Nobelin rauhanpalkinto sananvapaudelle

Julkisuudessa näkyy kaksi nimeä: Maria Ressa ja Dmitri Muratov. Kyse on laajemmasta. Journalistit kaikkialla maailmassa voivat hymistä tyytyväisenä.

Palkitut ovat ansainneet tunnustuksen – Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2021. (Palkintojen perustelut täältä.)

Filippiineillä Ressa ei ole taipunut painostukseen vaan on jatkanut hallinnon väärinkäytösten tutkimista.

Palkinnon myötä tunnustettiin, että myös Venäjällä ja Itä-Euroopassa on huomattavaa journalismia.

Venäjällä monet eivät edes tajua sitä, miksi Muratov ja Novaja Gazeta saivat Nobelin tunnustuksen – mutta tärkeää on silti se, ketkä saavat rauhanpalkinnon.

Kyseessä on palkinto myös yleisölle

Valtaeliitin kriitikki on Venäjän vähemmistön esillä pitämää, eikä kansan ääni kuulu maan parlamentin alahuoneessa, duumassa eikä näy valtavirran mediassa.

Eho Moskvyssa Norjan Nobel-komitean julkistuksen jälkeen haastateltu Muratov tunnusti, ettei edes tiedä sitä, kuinka suuri on palkintosumma.

Rahojen käytöstä on alustavasti ollut puhetta. Yksi kohde voivat olla journalistiset Startupit, muutaman hengen tutkivat toimitukset, joita vastaan valtiovalta on hyökännyt koko arvovallallaan.

Muratov ehti kertoa myös saattohoidon tukemisesta. (Kohteena olisi Hospiz Vera, jonka tukijoiden joukkoon sanotaan kuuluvan myös maan itsevaltiaan, Vladimir Putinin.)

Muratov korosti ensimmäisissä haastatteluissa, ettei rauhanpalkintoa myönnetty hänelle henkilökohtaisesti vaan ennen muuta työssään kuolleille kollegoille.

https://www.youtube.com/watch?v=FGuX-RBISRA

Novaja Gazetan toimituskunta on harventunut useiden kuolemien johdosta. Tunnetuin heistä on Anna Politkovskaja, jonka murhasta tuli 7. päivä lokakuuta kuluneeksi 15 vuotta.

Novaja Gazeta julkaisi muistopäivänä elokuvan murhan tutkimisen etenemisestä.  Lain mukaan tutkimukset murhan tilaajasta voitaisiin jo lopettaa.

Presidentin lehdistöpäällikön Dmitri Peskovin onnittelut Muratov kuittasi sanomalla, että idealejaan jokainen toteuttaa tavallaan. Voidaan hyvin kysyä, millaisia idealeja on Venäjällä, jonka perustuslaissa sanotaan maan olevan demokratia.

Muratov sanoo, että jos hän olisi ollut äänestämässä, hänen äänensä Nobelin palkinnon saajaksi olisi saanut poliitikko, poliittinen vanki Aleksei Navalnyi.

– Hänellä on kaikki edessä. Navalnyi teki tiedotusvälineistä korruption vastaisen kamppailun työkalun, Muratov muistutti.

Vuonna 1993 perustettua lehteä vuosikymmenen puolivälistä luotsanneesta Muratovista tulee nobelistina julkisuudessa painavampi ja hänen odotetaan ja toivotaan ottavan vastaisuudessa kantaa näkyvämmin. 

Toimitusten kohtaamat ongelmat Venäjällä valtavia

Venäjällä jokainen perjantai on viime aikoina tuonut lisää nimiä listaan, johon joutuvat “ulkomaiset agentit”.  Myös tänään  listaan lisättiin jälleen yhdeksän nimeä.

“Olette itse ulkomaisia agentteja!”

Yhteensä ulkomaisten agenttien luettelossa on 85 nimeä: yksittäisiä ihmisiä ja yhteisöjä. Ulkomaisista agenteista alettiin pitää lukua vuonna 2012.

Vuoden 2017 jälkeen kyse on ollut määrätietoisesta väkivaltaorganisaation johtamasta kansalaisten toimintamahdollisuuksien kaventamisesta.

Tuore nimi on muun muassa mediajuristi Galina Arapova, joka on ajanut journalistien asioita. Samalla ilmoitettiin myös tutkivan journalismin vahvan Bellingcat-yhteisön olevan vastedes ulkomaisia agentteja.

Muratov kertoi kysyneensä häntä onnitelleilta vaikutusvaltaisilta henkilöiltä, voidaanko hänen johtamansa mediaa pitää ulkomaisena agenttina palkinnon vuoksi.

Hän kertoi kuulleensa vain epäröiviä vastauksia.

Päivän aikana haastateltiin useita ihmisiä.

Dožd-kanavalla Ljudmila Ulitskaja sanoi, että on hienoa, kun Venäjään kiinnitetään huomiota, mutta jatkoa ei voi ennakoida.

–Vaikea ennustaa. Kyse ei ole jalkapallosta, Ulitskaja sanoi.

Monessa puheenvuorossa on käynyt ilmi se, että tunnustuksen nostattama keskustelu on Venäjällä tärkeää.

Novaja Gazeta on ollut siinä joukossa, joka on pitänyt yllä mahdollisuutta avoimempaan julkiseen keskusteluun.

Muratovia kiitellään hänen rohkeudestaan tehdä journalismia, joka jatkaa samalla linjalla, joilla tekivät töitä perestroikan ajan toimitukset.

Muratov voi jatkaa perestroikan perintöä. Neuvostoliiton murtanutta avoimuutta.

Carnegie-tutkimuslaitoksen Moskovan toimiston kotimaan politiikan osaston johtaja Andrei Kolesnikov arvioi Muratovin itsensä olevan kolmen aikakauden journalismin ruumiillistuma: hän on tehnyt työtään myöhäisen Neuvostoliiton, Neuvostoliiton jälkeisen ajan ja viime aikoina vallinneen ankaran hallinnon oloissa.

Muratovin uran aikana on paljastettu vallassa olevien kannalta epämiellyttäviä tosiasioita.

On mahdollista, että Nobel-palkittu Muratov saa aseman, jossa hän on se arvostettu henkilö, joka voi olla sopiva välittäjäksi silloin, kun Venäjällä alkaa toden teolla rytistä.

Vallanvaihto on joka tapauksessa edessä – Putinin aika on loppumassa.

Eho Moskvyn Aleksei Venediktov muistutti Muratovin toimineen aina ennen muuta ilmaisun vapauden puolesta. Hän on pystynyt sanomaan mielipiteensä myös Putinille.

Propagandistit ovat jo aloittaneet työn, jolla pyritään alentamaan rauhanpalkinnon arvo. Internetin keskusteluissa näkyy selkeä jakautuminen norjalaisten päätöstä vähätteleviin ja siitä iloitseviin.

Filosofin, ja Novaja Gazetan poliittista toimitusta johtavan Kirill Martinovin mukaan palkinto tekee päivästä hänen tähän mennessä onnellisimman.

Onnittelijoiden joukkoon liittyi Twitterissä myös entinen valtiovaraiministeri Aleksei Kudrin, jonka mukaan maailman rauha tarvitsee vapaan median.

Poliittisen vangin, Navalnyin joukoissa ollaan avoimesti pettyneitä.