Kamreeritaloutta ja maalaisjärkeä

En tiedä teidän ajatuksianne, mutta minusta uutisointi ensi vuoden talousarvioesityksestä on ollut kovin yksipuolista. Esimerkiksi eilisillan Ylen tv-uutisissa haastateltiin ekonomisteja, joiden mukaan talouden tasapainottaminen vaatii useita vaalikausia. Sitten kysyttiin kadulla kansalaisten mielipiteitä, ja suunnilleen kaikkia hirvitti tämmöinen velaksi eläminen. Paljon vähemmälle on jäänyt tieto siitä, mitä sillä velalla aiotaan tehdä ja miksi sitä yleensä otetaan.

Kuten pääministeri Sanna Marin ja valtiovarainministeri Annika Saarikko ovat monta kertaa sanoneet, niin elämme kolmatta kriisiä tämän hallituksen aikana. Ensin tuli korona, sitten Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen seurauksena energiakriisi. Tarvittiin koronatukia yrityksille ja kunnille, ja nyt tarvitaan tukia tavallisille kansalaisille. Kriisin hetkellä kaikki huutavat valtiota apuun ja heti perään kauhistelevat velkaantumista miettimättä ollenkaan omien ajatustensa ristiriitaa.

Kun eilen kysyin mitä ihmiset haluaisivat itseltään leikattavan, niin aniharva halusi leikata itseltään mitään. Sitäkin innokkaammin oltiin valmiita leikkaamaan muilta, ja muutamat halusivat leikata Juuan kunnan menoja karsimalla hallinnosta ”turhia” virkamiehiä. Nämä ihmiset eivät tiedä yhtään mitään Juuan tai yleensä minkään muunkaan kunnan toiminnasta. He eivät tiedä edes sitä, että kuntien talous ei ole valtion taloutta.

Tietämättömyys onkin valttia tämän kamreeritalouden markkinoinnissa kansalaisille, jotka käyttävät sitä paljon puhuttua maalaisjärkeä. Kadulla haastateltu kansalainen ajattelee valtion ja kuntien taloutta samalla tavalla kuin omaansa. Sen ajattelun perusidea on, että otetaan asuntolaina, ja kun se on maksettu, niin loppuelämä asutaan siinä asunnossa velattomana. Näin se yksityistaloudessa meneekin, mutta yksityistalous onkin mitoitettu vain yksilön eliniäksi. Kunnat ja valtio jatkavat elämäänsä sukupolvesta toiseen, eikä yksikään valtio maksa milloinkaan kaikkia velkojaan pois. Romania sitä yritti diktaattori Ceaușescun aikana, mutta siinä kävi huonosti.

Kyse ei ole velan määrästä, vaan sen hoitokyvystä. Valtion kaltainen instituutio pystyy harvoin toimimaan, jos se ei ota velkaa. Valtio ottaa lainaa budjettialijäämän takia tai investoidakseen tulevaisuuteen suuremman talouskasvun toivossa, sanoo professori Kari Heimonen tässä Suomen Kuvalehden vuoden takaisessa artikkelissa, joka kannattaa lukea.

Marinin hallitus on tarvinnut velkaa kolmen kriisin takia, ja kaikki myöntävät sen velan välttämättömyyden. Sen lisäksi hallitus on satsannut tulevaisuuteen tekemällä soten ja säätämällä toisen asteen koulutuksen maksuttomaksi. Ilmeisesti juuri näihin otettua velkaa monet pitävät tarpeettomana, koska he eivät ajattele tulevia sukupolvia. Tai ajattelevat sen verran, että kauhistelevat heidän maksettavakseen jäävän velan määrää. Sitä he eivät ajattele, että nykyisellä velanotolla parannetaan juuri tulevien sukupolvien elämää.

Valtion ottama velka ei ole sama asia kuin yksityistalouden ottama velka, mutta on niissä samoja piirteitä. Molemmissa katsotaan velanhoitokykyä, eivätkä pankit myönnä asuntolainaa sille, jolla tulojensa perusteella ei näytä olevan mahdollisuuksia sitä hoitaa. Valtion ottamassa velassa velanhoitokyky lasketaan vertailemalla velan suhdetta bruttokansantuotteeseen. Tämä luku ei ole huolestuttavan korkea, vaan Suomi on edelleen yksi vähiten velkaantuneita Euroopan maita.

