Koneisto yskii

Juuan kunnanhallitus sai keskiviikkona valmiiksi ensi vuoden talousarvioehdotuksen. Pöytäkirjoja lukemalla sen sisällöstä ei kuitenkaan saa mitään tietoja. Pöytäkirjaan on merkitty kahden kokouksen osalta, että kunnanhallitus käsitteli asiaa. Kolmannella kerralla kerrotaan, että asia tuli valmiiksi. Missään ei kuitenkaan näy lopullista asiakirjaa numeroineen ja perusteluineen.

Asiaan kiinnitti huomiota sanomalehti Karjalaisen kuntatoimittaja tänään. Hän olisi halunnut saada valmiin talousarvioehdotuksen nähdäkseen keskiviikon kokouksen jälkeen, mutta sitä ei ollut mistä antaa. Valmista siis tuli, mutta asiakirjaa ei ole. Kuitenkin valtuutettujen pitää ensi viikolla hyväksyä koko paksu asiakirja. Epäilemättä he sen saavat tai ovat jo saaneet tutkittavakseen, mutta kovin lyhyeksi aika jää. Taitaa vanhan valtuuston viimeisestä kokouksesta tulla melko pitkä ja värikäs.

Ihan oikeasti: ei tällainen valmistelu oikein hyvältä näytä. Kyllä minä ymmärrän, että talousarvion laadinta on tänä vuonna ollut poikkeuksellisen vaikeaa. Kunnan taloustilanne on huolestuttava eikä tulevaisuus näytä hyvältä. Oikeastaan juuri siksi tiedotusvälineille ja kuntalaisille pitäisi antaa ajoissa selkeää tietoa. Kun aikansa varoo, että ei roisku sontavettä, niin lopulta on hypättävä sontaveteen. Ei siksi, että siellä olisi hyvä olla, vaan siksi, että sitten ei enää tarvitse varoa roiskumista.

Viime maanantaina sekä nykyisille että tuleville valtuutetuille järjestettiin myös yleisölle avoin talousseminaari. Tästä tilaisuudesta kiitos kuuluu kaikille johtaville virkamiehille ja erityisesti valtuuston puheenjohtajalle. Ymmärtääkseni hänen ansiotaan oli, että myös meidät tulevat valtuutetut kutsuttiin mukaan. On hyvä tietää mitä on odotettavissa.

*   *   *

Viime lokakuussa kirjoitin siitä, kuinka kunnanhallitus päätti maksaa kunnan työntekijän saaman sakon. Uusimmassa Kuntalehdessä (16/2012) on asian periaatteellista puolta kysytty kolmelta juridiikan asiantuntijalta. Professorit Matti Tolvanen ja Olli Mäenpää sekä Kuntaliiton johtava lakimies Heikki Prättälä ovat kaikki samaa mieltä kuin minä. Kunta ei saa maksaa kenenkään sakkoja, vaan rangaistus on aina henkilökohtainen. Jos kunta maksaa sakon, niin se katsotaan palkaksi ja siitä on maksettava verot ja sotu-maksut.

Tähän asiaan en enää palaa, mutta pidetään asia mielessä vastaisen varalle. Joskus totisesti inhottaa olla oikeassa. Varsinkin silloin, kun ei uskota.

Kauppa kannattaa

Juuan kunnanhallitus päätti viime maanantaina myydä omistamansa teollisuushallin irtaimistokauppana ja samalla vuokrata tontin, jolla halli sijaitsee. Pöytäkirjan mukaan halli myytiin ja maa-alue vuokrattiin tiloissa tällä hetkellä vuokralaisena olevalle Pielisen Konevuokraamo Oy:lle. Hankitun puolueettoman hinta-arvion mukaan hallin käypä arvo on 55 000 euroa, mutta päätöksessä otettiin huomioon vuokralaisen halliin tekemien korjaustöiden arvo hyvityksenä. Näin lopulliseksi hinnaksi tuli 40 000 euroa.

Oikein hyvä juttu, näin pitää tukea yritystoimintaa. Tässä on kuitenkin pari pientä ongelmaa.

Yleensä tällainen kauppa tehdään kiinteistökauppana, joka vaatii valtuuston päätöksen. Nyt on jostain syystä päädytty irrtaimiston kauppaan, joka kuuluu kunnanhallituksen toimivaltaan. Syytä valittuun menettelyyn en osaa arvailla, mutta olkoon nyt asia näin.

