Kyllä se lämmittää

Ylen aamun tv-uutisissa kerrottiin, että kolme viidestä suomalaisesta katsoo veronalennusten olevan parempi tapa maan talouden ja julkisten hyvinvointipalveluiden turvaamisen kannalta kuin veronkorotukset. Ensimmäinen ajatukseni oli, että taas on todistettu kansan niukan enemmistön pitävän pakkasella housuun kusemista hyvänä lämmittelykeinona.

Kyseessä on Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimus, josta olisi voinut uutisoida paremminkin. Tulokset eivät oikeastaan poikkea kaksi vuotta sitten tehdyn tutkimuksen tuloksista, joten korona-ajasta ei opittu mitään.

Lähes kolme viidestä eli 58 prosenttia pitää veronalennuksia hyvänä ideana. Enemmistön mielestä kunnallisvero, arvonlisävero, ansiotulovero valtiolle ja yhteisövero on säilytettävä nykyisellään. Noin puolet kannattaisi perintö- ja lahjaveron alentamista. Lähes joka toinen olisi halukas alentamaan myös valmisteveroja. Kaksi viidestä kannattaa myös ajoneuvoverojen alentamista.

Verot pitäisi siis pitää ennallaan tai niitä pitäisi alentaa. Perussuomalaisten kannattajat haluaisivat alentaa mitä tahansa tai kaikkea verotusta ja kokoomuksen kannattajat haluaisivat alentaa ansiotuloverotusta. Keskustan kannattajat haluaisivat yhdessä opposition kanssa alentaa polttoaine-, energia-, jäte- ja ajoneuvoveroa. SDP:n ja vasemmistoliiton kannattajat olisivat valmiita nostamaan pääomatuloveroa. Luvut ovat suunnilleen samat kuin kaksi vuotta sitten.

Tässä välissä oli koronapandemia, jolloin ihan kaikki huusivat valtiota apuun. Rahaa myös jaettiin, ja ensi alkuun tukea myönnettiin Business Finlandin kautta sääntöjä väljästi tulkiten, ja sen osoittauduttua vääräksi työkaluksi ruvettiin tukia kohdentamaan tarkemmin. Myös yrittäjille luotiin mahdollisuus saada työttömyysturvaa kevennetyllä prosessilla, ja silloin moni tukea saanut kauhisteli sen pienuutta. Työttömyysturvanhan piti puheiden mukaan olla suorastaan ruhtinaallinen. Myytti laiskoista työttömistä ja tukien suuruudesta uhkasi murtua, mutta nyt sitäkin ollaan rakentamassa uudelleen.

Se oli poikkeuksellista aikaa, ja poikkeuksellista oli politikointikin. Ensin sovittiin, että koronalla ei politikoida, ja heti sen jälkeen sillä ruvettiin politikoimaan. Oppositio kiitteli yritystukia ja vaati niitä lisää, mutta heti perään kauhisteli valtion velkaantumista. Sitä on kauhisteltu siitä lähtien, ja samalla on valitettu verotuksen ankaruutta. Kaikki ovat sitä mieltä, että julkisen sektorin palvelutuotannon on toimittava, mutta ainakin kokoomuksen mukaan se toimii paremmin, jos otetaan lisää velkaa ja annetaan rahat veronkevennyksinä hyvätuloisille. Perussuomalaisten ajatuksista en saa selvää, sillä he tuntuvat pitävän yhteiskunnan tuottamia palveluja itsestäänselvyytenä, jolla ei ole mitään tekemistä verotuksen kanssa.

Tukimusten välillä on kaksi vuotta, mutta kansan ajatukset eivät ole muuttuneet. Jokainen tuntuu pitävän omaa verotustaan liian ankarana, joten sitä pitää keventää. Julkisen palvelutuotannon on oltava kunnossa eikä ainakaan koulutuksesta, terveydenhoidosta, vanhustenhoidosta tai oikeastaan mistään muustakaan saa leikata, mutta verotusta on kevennettävä. En ymmärrä minne julkisen sektorin palvelutuotannon ja verotuksen yhteys on ihmisten mielistä kadonnut.

Jos veroja kevennetään, niin palvelutuotanto heikkenee. Jos minä tänä vuonna saan rutkasti veronkevennyksiä, niin se tuntuu mukavalta. Jos ensi vuonna sairastun ja joudun maksamaan hoidosta nykyistä paljon enemmän, niin se ei tunnu mukavalta. Ei tämä sen vaikeampaa ole.

Mika Waltari sanoi Sinuhessa jotenkin niin, että ihminen ei muutu. Upota hänet virtaan, niin vaatteittensa kuivuttua hän on sama kuin ennen. Ilmeisesti myös housunsa pakkasella lämpimikseen kasteleville käy samoin.

.