Velkavaalit

Näyttää siltä, että saamme ihan samanlaiset velkavaalit kuin vuonna 2015, jolloin tv:n vaalipaneeleissa tikitti velkakello ja ehdokkaat esittelivät leikkauslistojaan kilpaillen siitä, kuka leikkaa eniten. Vaalien jälkeen totisesti leikattiin, ja kohta saatiin joukkomielenosoituksia hallituksen leikkauspolitiikkaa vastaan. Leikkauksia äänestäneet kansalaiset ällistyivät, kun leikkaukset osuivatkin omalle kohdalle. Sipilän hallituksen aikana yhdeksän kymmenestä suomalaisesta köyhtyi ja vain yksi kymmenestä rikastui.

Nyt iso osa suomalaisista haluaa taas samanlaisia leikkauksia, jos on uskomista Ilta-Sanomien teettämään kyselyyn. Vastaajista 45 prosenttia oli täysin samaa mieltä ja 36 prosenttia jokseenkin samaa mieltä siitä, että valtion velkaantuminen on käännettävä laskuun ensi vaalikaudella. Parhaana keinona tähän pidetään menojen leikkaamista. Minulle tämä tulos kertoo lähinnä siitä, että iso osa kansalaisista kuvittelee yhä valtion toimivan samalla tavalla kuin kotitalous, joka maksaa asuntolainansa pois ja elää loppuelämänsä tyytyväisenä velattomassa talossa. He eivät tule ajatelleeksi, että Suomi-neito ei jää eläkkeelle, vaan se jatkaa elämäänsä sukupolvesta toiseen. Jokainen valtio ottaa velkaa eikä velatonta valtiota ole olemassakaan. Kyse ei ole velan määrästä eikä Suomi lähetä veloista laskua kansalaisille nyt eikä tulevaisuudessa, vaan kyse on velan määrästä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suomi ei ole yhtään sen velkaantuneempi kuin muutkaan Euroopan maat.

Mutta pelottelu on mennyt perille ja kansa pelkää nyt velkaa yhtä paljon kuin koronapandemiaa ja sotaa. Tähän pelkoon vastaa kokoomus lupaamalla lähettää sen laskun kansalaisille heti. Juuri sitähän puheet leikkausten välttämättömyydestä tarkoittavat. Kokoomus on luvannut leikata ainakin työttömyysturvaa ja sosiaaliturvaa, eli kaikkein heikoimmassa asemassa olevat maksavat laskusta suurimman osan. Kaikki pyydetään tietenkin taas talkoisiin, mutta entiseen tapaan ne talkoot ovat rikkaimmille vapaaehtoiset. Ei heitä viimeksikään velvoitettu mihinkään, vaan pyydettiin nätisti, ja pyyntöä vahvistettiin veronkevennyksillä. Yksikään ei osallistunut, ja sama halutaan tehdä uudelleen.

Koska näin on, niin jokaisen kannattaa miettiä jo etukäteen mistä haluaa luopua. Miettimisessä auttaa vaikkapa tämä listaus Marinin hallituksen pandemian ja kansainvälisen kriisin keskellä tekemistä parannuksista kansalaisten elämään. Haluatteko kenties leikata koulutuksesta ja tehdä lapsistanne tyhmempiä, vai leikataanko vaikkapa vanhustenhoidon, terveydenhoidon tai poliisin menoja? Näistä kaikistahan Sipilän hallitus leikkasi, ja nyt kärsitään opettajapulasta, hoitajapulasta, terveyskeskusjonoista ja katurikollisuudesta. Kansan lyhyestä muistista kertoo, että nekin on nyt pantu Marinin hallituksen syyksi, vaikka se on palauttanut aiemmin leikattuja määrärahoja.

Kokoomus siis lupaa leikata, ja kaverikseen se näyttää taas haluavan perussuomalaiset. Se on kokoomuksen kannalta kätevää, sillä sen kannattajat hyväksyvät leikkaukset täysin. Perussuomalaisten kannatus tulee kärsimään ihan samalla tavalla kuin viimeksikin, jolloin puolue hajosi kahtia. Perussuomalaiset ovat varmasti halukkaita leikkaushallitukseen, sillä puolueen oma kampanjointi perustuu hetkellisiin asioihin. Nyt kun bensan hinta laskee ja sähkön saanti ja hinta näyttävät turvatuilta, niin jäljelle jää vain maahanmuutosta ja kehitysavusta paasaaminen. Kokoomus voi ihan hyvin antaa perussuomalaisten munata itsensä hallituksessa vaikkapa yrittämällä taas säätää maahanmuuttajien tukia muiden tukia pienemmiksi vastoin perustuslakia tai yrittämällä säätää jo olemassaolevaa lakia jengirikollisuudesta rangaistusten koventamisperusteena.

Tämäkin paasaus kaikuu kuuroille korville kuten aina ennenkin. Te havahdutte taas vasta sitten, kun juuri teiltä leikataan. Minulla eläkeläisenä ei ole mitään hätää, sillä yksikään hallitus ei ole niin hullu että suututtelisi työeläkeläisten suuren joukon. Teillä sen sijaan on syytä huolestua, ja mieluummin jo etukäteen.