Oudompaa on se, että minun tietojeni mukaan hallissa ei ole vuokralaisena Pielisen Konevuokraamo Oy, vaan halli on vuokrattu Pielisen Kaluste Oy:lle vuonna 1997. Tämä Pielisen Kaluste siinä hallissa on remonttia tehnyt, mutta hintahyvitys siitä annettiin kokonaan toiselle yritykselle, joka ei ole edes vuokralainen.

Ehkä ja toivottavasti kunnanhallituksella on sellaista tietoa, jota minulla ei ole ja jota en esityslistasta ja pöytäkirjasta saakaan. Yritys saattaa olla muuttanut nimeään tai sitten molempien yritysten takana ovat samat henkilöt. Näin on viisainta olla, koska muuten kunnanhallitus on mennyt myymään hallin siinä vuokralaisena olevan yrityksen alta ja kaiken lisäksi antanut hintahyvityksen ihan väärälle yritykselle.

Tästä pääsenkin taas päätettävien asioiden valmisteluun ja esittelyyn. Asiat pitää kirjoittaa esityslistalle niin, että myös ulkopuolinen lukija ymmärtää mistä on kysymys. Ei siihen kovin paljon aikaa, paperia ja mustetta kulu. Päätöksenteko ei saa perustua pienen piirin tiedossa mahdollisesti oleviin asioihin, vaan tekstiä pitää kirjoittaa sen verran enemmän, että asia selviää myös sisäpiirin ulkopuolisille. Muuten herää sellainen epäilys, että joku teki tässä kannattavan kaupan jonkun toisen kustannuksella.

Saattoihan siinä niinkin käydä.

Päätoimisia tunareita?

Näillä hetkillä starttaavan SDP:n puoluekokouksen asialistalla on muun muassa kunnallishallinnon perusteellinen uudistaminen. Näkemäni lehtijutun mukaan puolue aikoo asettaa tavoitteeksi päätoimisten luottamushenkilöiden lisäämisen, enemmistöhallitusten muodostamisen kuntiin ja kunnanvaltuutettujen yleisen palkankorotuksen.

Enpä ole erityisen ihastunut näihin ajatuksiin. Ensimmäiseksi tulee mieleen, että kannatuksen laskiessa ja lisämenetysten pelossa SDP ei halua muuttaa harjoitettua politiikkaa. Sen sijaan linnoittaudutaan asemiin muuttamalla sääntöjä.

Kuntien johtoon haluttaisiin päätoimisia kunnanhallitusten jäseniä ja tärkeimpien lautakuntien puheenjohtajia. Tällä tavalla luotaisiin kokonaan uusi virkamiesmäisten luottamushenkilöiden ammattiryhmä, joka päätöksenteon lisäksi osallistuisi aktiivisesti myös asioiden valmisteluun. Kaikki entiset virkamiehet pysyisivät tietenkin viroissaan, joten kuntien palkkalistoille saataisiin lisää iso joukko kuukausipalkkaista väkeä. Periaatteessa he olisivat luottamushenkilöitä, mutta käytännössä virkamiehiä.

Tosiasiassa he olisivat päätoimisia tunareita, jotka puuttuisivat asioiden valmisteluun kukin kykynsä, laatunsa ja puoluekantansa mukaan. Mitään koulutusta heiltä ei tietenkään voisi vaatia, koska he olisivat periaatteesa luottamushenkilöitä. Näin saataisiin mukava oikotie virkamiesasemaan kaikille pätemisenhaluisille pyrkyreille, joilta puuttuu halu ja kenties kykykin kouluttautua kunnallisalan tehtäviin.

Kunnallishallinnon valmistelu on moneen eri lakiin sidottua toimintaa ja virkamiehet ovat periaatteessa puolueettomia virassa toimiessaan. Tulevaisuudessa poliittisesti sitoutuneet luottamushenkilövirkamiehet pääsisivät vaikuttamaan asioiden valmisteluun joka vaiheessa. Se tietäisi toimivaltariitoja, piittaamattomuutta lainsäädännöstä ja läjäpäin valituksia.

Kuntiin haluttaisiin myös valtion tasolta tuttu enemmistöhallituskäytäntö. Kunnanhallitus koottaisiin parlamentaarisesti enemmistöperiaatteella, jolloin muodostuisi myös selkeä oppositio. Näin saataisiin pelattua päätöksenteosta kokonaan sivuun vaikka parhaiten vaaleissa menestynyt ryhmittymä, kuten hyvin tiedämme.

Luottamushenkilöille vaaditaan kautta linjan parempia palkkioita. Kuukausipalkkaiset luottamushenkilöt saisivat tietenkin oman kilpailukykyisen palkkaluokittelunsa ja rivivaltuutetuillekin maksettaisiin nykyistä enemmän.

