Pelottelulinjalla

Nyt kun sote-uudistus on läpäissyt perustuslakivaliokunnan, niin olisin odottanut asiallista keskustelua sen yksityiskohdista tai edes päälinjoista. Se oli kuitenkin taas kerran turha toivo, sillä oppositio valitsi pelottelulinjan ja välikysymyksen. Nyt rakennetaan raskas maakuntahallinto, ei paranneta ihmisten palveluita eikä haeta tuottavuutta, sanoo kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo.

Tämä olisi jo huvittavaa, jos kyseessä ei olisi niin iso ja vakava asia. Sipilän hallituksen aikana kokoomus oli sitä mieltä, että maakuntahallinto tarvitaan ehdottomasti, mutta nyt se on turha. Laaja maakuntahallinto oli keskustan vaatimus, ja saadakseen valinnanvapauden kokoomuksen oli hyväksyttävä se. Maakuntahallinnon suunnitteluun ja valmisteluun käytettiin satoja miljoonia euroja, mutta silloin se kuulemma ei ollut pois terveydenhuollosta. Sipilän soteen oli rakennettu kustannusten kasvun leikkuri, joka jollain salaperäisellä tavalla olisi parantanut palvelujen saatavuutta.

Nyt pelotellaan Suomen olevan menossa kohti amerikkalaista mallia, jossa jokainen joutuu hankkimaan sairauskuluvakuutuksen. Tämä pelottelu tuo mieleen kevään 2018, jolloin Sipilän hallitus pelotteli oman sotensa kaatumisen johtavan yksityistämiseen. Silloin jäi kertomatta, että juuri yksityistämiseen pyrittiinkin. Sipilän hallituksen sote- ja maakuntauudistuksella olisi yksityistetty koko sosiaali- ja terveydenhuolto. Maakunnat olisivat hyväksyneet palveluntuottajat, joista asiakas olisi valinnut mieleisensä. Viulut olisi maksettu verovaroista.

Erityisesti on kritisoitu uutta ja kallista hallintohimmeliä. Näin sanojilta unohtuu, että meillä on jo ylikunnallinen hallinto. Meillä on jo maakuntahallinto ja erikoissairaanhoitopiirien hallinto luottamushenkilöineen, mutta luultavasti ette osaa nimetä oman kuntanne edustajia niissä. Se johtuu siitä, että heitä ei ole valittu vaaleilla, vaan kunnanvaltuustoissa. Tulevaisuudessa heidät valitaan vaaleilla, ja hyvinvointialueet ottavat hoitaakseen perusterveydenhoidon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen. Osittain tämä yhdistäminen on jo tehty niissä osissa maata, joissa perusterveydenhoito ja sosiaalitoimi on siirretty laajoille kuntayhtymille. Tällaisia ovat vaikkapa Siun sote ja EKSOTE.

Uutta hallintohimmeliä ei siis tule, vaan entinen muuttuu suoralla vaalilla valittavaksi. Koko soten idea on, että nykyisin kuntien vastuulla olevat sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut ja sairaanhoitopiirien vastuulla oleva erikoissairaanhoito yhdistetään kokonaisuudeksi.

Katsotaan vielä perustuslakivaliokunnan edellyttämiä muutoksia. Helsingin kaupunki saa oman sotensa kuten on halunnutkin, ja yksittäiseen kuntaan kohdistuvan valtion ohjauksen on oltava lievempää kuin laajoihin hyvinvointialueisiin kohdistuvan. Tämä ei liene lainsäädännöllisesti kovin vaikea asia. Laajojen ulkoistamisten purkaminen tai mitätöinti on ongelmallinen sopimusoikeudellisesti, mutta sekin on ratkaistavissa. Sivumennen sanoen en koskaan ole ymmärtänyt miten kokonaisulkoistukset ovat olleet edes mahdollisia, sillä perustuslain mukaan virkatehtäviä ei saa ulkoistaa, mutta niin on kuitenkin päässyt käymään.

Kuntien omaisuuden siirtyminen hyvinvointialueille on ehkä suurin ongelma, mutta sekin on ratkaistavissa. Ainakin kunnat ovat nyt saamassa omaisuudestaan korvauksen toisin kuin Sipilän hallituksen sotessa. Siinä omaisuus aiottiin siirtää korvauksetta Maakuntien Tilakeskus Oy:lle, joka perustettiin jo vuonna 2017.

Opposition tehtävä on tietysti vastustaa hallituksen esityksiä ja median tehtävä on uutisoida siitä. Toivoisin kuitenkin, että media edes joskus kertoisi mistä koko sotessa oikeasti on kysymys sen lisäksi, että se toistaa kaikuna poliitikkojen puheita yksityiskohdista. Ehkä oppositio valitsi pelottelulinjan luottaen juuri uutisoinnin keskittymiseen yksittäisiin sanomisiin kokonaisuuksien sijaan. Ja siihen, että iso osa kansalaisista ei tiedä, muista eikä enää jaksa kiinnostua koko asiasta.