Somekeskusteluissa lasketaan velan osuutta kansalaista kohti ikään kuin joku joskus lähettäisi kansalaisille laskun. Ei lähetä, vaan valtio maksaa entistä velkaa pois ja ottaa uutta tilalle. Kun BKT kasvaa, niin uutta velkaa tarvitaan vähemmän, ja BKT kasvaa paremmin, kun tulevaisuuteen on satsattu. Näin toimii jokainen järkevä valtio, mutta meidän oppositiomme pelottelee kansaa velkahelvetillä. Sen pelottelun taustalla on ideologinen halu päästä leikkaamaan köyhiltä ja pienituloisilta.

Tämä näkyy selvästi vaikkapa kokoomuksen puheissa. Petteri Orpolle on ihan aiheellisesti vinoiltu toissaillasta lähtien kosteikkoviljelyn tukemisesta ja kaasuautoista. Orpo ei saa sanotuksi, että tarkoitus on tasapainottaa valtion taloutta Sipilän hallituksen keinoilla eli leikkaamalla kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta. Kokoomus ei vielä ole julkaissut varjobudjettiaan, mutta laitetaan muistutukseksi vuoden takainen Orpon leikkauslista.

Onhan meillä kaksi vaihtoehtoa. Otetaan velkaa ja hoidetaan sitä järkevästi tai maksetaan velat pois ja syödään käpyjä.

***

EDIT 3.9.2022 klo 16.40

Orpo puhui kaasuautoista, ei sähköautoista, kuten ensin kirjoitin.

EDIT 3.9.2022 klo 16.45

Tuo leikkauslistalla ensimmäisenä oleva työttömyysturvan tason palauttaminen vuoden 2019 tasolle tarkoittaa itse asiassa vuoden 2014 tasoa. Kun Sipilän hallitus ensimmäisen kerran jäädytti työttömyysturvan, niin samalla se palautti sen vuoden 2014 tasolle. Sillä tasolla se pysyi koko vaalikauden.

***

Kommentointi vain omalla etu- ja sukunimellä, joiden on liityttävä tunnistettavasti sähköpostiosoitteeseen. Nimimerkillä tai pelkällä etunimellä kirjoitetut kommentit lentävät lukematta roskiin.

puheenaiheet yhteiskunta politiikka
Kommentit (71)
  1. Juha Marjanen
    3.9.2022, 10:14

    Hyvin tiivistetty valtion ja kotitalouksien velan ero. Myös kokoomus on ottanut ylettömän velalla pelottelun työkalupakkiinsa, olikos se Elina Valtonen, joka maalaili Suomen ajavan taloudellisesti täysillä päin seinää? Orpo sentään löysi säästöjä kosteikkoviljelyn turhasta tukemisesta😉.

    1. Pauli Orava
      3.9.2022, 11:25

      Eikös Elina Valtonen hiljattain ehdottanut tuloverojen kevennystä vaikka lisävelan otolla?

      1. Teijo Pirttimäki
        3.9.2022, 12:56

        Niinpä niin jäi vain kertomatta miten se saataisiin hyödyttämään myös alle 40 000 vuodessa tienaavia kun valtionveroa aletaan maksamaan vasta tuon rajan jälkeen, jos olen oikein ymmärtänyt korjatkaa jos olen väärässä.

        1. Hannele Tuomi
          3.9.2022, 18:12

          Samoin minäkin olen ymmärtänyt, mutta kun siitä paljon puhutaan, niin saadaan näyttämään, että kyllä se hyvä tulee kaikille. Nuo kokoomuksen jutut toteutuessaan tulee sitten yllätyksenä sille pienituloiselle, kun vero tilinauhassa onkin pysynyt ennallaan.

      2. Erkki Pekola
        3.9.2022, 14:24

        Kun kirkkaana talviyönä avaruuden tutkija suuntaa kaukoputkensa kohti avaruutta, niin suustaan kuuluu huudahdus: voi vittu, mikä taivas!
        Kun naapurissa gynekologi työpaikallaan katsoo ruudultaan tuoreita potilaistaan otettuja lähikuvia ja huudahtaa: voi taivas, mikä vittu!

        Ollaanko samalla aallonpituudella? Opposition politiikka on tänään just tällaista. Kaikkea äimistellään, mikään ei ole riittävää ja korjattavien valtion menojen lista tyssää kosteikkoviljelyyn!

