, eli turvapaikanhakijat voitaisiin tarvittaessa ohjata yhdelle rajanylityspisteelle.

Oikeus hakea turvapaikkaa on ihmisoikeus, ja on pelottavaa huomata, miten kevyesti yhdestä ihmisoikeudesta ollaan halukkaita luopumaan. Britannia oli valmis myymään sen huutokaupalla, Turkki vaatii Suomea luopumaan siitä ehtona Nato-jäsenyydelle ja perussuomalaiset haluavat luopua siitä vain saadakseen tahtonsa läpi.

Luulisi kaikilla ihmisoikeuksilla olevan erityisen suuri merkitys juuri nykyisessä maailmantilanteessa, mutta eipä näytä olevan. Jos yhdestä ihmisoikeudesta ollaan valmiita luopumaan nyt, niin mistä luovutaan seuraavaksi? Ja mistä sen jälkeen?

EDIT 15.6.2022 klo 17.00

Uusimpien tietojen mukaan hallintovaliokunta haluaa lainsäädäntöön säännökset, jotka mahdollistavat tarvittaessa koko vieraan valtion vastaisen rajan sulkemisen. Saa nähdä, mikä ihmisoikeus on seuraava kohde. Kiinnostaisi myös tietää mitä hallintovaliokunnan mielestä tehdään sitten, jos raja on kiinni ja Venäjä alkaakin työntää rajalle Ukrainasta pakkosiirtämiään ihmisiä. Onko turvapaikan hakeminen sitten taas ihmisoikeus? Jos on, niin onko se rajoitettu koskemaan vain ukrainalaisia?

Ehkäpä valiokunta ei tullut ajatelleksi asiaa.

puheenaiheet yhteiskunta politiikka laki
Kommentit (40)
  1. Sanoit Saku : Oikeus hakea turvapaikkaa on ihmisoikeus, ja on pelottavaa huomata, miten kevyesti yhdestä ihmisoikeudesta ollaan halukkaita luopumaan. Britannia oli valmis myymään sen huutokaupalla, Turkki vaatii Suomea luopumaan siitä ehtona Nato-jäsenyydelle ja perussuomalaiset haluavat luopua siitä vain saadakseen tahtonsa läpi.
    Jos ja kun Perussuomalaiset valmiuslakia viivästyttävät, niin kaiketi ongelmien mahdollisesti jossain muodossa realisoituessa vastuunkin ottavat. Vaihtoehto on muistella taakse jäänyttä [vaikkakin vain oletettua] loistavaa tulevaisuutta.
    Toisaalta, voihan olla, että eivät edes kiihkossaan ja vallantunnossaan, en sano himossaan, edes ymmärrä koko asiaa kuin ehkä mahdollisuutena vaikuttaa kannatuslukuihin.
    Mahdollisuus ei todistettavasti takaa nousukiitoa. Tuloksena voi jopa olla syöksykierre.
    Riskinottokykyä ja uhriutumista kuitenkin näyttää riittävän.
    Jään/jäämme odottamaan.

    1. sakutimonen
      15.6.2022, 14:25

      Eivät ota vastuuta.

  2. Joka kerta näitä persujen typeryyksiä lukiessa tulee vaan mieleen ne kerrat, kun olen itse miettinyt sitä, miltä tuntuisi olla samassa tilanteessa kuin muut turvapaikkaa anovat, oli syynä nälänhätä, vaino, sota tai sisällissota.

    Mitä ottaisin omalle evakkoreissulle mukaan, minkä pitäisi jäädä, mitä pitäisi myydä. Mistä saan tarvittavat lääkkeet tulevaisuudessa, miten ennestään huono mielenterveyteni pysyisi kasassa. Mitä riskejä minulla olisi sukupuolen tai muun vastaavan asian suhteen.

    Osaisinko huomata huijarit ja hyväksikäyttäjät epätoivoisessa tilanteessa. Miten paikalliset versiot persuista yrittäisivät pysäyttää prosessia tai hyväksikäyttää tilannetta. Huomaisinko tarpeeksi nopeasti mahdolliset muukalaisvihaa tihkuvat jengit, jotka odinin idioottien tapaan pörräävät kaupungilla etsimässä väkivaltajännitystä ahtaaseen elämäänsä.

    Kasvoin kaupungissa, joka aikoinaan otti tuhansia Karjalan evakkoja ja tyypilliseen sulkeutuneeseen suomalaiseen tapaan sitten vuosikymmenet käyttäytyivät kuin ulkoavaruuden muukalaisia olisi otettu vastaan. Evakoihin kohdistettu ryssittely ja viha oli käsittämätöntä; minun, lapsen, näkökulmasta he olivat suomalaisia siinä missä muutkin, vain erilaisia samalla tapaa kuin vierailu isoisän pohjanmaan suvun luona oli erilaista verrattuna vierailuun isoäitini suvun luona pohjoissavossa; erilaisia mutta suomalaisia samalla tapaa kuin suomenruotsalainen sukuhaaramme ja naapurin romanit. Oma kieli (tai murre), omat tavat, omat ruuat (hyviä!) — mutta osana meitä.

    Ymmärrys siitä, että he olivat paenneet jotain todella pahaa ja tulivat tänne sitä pakoon — turvaan! — pistettiin tiukasti mieleeni.

    Joka kerta kun näitä asioita koskevaa lainsäädäntöä käsitellään, niin käyn nämä muistot läpi hyvin nopeasti. Ja seuraava kysymys mielessäni on ”miten tätä lainsäädäntöä voitaisiin tehdä reilummaksi turvaa etsiviä kohtaan”.

Kommentointi suljettu.