Velkapelottelun aika

Vaalien lähestyessä tarvitaan medialukutaitoa erottamaan poliittinen propaganda ja faktat toisistaan. Eilen kerroin miten kokoomuksen Ajatuspaja Toivo sai sopivilla kysymyksillä kansan antamaan tyrmäävän tuomion Marinin hallituksen tavalle ratkaista vanhuspalvelukriisi. Tänään näkyy olevan vuorossa velalla pelottelu, ja sen aloittaa Helsingin Sanomat pääkirjoituksessaan. Jo otsikon mukaan hallitus tulee jättämään seuraajalleen ison laskun, kun korkomenot nousevat.

Velalla pelotteleminen tehoaa aina niihin, jotka kuvittelevat valtion toimivan samalla tavalla kuin kotitaloudet. Kotitaloudessahan velkaa otetaan vaikkapa asunnon hankkimista varten, velka maksetaan ajallaan pois ja sitten asutaan loppuikä velattomassa asunnossa. Valtio ei toimi samalla tavalla, sillä se ei koskaan maksa kaikkia velkojaan pois, vaan maksaa entisiä ja ottaa uutta. Tärkeintä on velan suhde bruttokansantuotteeseen. Lisäksi tietysti pitää kysyä mihin sitä velkarahaa käytetään.

Tänä aamuna  Yle kertoo, että ei se velkaantuminen ole ollut niin kauheaa kuin on peloteltu. Suomi sijoittuu koronavelan ottamisessa EU-maiden keskivaiheille, ja samalla viivalla olevia maita yhdistävät kovat koronatoimet ja melko suuri julkinen sektori. Se julkinen sektori ei sitten ole mikään käenpoikanen ja syöttiläs, kuten tv:ssä pyörivä EK:n mainos antaa ymmärtää, vaan ne yksityisellä sektorilla töissä olevat vievät lapsensa julkisen sektorin ylläpitämään päivähoitoon ja kouluun julkisen sektorin rakentamia teitä myöten päästäkseen tekemään omaa työtään.

Mennäänpä siihen velalla pelotteluun, jonka ainakin minä muistan hyvin vuoden 2015 vaalitaistelusta. Silloinhan kaikissa vaalitenteissä vaadittiin puolueita esittelemään leikkauslistojaan, ja suurimpia leikkauksia luvanneet pääsivät muodostamaan hallituksen. Siinä valehdeltiinkin sopivasti, kuten muistamme vaikkapa kokoomuksen ja perussuomalaisten vaalilupauksista. Kokoomus lupasi, että koulutuksesta ei leikata ja perussuomalaiset lupasivat olla leikkaamatta köyhiltä. Juuri näistä sitten leikattiin ensimmäiseksi.

Olen koronan alkamisesta lähtien ihmetellyt opposition valitusta liiallisesta velanotosta. Kaikki ovat sitä mieltä, että koronan takia oli pakko ottaa velkaa ja tukia piti myöntää, mutta kuitenkin velkaa otettiin liikaa. Kukaan ei ole kertonut mitä olisi pitänyt jättää tekemättä. Olisiko yritystuet pitänyt jättää myöntämättä ja antaa yritysten mennä konkurssiin? No ei tietenkään. Olisiko kunnat pitänyt jättää selviytymään koronan aiheuttamista lisäkuluista omilla rahoillaan? No ei tietenkään.

Valitus kohdistuukin hallituksen tekemiin muihin päätöksiin, kuten toisen asteen koulutuksen maksuttomuuteen ja soteen. Helsingin Sanomien mukaan ne voivat toki olla hyviä investointeja, mutta todisteet hyvyydestä tulevat, jos ovat tullakseen. Korkomenojen aiheuttamat vaivat tulivat jo.

Helsingin Sanomat jättää kertomatta, että myös opposition lupausten hyvyys tulee jos on tullakseen. Kokoomus on luvannut ottaa miljardin verran lisävelkaa ja käyttää sen veronkevennyksiin, joista niiden prosentuaalisen jakotavan mukaan hyötyvät eniten suurituloiset. Tällä on kuulemma positiivinen vaikutus ostovoimaan ja kansantalouteen, mutta näyttöä ei siitäkään ole koskaan saatu. Ei edes Sipilän hallituksen aikana jolloin pantiin ”taseet töihin”, otettiin lisää velkaa ja kiristettiin köyhien vyötä leikkaamalla tukia ja jäädyttämällä indeksit. Samalla maksettiin vanhoja velkoja pois valtion omaisuuden myynnistä saaduilla tuloilla.

Kaiken tämän seurauksena yhdeksän kymmenestä suomalaisesta köyhtyi Sipilän hallituksen aikana. Köyhien vyötä kiristämällä, valtion omaisuuden myynnistä saatujen tulojen käyttämisellä velkojen maksuun ja suurituloisten veronkevennyksillä onnistuttiin vaurastuttamaan yksi suomalainen kymmenestä. Nyt sama halutaan tehdä uudelleen.

Tämä velalla pelotteleminen tulee jatkumaan ja se uppoaa otolliseen maaperään silloin, kun kuulija vertaa valtiota omaan talouteensa. Muistakaa kuitenkin pari asiaa. Kukin suunnittelee oman taloutensa vain elinajakseen, mutta valtio jatkaa elämäänsä myös meidän kuoltuamme. Ne valtion ottamaa velkaa maksavat tulevat sukupolvet tekevät sen varmasti mieluummin hyvin koulutettuina ja terveinä kuin nälkävyö kireällä.

***

Kommentointi vain omalla etu- ja sukunimellä, joiden on liityttävä tunnistettavasti sähköpostiosoitteeseen. Nimimerkillä tai pelkällä etunimellä kirjoitetut kommentit lentävät lukematta roskiin. Sen yrittäminen kertoo, että ette ole lukeneet juttua loppuun.