Kyllä minä tiedän, että luottamushenkilöiden palkkiot ovat pieniä. He saavat pelkän kokouspalkkion, josta siitäkin maksetaan päältä ns. puoluevero. Vaadittavaan työhön nähden korvaus on pieni. Siitä huolimatta päättäjiksi on aina tungosta, koska kyseessä on nimenomaan luottamustoimi eikä mikään virkamiesura. Kunnallishallinto ei kaipaa yhtään sellaista kunnallista luottamushenkilöä, joka asettuu ehdolle rahan takia.

Muutosehdotuksia perustellaan vallan ja vastuun selkeällä yhdistämisellä. Voidaan tietysti ihan hyvin väittää, että poliittisten luottamushenkilöiden osallistuminen jo valmisteluvaiheessa selkeyttää koko päätösprosessin vastuuta. Yhtä hyvin voidaan kuitenkin väittää, että se hämärtää sitä. Enemmistöhallitushan voi porskuttaa miten mielii ja oppositio voi vinkua mitä vinkuu. Päätoimiset luottamushenkilöt varmistavat jo valmisteluvaiheessa, että se vinkuminen on turhaa.

Vallan rajat

Joskus sitä joutuu miettimään, missä kulkevat kunnan viranhaltijoiden päätösvallan rajat ja missä viranhaltijat itse ajattelevat niiden kulkevan. Otetaanpa pari esimerkkiä, jotka kuulin tutulta kunnanvaltuutetulta.

Juuan sivistyslautakunta velvoitti sivistysjohtajan valmistelemaan erään vähemmän miellyttävän asian lautakunnan esitykseksi kunnanhallitukselle. Sivistysjohtaja ei ole kuulemma halukas tarttumaan työhön, vaan halusi siirtää asian suoraan kunnanjohtajan vastuulle. Kunnanjohtajan siis pitäisi tehdä esitys suoraan kunnanhallitukselle. Kunnanjohtaja on ilmoittanut päättäneensä olla esittelemättä asiaa, joten se siitä. Näinkö se menee? Virkamiehetkö päättävät, mitä luottamushenkilöt saavat päättää?

Ei sentään. Jos esittelijät eivät hoida tehtäviään, niin toimielimet voivat päättää asioista ilman heitä. Ainakin Juuan kunnan hallintosäännön 12 §:n 5 momentin mukaan toimielin voi erityisestä syystä päätää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä.

Lautakunta voi siis ilman esittelyä päättää tehdä oman ehdotuksensa kunnanhallitukselle. Tällaista virallista lautakunnan esitystä ei kunnanjohtaja voi sivuuttaa, vaan hänen on pakko viedä se kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Päätösehdotus ja päätös voivat sitten olla ihan mitä tahansa, mutta päätettäväksi asia on kuitenkin vietävä.

Toinen tapaus koskee sosiaalityöntekijää, joka on jostain närkästynyt eräälle toimeentulotukiasiakkaalle. Tämä asiakas käyttää aikaansa hyödyllisesti keräilemällä pulloja ja saa siitä hiukan rahaa. Jokainen voi päätellä, kuinka suuria nämä ansiot mahtavat olla varsinkin talvisaikaan pienellä paikkakunnalla. Sosiaalityöntekijä on kuitenkin uhannut lopettaa toimeentulotuen myöntämisen kokonaan, koska asiakas on hänet suututtanut ja kuulemma saa ansiotuloja pulloja keräämällä.

Sellaisen päätöksen ja erityisesti sen perusteena olevan laskelman haluaisin nähdä. Laskelmaan on otettava tiedossa olevat menot ja tulot, ja vajaus myönnetään toimeentulotukena. Olisi mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon tuloja sosiaalityöntekijä tietää ihan varmasti pulloja keräämällä kertyvän. Kiinnostaisi tietää myös se, miten aiotaan sivuuttaa Toimeentulotukilain 11 §. Sen mukaan tuloksi ei lasketa vähäiseksi katsottavia ansiotuloja. Lisäksi pullojen keräämistä ei muutenkaan katsota ansiotuloksi, vaikka vuoden päivät sitten verottaja esitti myös vastakkaisen tulkintamahdollisuuden.

Tuskinpa sosiaalityöntekijä asiaa ajateltuaan aikoo edes yrittää uhkauksensa toteuttamista. Kyseessä lienee asiakas, joka ei ole osoittanut riittävää kunnioitusta ja nöyryyttä. Hän on saattanut olla jopa niin röyhkeä, että on tiennyt jotain omista oikeuksistaan. Sellaista pitää näpäyttää.

