Mikä jäi uutisoimatta?

Kuten eilen arvelinkin, niin päivän ainoa politiikan uutinen oli puoluekannatusmittaus. Politiikan toimittajat päästivät tuttuun tapaan itsensä helpolla kopioimalla toistensa tekstejä vain vähän sanamuotoja muutellen. Ylen Uutisikkunassa pyöri vielä tänä aamunakin otsikko, jonka mukaan SDP notkahti, kun boomerit kyllästyivät. Pisteet menevät tällä kertaa poikkeuksellisesti Iltalehden Mika Koskiselle, joka ainoana huomasi viiden hallituspuolueen yhteenlasketun kannatuksen olevan 55,2 prosenttia. Se kertoo kansan vahvasta tuesta hallitukselle.

Tänään voitaisiin puhua vaikkapa europarlamentaarikko Laura Huhtasaaren (ps) esiintymisestä eilisillan A-Talkissa, mutta enpä usko. Oli suorastaan järkyttävää katsoa ja kuunnella hänen asiantuntematonta kiljumistaan toisten päälle, kun hän samanaikaisesti kannatti ja vastusti Puolan toimintaa EU:n  oikeusvaltioperiaatetta vastaan. Kiinnostaisi lukea vaikkapa viestintävalmentaja Katleena Kortesuon analyysi tästä esiintymisestä, mutta enpä usko sellaista ilmestyvän. Se pilaisi tarinan, jonka mukaan Sanna Marin on suurin epäonnistuja.

Sehän on nykyisin politiikasta kertovien uutisten punainen lanka. Hallitus ottaa velkaa velan päälle ja tuhoaa Suomen talouden, ja lisäksi pääministeri vain bilettää, somettaa ja vähättelee kansaa. Tarinaa vahvistetaan päivittäin, kun toimittajat seuraavat somea ja toisiaan niin tiiviisti, että he näyttävät irtaantuneen reaalitodellisuudesta.

Tuo oli rumasti sanottu, mutta sille löytyy katetta. Kaikilta jäi eilen huomaamatta hallituksen antama neljäs lisätalousarvioesitys vuodelle 2021, vaikka siitä olisi saanut monta mielenkiintoista uutista. Koska niitä ei ole, niin lukekaa asiasta Valtioneuvoston sivulta. Koska ette viitsi tehdä sitä sen enempää kuin toimittajatkaan, niin nostetaan sieltä esille joitain yksityiskohtia.

Tärkein havainto on, että lisätalousarvio pienentää tämän vuoden valtion nettolainanoton tarvetta noin 2,2 miljardia euroa. Tämä johtuu parantuneesta suhdannetilanteesta, jonka ansiosta verotulot ovat kasvaneet ja menoihin budjetoituja määrärahoja voidaan vähentää noin 249 miljoonaa euroa. Tämä vähennys ei ole mistään pois, sillä tulojen lisäykset kattavat ne. Suomen talouskasvu on elpynyt koronan jälkeen niin voimakkaasti, että olemme saavuttaneet koronaa edeltäneen tuotannon tason ensimmäisten Euroopan maiden joukossa.

Tämän ansiosta verotuloarviota ehdotetaan korotettavaksi 1,5 miljardia euroa. Merkittävin yksittäinen myönteinen muutos koskee ansio- ja pääomatuloveroa, jonka kertymäarviota korotetaan 1,2 miljardilla eurolla. Yhteisöveron tuoton ennakoidaan kasvavan 123 miljoonaa euroa, arvonlisäveron tuoton 536 miljoonaa euroa ja varainsiirtoveron tuoton 105 miljoonaa euroa. Ja huomatkaa, että kyse ei ole mistään veronkorotuksista, vaan verotuloja kertyy aiemmin päätetyillä perusteilla ennakoitua enemmän.

Työllisyystilanne on parantunut niin paljon, että työttömyysturvaan tarvitaan 217 miljoonaa euroa ennakoitua vähemmän. Paljon puhuttanut Veikkauksen tuottojen aleneminen kompensoidaan avustusten saajille täysimääräisesti, ja poliisi saa lisää rahaa 30 miljoonaa euroa. Kaikki koronan aiheuttamat ylimääräiset kustannukset kunnille korvataan täysimääräisesti, vaikka sitäkin ennätettiin jo turhaan epäillä.

Kaiken kaikkiaan lisätalousarvioesitys on erittäin positiivinen ja Suomella menee hyvin, mutta uutiseksi se ei näytä kelpaavan. Syytä en tiedä, mutta kaukana ei ole epäilys, että Marinin hallituksesta ei haluta kertoa mitään positiivista. Tai sitten toimittajat ovat vain laiskoja. Tai ehkä hyvistä talousuutisista ei vain saada aikaan somepöhinää, joka nykyisin on kaiken a ja o.