Hallitukset puntarissa

Onko hallitus kansaa varten vai kansa hallitusta varten? Tämä kysymys on monta kertaa tullut mieleeni odotellessani turhaan Marinin hallituksen, hallituspuolueiden tai edes yksittäisten kansanedustajien listaavan hallituksen saavutuksia ja vertailevan niitä Sipilän hallituksen saavutuksiin. Sipilän hallitus leikkasi kaikkialta, ja niin saatiin kuulemma Suomi nousuun. Kansa siinä kärsi, mutta media kohteli hallitusta silkkihansikkain. Marinin hallitus on korjannut monta Sipilän hallituksen aiheuttamaa epäkohtaa, mutta tärkeimmäksi uutiseksi nousee aina valtion velkaantuminen silloin, kun ei kohuta pääministerin yksityiselämästä tai ulkoisesta olemuksesta.

Koska poliitikot ja media eivät listauksia tee, niin kansalaisten pitää se tehdä. Toissapäivänä Kyösti Roth listasi Facebookissa Sipilän hallituksen tekoja ja samana päivänä Meiju Lindström kertoi tämän blogin kommenttiosiossa Marinin hallituksen saavutuksista. Listaukset ovat pitkiä, mutta käydään niitä kuitenkin läpi.

Sipilän hallitus rajasi subjektiivista päivähoito-oikeutta, kiristi vuorotteluvapaan ehtoja ja leikkasi vanhempainvapaan päivärahoja. Sairausajan vuosilomaa leikattiin palauttamalla siihen omavastuupäivät. Vuosiloman kertymistä vähennettiin äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa leikattiin 100 päivällä. Kiky-sopimus saatiin aikaan uhkaamalla vielä kovemmalla pakkolainsäädännöllä, ja “sopimuksen” seurauksena pidennettiin vuosittaista työaikaa palkattomasti 24 tuntia ja leikattiin julkisen sektorin lomarahoja 30 prosenttia.

Työnantajamaksuja siirrettiin työntekijöiden maksettavaksi, työntekijän koeaikaa pidennettiin neljästä kuuteen kuukauteen ja työsuhdeturvaa heikennettiin lyhentämällä takaisinottovelvollisuutta  ja helpottamalla pitkäaikaistyöttömän määräaikaisuuksia. Työttömyyspäivärahan enimmäisaikaa lyhennettiin 100 päivällä ja työmarkkinatuen peruspäivärahaa leikattiin. Palkkatuella tehdystä työstä kertyvää työssäoloehtoa kiristettiin ja aktiivimallilla leikattiin työttömyysturvaa, jos työtön ei työn hakemisen lisäksi myös saanut ja tehnyt palkkatyötä tiettyä määrää tarkastelujakson aikana.

Aikuiskoulutustuen kestoa lyhennettiin 19 kuukaudesta 15 kuukauteen ja sen perusosaa leikattiin 15 prosenttia. Ammatillisen koulutuksen määrärahoja leikattiin 190 miljoonaa euroa. Kelan etuuksia kuten lapsilisää, äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahaa, peruspäivärahaa ja kansaneläkettä leikattiin. Lääkekorvauksia leikattiin 150 miljoonalla eurolla. Veteraanietuuksia ja vammaisetuuksia leikattiin. Lasten kotihoidontukea ja hoitorahaa leikattiin ja päiväkotien ryhmäkokoja kasvatettiin. Yleisen asumistuen perusomavastuuta suurennettiin, opiskelijoiden opintorahan osuutta pienennettiin ja lainaosuutta kasvatettiin.

Nämä olivat niitä kipeitä leikkauksia, joita oli kuulemma ihan pakko tehdä. Säästöä piti tulla, mutta tosiasiassa valtionvelkaa kasvatettiin ja budjettia paikattiin myymällä valtionyhtiöiden omistusta. Niistäkin rahoista iso osa siirrettiin hallituksen perustamalle Vake Oy:lle käytettäväksi yritystukiin ohi eduskunnan budjettivallan.

Marinin hallitus on korjannut näistä monta asiaa keskellä pandemiaa ja kansainvälisen tilanteen kriisiytymistä. Taloudellisesti Suomi on selvinnyt pandemiasta paremmin kuin suurin osa muista Euroopan maista. Mittavat yritystuet estivät konkurssiaallon eikä yhteiskunta pysähtynyt. Kuntien taloutta vahvistettiin 1 500 miljoonan euron suuruisella koronapaketilla.

