Vappusatanen ja ylimääräinen lapsilisä

Valtiovarainministeri ja keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko on luvannut kaikille lapsiperheille ylimääräisen lapsilisän joulukuussa, ja mitä ilmeisimmin hän aikoo myös ajaa sen läpi. Sen markkinoinnissa hän kuitenkin teki virheen verratessaan sitä vappusataseen, “joka ei ole sittemmin ainakaan vielä sellaisenaan toteutunut”.

Ylen perjantaiaamun Jälkiviisaissa Timo Soini vertasi suoraan Saarikon lupaamaa ylimääräistä lapsilisää Rinteen lupaamaan vappusataseen sillä erolla, että lapsilisä toteutuu, mutta vappusatanen ei. Tähän joku totesi Facebookissa, että missä Soini, siellä satu.

Tästä vappusatasesta on tullut suorastaan meemi ja poliittisen valehtelun synonyymi, enkä tähän päivään mennessä ole huomannut yhdenkään toimittajan tarkistavan faktoja. Asia otetaan annettuna, ja jos toimittajat eivät itse puhu vappusatasesta toteutumattomana lupauksena, niin ainakin he nyökyttelevät hyväksyvästi jonkun muun niin sanoessa.

Olen oikaissut tämän asian monta kertaa, mutta näköjään se pitäisi oikaista vähintään kerran viikossa. Vappuna 2018 SDP:n silloinen puheenjohtaja Antti Rinne lupasi vappupuheessaan sata euroa lisää nettona kuukaudessa alle 1 400 euron eläkkeisiin useamman vuoden ohjelmalla. Vaalit pidettiin vajaan vuoden kuluttua, ja vaalivoittaja SDP muodosti hallituksen. Siitä vappusatasesta annettiin ensimmäinen osa eli noin 50 euroa lisää kaikkein pienintä eläkettä saaville jo vuoden 2020 alussa, mutta sitten iski korona, ja rahat tarvittiin muun muassa mittaviin yritystukiin.

Koronan keskelläkin hallitus purki neljä vuotta kestäneen kansaneläkeindeksin jäädytyksen, ja indeksikorotukset ovat tuoneet lisää ostovoimaa kansaneläkkeeseen ja siihen sidottuihin tukiin. Jos lasketaan yhteen vuoden 2020 alussa annettu korotus ja indeksikorotukset mukaan lukien elokuun alussa tehty ylimääräinen indeksikorotus, niin se vappusatanen on koossa.

On kummallista, että tuilla lojuvia laiskoja työttömiä liiankin helposti löytävät toimittajat eivät millään onnistu löytämään ensimmäistäkään edes osan siitä vappusatasesta saanutta eläkeläistä.

Tämä tästä vappusatasesta, ja katsotaan nyt tuota ylimääräistä lapsilisää. Sitä on kritisoitu rahan antamisesta myös niille, jotka eivät sitä tarvitse, mutta minä en näe siinä ongelmaa. Olen Saarikon kanssa samaa mieltä siitä, että lapsilisä on perinteisesti kaikille lapsiperheille kuuluva etuus, eikä siihen yhden ylimääräisen erän takia kannata tehdä muutosta.

Paljon ongelmallisempi asia on, että ylimääräinenkään lapsilisä ei hyödytä niitä, jotka sitä eniten tarvitsevat eli yhteiskunnan tukien varassa elämään joutuvia lapsiperheitä. Sosiaaliturvajärjestelmämme on sellainen, että kaikki tuet vaikuttavat toisiinsa ja lapsilisä lasketaan toimeentulotukea myönnettäessä tukea alentavaksi tuloksi. Se tarkoittaa lapsilisän leikkautumista kokonaan pois.

Saarikko on kiinnittänyt tähän huomiota, sillä tässä Suomenmaan uutisessa hän lupaa toimia niin, että lisäsumma ei pienennä toimeentulotukea. Tämä voidaan oikeasti tehdä vaikkapa vain säätämällä toimeentulotukilakiin tilapäinen poikkeus, jonka mukaan nyt annettavaa ylimääräistä lapsilisää ei oteta toimeentulotukilaskelmassa huomioon tulona. Tässäpä on toimittajille vaalilupaus, jonka toteutumista kannattaa seurata.

Vuosikymmenten aikana sosiaaliturva on muotoutunut sellaiseksi tilkkutäkiksi, että edes alan ammattilaiset eivät aina saa siitä selvää. Vireillä oleva sosiaaliturvan kokonaisuudistus ei kuitenkaan ehdi tähän hätään ja tuskin edes ensi vaalikaudelle, joten ainakin nämä yksittäiset parannukset on tehtävä niin, että ne kohdentuvat myös eniten tarvitseville.