Arvovalintoja
Viime sunnuntaina kysyin onko meillä varaa julkisen sektorin ylläpitämiseen ja kaikkien pitämiseen mukana yhteiskunnassa, ja tällä viikolla ovat poliitikot kinastelleet samasta asiasta tuttuun tapaan. Opposition mukaan varaa ei ole oikein mihinkään, ja jo nyt meidät verotetaan likipitäen alastomiksi. Erityisesti eläkeläisiä kuritetaan raippaverolla, ja kaiken lisäksi Marinin hallitus aikoo säätää uuden maastapoistumisveron.
Kerroin maanantaina, että maastapoistumisveroksi nimetty arvonnousuvero koskisi vain henkilöitä, jotka ovat asuneet Suomessa vähintään viisi vuotta muuttoa edeltäneiden kymmenen vuoden aikana. Veroa sovellettaisiin vain, jos omaisuuden yhteenlaskettu käypä arvo on yli 500 000 euroa ja laskennallinen luovutusvoitto yli 100 000 euroa. Verolla pyrittäisiin estämään tilanteita, joissa Suomesta pois muuttamalla varakas henkilö pystyy välttämään myyntivoittojen verot kokonaan tai lähes kokonaan.
Kerroin myös, että raippaveroksi nimetty eläketulon lisävero kohdistuu vain niihin, joiden eläke on noin 4 000 euroa kuukaudessa. Eläkkeensaajan pitää maksaa eläketulosta 5,85 prosentin lisäveroa siltä osin kuin eläketulo vähennettynä eläketulovähennyksen määrällä ylittää 47 000 euroa vuodessa. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan eläketulon lisäveron maksajien keskimääräinen maksu on laskemassa tänä vuonna 90 euroon kuussa viime vuoden 94 eurosta.
Uutisoinnin määrästä päätellen nämä ovat valtavan isoja asioita. Melkoinen osa kansaakin on saatu vastustamaan näitä veroja, vaikka ne eivät milloinkaan edes hipaise heitä itseään. Kun mainitaan verot, niin yhteiskunnan palveluja vaativa kansa havahtuu ja rupeaa huutamaan verotuksen kauheutta.
Kovimmalla äänellä huutavat ne valtion tuloveroa maksavat, jotka omasta mielestään elättävät kaikki muut virkamiehistä ja yhteiskunnan tukia saavista alkaen. Koko yhteiskunta elää heidän kustannuksellaan. Tosiasiassa heidän osuutensa kokonaisverokertymästä on vain kuusi prosenttia. Tämä selviää Kalevi Sorsan säätiön 24.10.2022 julkaisemasta raportista Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022. Sen sivulla 27 kerrotaan, että valtion progressiivisen ansiotuloveron osuus verojen koko kertymästä on vuodesta 1995 laskenut 12 prosentista kuuteen prosenttiin.
Se siitä myytistä. Tällä viikolla julkaistiin myös kansalaisjärjestö Finnwatchin raportti, jonka mukaan yhteiskunta tukee yli 800 miljoonalla eurolla vuodessa osingonsaajia, joista valtaosa lukeutuu maamme hyvätuloisimpiin. Listaamattomasta yhtiöstä voi Suomessa tiettyjen ehtojen täyttyessä nostaa 75 prosenttia osingoista verovapaasti. Tämä verohuojennus jakaantuu epätasaisesti. Vuonna 2020 huojennuksesta kohdistui yli 70 prosenttia ylimpään tulokymmenykseen kuuluville, ja myös suurituloisimman kymmenyksen sisällä verohyöty jakautui epätasaisesti painottuen vahvasti kaikkein kovatuloisimpiin.
Meillä on siis varaa 800 miljoonan euron verohuojennuksiin kaikkein rikkaimmille, mutta opposition puheista päätellen meillä ei ole varaa julkisen sektorin ylläpitämiseen eikä yhteiskunnan kaikkein köyhimmille maksamiin tukiin. Tämä on puhtaasti arvovalintakysymys, sillä ei valtion tuloverojen osuuden lasku eivätkä listaamattomista yhtiöistä saatujen tulojen verohuojennukset ole itsestään tapahtuneet. Ne ovat tietoisesti harjoitetun politiikan seuraus, ja ainakin opposition puheista päätellen näin pitää olla jatkossakin. Opposition puheiden saamasta mediatilasta ja uutisoinnin herättämistä reaktioista päätellen näin ajattelee iso osa kansastakin. Työttömät töihin ja julkisen sektorin byrokraateille potkut, huutaa some.