        Noin pahasta mokasta merkittävän suuruisen katsojajoukon edessä orpo Petteri saa ikuiset haavat kylkeensä. Mutta miksi ei lue läksyjään ajoissa? Sanna saattaa rankaista! Ja näin kävi!
        Onko Yle julkaissut perjantain A-Talkin katsojamäärän arviota? EK eli Häkämies lienee kieltänyt julkistuksen?

        1. Sirkka Lehtinen
          3.9.2022, 14:47

          Hyvä Erkki Pekola ! Todella tällaiselta tuntuu opposition touhu tällä hetkellä. Ei tiedä itkisikö vai nauraisiko, eihän tämä tietenkään naurun asia ole, tämänhetkinen tilanne, niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa.

        2. Juha Marjanen
          3.9.2022, 15:23

          Katsojalukumittauksia tekee Suomessa Finnpanel, eli ei kuullosta uskottavalta tuo salaliittoteoriasi. Vai olisiko myös Finnpanel osa sitä🤔
          Toivottavasti ajatuksesi oli vain mis- eikä disinformatiota. Finnpanel julkaisee katsojalukuja noin viikon viiveellä.

          1. Erkki Pekola
            4.9.2022, 00:03

            Ole ystävällinen ja julkista Finnpanelin lukuja ja yritä selvitttää niiden taustamuuttujia.
            Menestystä valtsemallesi uralle!

            1. Juha Marjanen
              4.9.2022, 09:14

              Osannet itse kirjokttaa valitsemaasi hakukoneeseen sanan ”Finnpanel” ja yllättyä iloisesti.

  2. Jarmo+Mäkinen
    3.9.2022, 10:19

    Heikkoa tai olematonta näyttää olevan tietämys asioiden valmistelusta hallinnossa ja erityisesti talousarvioiden. Jopa entinen valtiovarainministeri on siitä jokseenkin ulkona vaatiessaan budjettiehdotuksesta säästöjä.

    Jokainen talousarvio on kertakäyttöinen, olkoonkin, että se pohjautuu edelliseen/edellisiin. Jokainen esitetty määräraha on uusi ja sen tarve ja määrä harkitaan aina uudelleen. Juuri siten kuin mm. P.Orpo haluaa tehtäväksi. Talousarvioehdotusta ei voida laatia siten, että kerrotaan mistä kaikesta säästetään ennen kuin on edes olemassa pohjaehdotus, jonka valmistelee kunnan tai valtion hallitus. Luottamushenkilöpäättäjien asia on sitten suorittaa se Orponkin tarkoittama harkinta ja joko hyväksyä sellaisenaan, muutettuna tai hylätä. Ei pidä hypätä ennen kuin oja on edessä!

    1. Esa Paavola
      3.9.2022, 14:28

      Kaikkein turhauttavinta on tietää, että oppositio hyvin ymmärtää oman uskottelunsa järjenvastaisuuden. Mutta samalla se tietää, että kansa on peloteltavissa ja että tuo pelottelu panee monen kansalaisen ajattelemaan jopa oman etunsa vastaisesti.
      Tällainen kiihotus on mahdollista niin kauan kuin siihen ei liity todellista vastuuta konkreettisista toimenpiteistä. Todellinen vastuun hetki voi koittaa jo tulevana kesänä, kun suuri osa kansalaisista kokee järkytyksen ja mielessään miettii, että enhän minä tätä halunnut. En ainakaan itselleni.
      Yhdessä asiassa porvarioppositio on toiminut ennätyksellisen tehokkaasti. Demagogiataidoillaan ja tietysti median suosiollisella tuella se on lyönyt uudet pohjat, joihin yksikään vasemmisto-oppositio ei ole yltänyt. Saamattomuuttaanko? Tuskin.Pikemminkin moraalisyistä. Rehellisyys pitäisi aina asettaa etusijalle. Kunpa sitä arvostettaisiin.
      On uskomaton saavutus, että Sanna Marinin johtama hallitus kaikesta huolimatta on säilyttänyt kansalaisten luottamuksen tasaisesti n. 53 prosentin tasossa. Jotain on siis tehty oikeinkin tai muistijälki sittenkin on pelättyä pitempi.

Kommentointi suljettu.