***
Kommentointi on suljettu.

puheenaiheet yhteiskunta politiikka
Kommentit (0)

Otsikoiden valta

Kuten tiedetään, niin iso osa kansalaisista lukee uutisista vain otsikot, joten tehdäänpä nyt niin porukalla ja katsotaan miltä politiikan uutisointi tänään näyttää. Luetaan vasta sen jälkeen uutiset kokonaan.

Ainakin Keskisuomalainen ja Iltalehti antavat ymmärtää pääministeri Sanna Marinin (sd) valehdelleen energiatukien valmistelua koskevassa asiassa, ja asiaan tarttui myös Yle. Yksikään media ei sano suoraan Marinin valehdelleen, mutta vihje on selvä. Pääministeri sanoi työ- ja elinkeinoministeriön valmistelleen sähkötukia syksyn budjettiriihestä asti, mutta nyt ministeriön hallitusneuvos sanoo toimeksiannon tulleen vasta 13. joulukuuta. Asia on selvä ja Marin valehteli, ajattelee moni vain otsikon lukenut.

Jos he olisivat lukeneet uutiset tarkemmin ja jos he ymmärtäisivät hallituksen työnjakoa, niin he tajuisivat asian kuuluvan elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk) toimialaan. Hänen olisi pitänyt antaa valmistelumääräys, ja ainakin Ylen uutisesta selviää, että budjettiriihen pöytäkirjaan kirjattiin jatkotoimia. Kirjauksen mukaan hallitus etsii edelleen ratkaisuja sähkön hinnan alentamiseksi sekä kansallisella että EU-tasolla ja varautuu tarvittaessa lieventämään niin kotitalouksille kuin yrityksille, maatalousyrityksille ja yhteisöille koituvia kohtuuttomia tilanteita.

Nyt näyttääkin siltä, että hallitusneuvos ei ymmärtänyt tämän kirjauksen tarkoittavan asian jatkovalmistelua.

Katsotaanpa sitten Helsingin Sanomien uutista, jonka otsikon mukaan Marinin hallitus sai tähänastisista huonoimman arvosanansa, mutta silti lähes puolet suomalaisista kiittelee hallitusta. Otsikkoon on nostettu ensimmäiseksi huono arvosana, mutta sille annetaan vertailukohta vasta jutun sisällä. Se on kesäkuu 2020, jolloin Marinin hallitukselle antoi hyvän arvosanan 71 prosenttia kyselyyn vastanneista. Nyt kuusi prosenttia kansalaisista ajattelee hallituksen onnistuneen erittäin hyvin, 40 prosenttia melko hyvin, ja erittäin huonon tai melko huonon arvosanan antaa 23 prosenttia kansalaisista.

Peräti 46 prosenttia vastanneista antaa arvosanaksi erittäin hyvä tai melko hyvä, ja se on erinomainen tulos viimeisiä kuukausiaan istuvalle hallitukselle. Sitä voi verrata vaikkapa samassa jutussa esitettyyn arviointitilastoon aiempien hallitusten toiminnasta. Joulukuussa 2018 Sipilän hallituksen toimintaa piti hyvänä tai erittäin hyvänä vain 29 prosenttia vastanneista. Huonon tai erittäin huonon arvosanan antoi peräti 36 prosenttia.

Juttu kannattaa lukea muutenkin kokonaan, sillä se kertoo myös puolueiden toiminnan arvioinnista. Hallituspuolueista selvästi parhaan arvosanan saa pääministeripuolue Sdp, jonka 38 prosenttia arvioi onnistuneen hyvin maan hallituksessa. Oppositiopolitiikassa on onnistunut 35 prosentin mielestä parhaiten kokoomus.

Hallituksen kannatus on siis ajankohtaan nähden poikkeuksellisen vahva, mutta silti jatkuvasti uutisoidaan ikään kuin kokoomus olisi jo voittanut vaalit ja olisi muodostamassa hallitusta. Eilen Iltalehti julkaisi mielipidemittausten pohjalta Petteri Orpon haastattelun, jossa Orpo asettaa ehtoja tuleville hallituskumppaneilleen. Hallitustunnustelujen pohjapapereita on jo laadittu, ja tärkeimpinä ehtoina ovat talouden tasapainottaminen ja tuloverotuksen keventäminen. Orpo vielä täsmentää, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja asumistuen leikkaaminen kuuluvat pakettiin.

Kokoomus siis aikoo tasapainottaa taloutta verotusta keventämällä ja sosiaaliturvaa leikkaamalla, ja joka ei tähän suostu, ei tule hallitukseenkaan. Verotusta kevennetään ”kaikissa tuloluokissa”, ja sehän tarkoittaa prosentuaalisten veronkevennysten painottumista suurituloisille. Pienituloiset voivat sitten ansaita lisää tekemällä enemmän töitä voidakseen maksaa kallistuneet ruoka- ja sähkölaskunsa. Vastapainoksi he sitten maksavat tuloverotuksesta säästyneillä rahoillaan enemmän kulutusveroja.

Vaaleihin on vielä aikaa, mutta silti Orpo jo muodostaa hallitusta. Tukea antaa media taitavasti valituilla otskoilla, joiden mukaan Marin valehtelee ja hänen hallituksensa kannatus on huono.

Tämän päivän opetus on, että lukekaa muutakin kuin otsikot.

***
Kommentointi on suljettu.

puheenaiheet yhteiskunta politiikka
Kommentit (0)