Tosiasiassa niistä huutajista valtaosa saa erilaisia yhteiskunnan tukia, mutta sitä he eivät tule ajatelleeksi. Tosiasiassa jokainen heistä käyttää verorahoilla tuotettuja palveluja joka ikinen päivä, mutta sitäkään he eivät ajattele ennen kuin leikkuri osuu omalle kohdalle. Sitten pitääkin etsiä syyllisiä, ja heitähän löytyy. Syyllisiä ovat tietenkin turhat byrokraatit ja yhteiskunnan tuilla loisivat työttömät, joita vihervasemmistohallitus on hyysännyt koko vaalikauden.
Vahingossakaan ei saa kysyä olisiko meillä varaa joskus leikata myös yhteiskunnan hyväosaisilta.
***
Kommentointi vain omalla etu- ja sukunimellä, joiden on liityttävä tunnistettavasti sähköpostiosoitteeseen. Nimimerkillä tai pelkällä etunimellä kirjoitetut kommentit lentävät lukematta roskiin.
Tuo kaikki mitä Timonen tuossa kertoo, pitää paikkansa. Sitten taas, tämänhetken lehdistö. Ylen toiminta uutisten värittämisessä, sekä se oikeisto ja populistijoukko on kaikki sitä samaa puuroa mitä meille syötetään. Kaiken lisänä toistuva valtion velka jargon. Itsensä rikkaaksi olettavat myötäilevät ja antavat oikeasti rikkaiden viedä heitä kuin mätääkukkoa. Meno vain pahenee kun keskustapuolueen jäämistö on vihdoikin herännyt ruususen unestaa karuun todellisuuteen, ihmetellen mihin se kannatus on kadonnut ja lääkkeeksi otetaan ihan samat asia kun jo populistit käyttävät, sen sijaan että puhuisivat aidosta kestävästä kehityksestä, kunnioittaisivat edes itse puolueena maanviljelijöitä eikä mahtavia voittoja tekeviä kauppaketjuja. Olen aikoinaan aloittanut 60- luvulla, työurani ihan niillä raskaimmilla maatalouden aputöillä.
Pistää tosiaan silmään kuinka innokkaasti nyt luodaan kansalaisille kuvaa siitä että suomalaiten olisi syytä suorastaan panikoitua valtionvelasta. Se on nähtävissä HS:n sivuilta jossa pääkirjoituksiin ujuteaan jatkuvasti tuota propagandaa, YLE.n uutisista johon haastatellaan lainoja tuputtavan ja lainakoroilla kovaa tiliä tekevän OP:n Ritakallio kertomaan kuinka huolestuttavaa valtion velkaantuminen on ja puolustelemalla ettei kotitalouksien velkaantuminen ole ollenkaan huolestuttavaa. Tottakai hän tekee niin koska yksityisten maksamilla koroillahan OP elää ja valtionvelka jarrutta yksityisten velkaantumista.
Niiden jotka pitävät Suomen valtion velkaantumista huolestuttavana ja vertaavat sitä vaikka Ruotsiin, kannattaa ymmärtää että Ruotsissa velkataakka on kasattu yksityisille. Sitä tietysti voittonsa lainojen koroista keräävä finanssisektotri toivoisi Suomeenkin, sillä antaahan se heille lisää liiketoimintaa ja tuloja. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006660643.html
Kummasti suomalaisiin on vaan saatu iskostettua suoranainen pelko valtionvelasta, vaikka maissa joissa sitä velkaa on paljon enemmän kuin Suomessa ei sellaista pelkoa esiinny. Sen sijaan yksityisestä velasta jossa korot ovat jakuvasti korkeampia ja jota on paljon enemmän ei huolestuta ollenkaan. Näin meitä manipuloidaan!