Aktiivimalli ja kiky-sopimus purettiin lukuunottamatta työnantajamaksujen siirtoa työntekijöiden maksettavaksi, josta Sipilän hallituksen aikana säädettiin lailla. Yleensäkin hallitus muutti talouspolitiikan linjaa. Se ei tee varakkaita suosivia veronalennuksia eikä leikkaa sosiaaliturvasta ja koulutuksesta.

Kansaneläkettä, takuueläkettä ja työttömyysturvaa korotettiin jo ennen nyt tehtyä ylimääräistä indeksikorotusta. Tämä pienimpien eläkkeiden korotus oli ensimmäinen osa siitä vappusatasesta, josta ei kuulemma ole koskaan annettu senttiäkään. Kansaneläkeindeksiin sidottujen eläkkeiden ja tukien indeksijäädytys poistettiin. Vanhempainpäivärahaa, sairauspäivärahaa ja kuntoutustukea korotettiin. Elatustukea ja lapsilisän yksinhuoltajatukea korotettiin. Perhevapaita lisättiin ja parannettiin vanhempien valinnanvapautta. Työttömien palkkatuen määrärahoja lisättiin.

Subjektiivinen päivähoito-oikeus palautettiin ja maksuton opetus ulotettiin toiselle asteelle saakka, ja tämä on ehkä hallituksen merkittävin satsaus tulevaisuuteen. Ammattikoulutukseen lisättiin 100 miljoonaa euroa ja kaikkien opiskelijoiden opintoraha sidottiin indeksiin. Yrittäjien työttömyysturvaa parannettiin. Tiestönhoitomäärärahoja lisättiin aiempien jäädytysten poiston jälkeen. Poliisin, syyttäjälaitoksen, tuomioistuinten ja oikeusavun  määrärahoja lisättiin. Polttoaineen jakeluvelvoitetta on tilapäisesti alennettu kuluttajahintojen pitämiseksi kurissa.

Sote-uudistus saatiin valmiiksi ja sosiaaliturvan uudistamistyö aloitettiin. Vanhustenhoitoon säädettiin uusi hoitajamitoitus ja laadittiin uusi mielenterveysstrategia. Asunnottomuustyötä on vahvistettu, ja Suomi on nyt ainoa EU-maa, jonka asunnottomuus ei ole kasvanut.

Valtion omistajaohjausjärjestelmä päivitettiin. Nyt siinä otetaan paremmin huomioon ympäristö, ihmisoikeudet ja omistajan sosiaalinen vastuu. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan periaatepäätös valmistui. Valmisteilla on arvonnousuvero ehkäisemään vakuutuskuorikikkailua, mutta tämän asian saaminen valmiiksi on vastatuulessa.

Taksiuudistuksen pahimmat ongelmat on korjattu, mutta niissä riittää vieläkin korjattavaa. Pikavipeille säädettiin väliaikainen korkokatto ja suoramarkkinointikielto. Luotiin tukijärjestelmä, jotta olisi taloudellisesti helpompaa luopua öljylämmityksestä, parantaa eristystä tai siirtyä käyttämään aurinkopaneeleja. Teollisuuden sähköveroa alennettiin. Työllisyysaste on saatu nousemaan hallituksen asettamaan tavoitteeseen. Vesihuollon yksityistäminen on kielletty ja sähkömarkkinalakiuudistus tulee alentamaan siirtomaksuja.

Molemmat listat ovat pitkiä ja niistä puuttuu varmasti monta asiaa. Suuntaus on kuitenkin selvä ja on helppo nähdä, kumpi hallituksista on kansaa varten ja kumpaa varten kansa oli.

Tämä oli sitten viimeinen kerta, kun minä kokoan näitä listauksia. Jos hallituspuolueet eivät itse saa kerrottua saavutuksistaan, niin on turha odottaa mediankaan niin tekevän. Pääministeri Marin käy kuitenkin kohta kaupassa tai pukeutuu kohauttaviin vaatteisiin, ja se kiinnostaa enemmän kuin tylsät faktat. Ne ovat eiliseenkin juttuuni tulleiden kommenttien mukaan vasemmistolaista propagandaa, koska niitä ei pysty kumoamaan.

Tämäkin juttu on niin pitkä, että ei sitä jaksa edes lukea. Niinpä moni jättää lukematta ja sanoo Twitterissä, että eihän tämä hallitus ole saanut mitään aikaan. Sitä sitten kehutaan teräväksi analyysiksi.