Viranhaltijoiden ylimmästä alimpaan pitäisi muistaa, että he ovat kunnalla töissä ja heidän toimintansa on perustuttava lakiin. Heidän esimiehiään ovat kuntalaiset, joita luottamushenkilöt edustavat. Sitä sanotaan demokratiaksi.

Kolmannella silmällä

”Kunnassamme vallitsee nyt tuhannen ja yhden valituksen politiikka. Ei ole olemassa niin pientä asiaa, mistä ei valitusta tai naljailevaa blogikirjoitusta saisi aikaan. Turha valittaminen ja häirintä tappavat parhaalla mahdollisella tavalla kaiken kehittämisen ja tulevaisuuden miettimisen. Tämmöisenä aikana on erittäin tärkeä asia, että kuntaamme viedään oikeaan suuntaan. Tällä hetkellä suunta on ikävä kyllä se, mihin kolmas silmä näyttää.”

Näin kauniisti kiittää Juuan Yrittäjät ry:n puheenjohtaja paikallislehden vuodenvaihteen tervehdyksessään minua ja paria muuta aktiivisesti kunnallispolitiikkaa seuraavaa kuntalaista. Hänellä onkin aihetta olla katkera kunnan kanssa tehtyjen maakauppojen kaatumisesta valituksiin, mutta osoite on väärä. Hänen pitäisi syyttää sekä itseään että kunnan valmistelevia virkamiehiä lain unohtamisesta asioiden valmisteluvaiheessa.

Minä olen tietenkin se naljaileva blogikirjoittaja. Sanottakoon nyt selvyyden vuoksi, että olen tehnyt kuluneen vuoden aikana yhden ainoan oikaisuvaatimuksen. Silloin olin asianosainen ja päätös oli selvästi vastoin lakia. Muiden valitusten kanssa minulla ei ole mitään tekemistä. Blogia aion tietenkin kirjoittaa jatkossakin.

Kunnassa ei ole tehty yhtään turhaa valitusta, vaan suurin osa valituksista on johtanut päätöksen kumoamiseen laillisuusperustein. Menestymättömätkään valitukset eivät ole olleet turhia tai kiusalla tehtyjä, koska ne ovat olleet hyvin perusteltuja ja asioihin on ollut syytä saada hallinto-oikeuden ratkaisu. Kaikkia valituksia ei vielä ole käsitelty.

Kunnan hallinnon näkyvin ongelma on päätösten huolimaton ja laista piittaamaton valmistelu. Asioista on perinteiseen tapaan sovittu kavereiden kesken pienissä piireissä ja päätökset on runnottu läpi hiljaisuuden vallitessa. Lakikirjaa ei ole muistettu tai osattu avata oikeasta kohdasta laillisuuden varmistamiseksi. Tapana ei ole koskaan ollut keskustella avoimesti ja paikallislehti kirjoittaa aina vain sitä, mitä kunnanvirastosta sanellaan. Ajatus on, että ei näitä asioita voi kuitenkaan ymmärtää muut kuin niihin vihkiytyneet harvat ja valitut.

Kun yllättäen ilmestyy bloggaaja, joka tuntee kunnallisalan lainsäädäntöä ja kertoo perustellut näkemyksensä, niin hän on häirikkö. Yhteistä venettä keikuttavat myös valittajat. Pienten päättäjien maailmankuva ja käsitys omasta erinomaisuudesta järkkyy perin pohjin. Silloin puolustaudutaan hyökkäämällä laillisuutta vaativien kimppuun nimeämällä heidät kolmannella silmällä katsojiksi.

Yrittäjien puheenjohtaja kirjoittaa myös, että kuntaan tarvitaan yrityksiä ja niiden tuomia työpaikkoja. Tästä ei tietenkään kukaan ole eri mieltä. Joillain yrittäjillä vain tuntuu olevan alitajuntaan iskostununeena käsitys, että kunnan rahat ovat oikeastaan heidän rahojaan ja ne on annettava heidän yrityksensä kehittämiseen.

Kunnan tehtävä on edistää elinkeinotoimintaa, mutta sen on tapahduttava laillisesti. Samoin on lakia noudatettava kaikessa muussakin kunnan hallintotoiminnassa. Siitä tässä vain on kysymys ja minä lupaan jatkossakin kertoa etukäteen, miten pitää toimia. Jälkikäteen sitten sanon, että olisitte uskoneet.