Kannattaa muistaa, että jos jollakin on varaa suojella verotuksen porsaanreikiä ja olla puuttumatta kohtuuttomiin veroetuihin jotta velkoja voitaisiin maksaa pois , niin ei hän oikeasti ole huolissaan valtionvelasta, vaan pelkästään näyttelee. Vielä näkyvämmiin hän näyttelee jos ehdottaa veronalennuksia velaksi kuten kokoomuksen ”veronalennuksia velaksi” Valtonen.
Meinasin kuolla nauruun, kun Orpo oikein paatoksella yritti välikysymyksensä tueksi saarnata siitä, että päätösvalta EU:n ennallistamisasiassa tulee säilyttää omissa käsissä. Autuaasti hän unohti, että arvonnousuverolakia he kiivaasti samaan aikaan vastustavat. Eli eivät hyväksykään, että demokraattinen kansallinen päätös olisi omissa käsissä.
Oikeistolle sopii aina kulloinenkin totuus kunhan hyvätuloiset eivät vaihda äänestyskäyttäytymistään.
Kiitos, pääosiltaan hyvä kirjoitus, johon varmasti useimmat yhtyvät. Tuo ”maastapoistumisvero” herättää ihmeen suuria tunteita, kun muistaa, että sellainen on esim. Yhdysvalloissa. Sehän koskenee käsittääkseni vain pientä, hyvin varakasta porukkaa.
Listaamattomien yhtiöiden osingoista puhuttaessa on toki hyvä muistaa, että se perustuu yhtiön taseeseen, johon vaikuttavat yhtiön varat ja velat. Jotta yhtiöllä olisi varoja on täytynyt tehdä voittoa ja siitähän on sitten jo maksettu tuo 20% yhteisöveroa. Eli siinä mielessä verotonta sekään ei ole. Pitäisikö verotusta sitten kiristää osinkojen osalta onkin toinen juttu. Missä määrin ja suhteessa halutaan tehdä tulonsiirtoja vs. kannustaa yrittäjyyttä lienee näitä politiikan ikuisuuskysymyksiä ja niistä sopiikin keskustella, molempiahan tarvitaan. Tuo osinkojen kevyempi verotus on ymmärtääkseni peräisin laman ajalta, jolloin toivottiin pienten listaamattomien yhtiöiden kasvattavan nettovarallisuuttaan eikä niin, että voitot pantaisiin heti jakoon omistajille.
Niin, yhteisövero on tosiaan alempi kuin kilpailijamaissa. Mitä listaamattomien yritysten osinkoihin tulee, niihin tuo yhteisövero ei kuulu pienimmässäkään määrin. Yhtiön verotus on yksi asia ja omistajan/omistajien verotus on toinen asia.
Jos tilanne häiritsee, on olemassa yhtiömuoto, jossa yhtiön tulot ovat yrittäjän tuloja. Voi vaihtaa tällaiseen yhtiömuotoon. Jonoksi asti ei taida vaihtajia olla.
Jos listaamaton yritys maksaa omistajalleen palkkaa, tuo palkka on vähennyskelpoinen meno joka vähentää yrityksen tulosta ja sitä kautta sen maksamaa veroa. Jos se maksaa tuon saman summan osinkona, se ei vähennä tulosta ja yritys maksaa enemmän yritysveroa. Joten kyllä nuo asiat ovat yhteydessä toisiinsa.
Kommandiitti- ja avoimessa yhtiössä asia käsitellään toisin, mutta niissä on muitakin aika merkittäviä eroja osakeyhtiöön verrattuna.
Niin, osakeyhtiö ja sen omistaja ovat eri oikeushenkilöitä, näillä ei ole suoranaista tekemistä toistensa kanssa verotuksen suhteen. Kummallakin on oma verotus.
”Yhtiön verotus on yksi asia ja omistajan verotus on toinen asia”. Yhden hengen osakeyhtiöissä nämä kyllä liippaavat hyvin läheltä toisiaan eli täydelliseen verovapauteen ei tuollakaan tavalla pääse.
”täydelliseen verovapauteen ei tuollakaan tavalla pääse.”
Pitäisikö?
Tyydyn kommentoinnin sijaan kysymään samaa kuin Varustelekan perustaja taannoin; ”Mikä pointti on ansiotulojen verotuksen progressiossa jos rikkaat saavat rahaa näin halvalla?”
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008443892.html