Lumetyö

– Aika ajoin julkisuudessakin on ollut esillä huoli siitä, että työkokeilussa olevia käytettäisiin korvaamaan työsuhteessa olevia työntekijöitä. Asiaa koskevat selvitykset eivät kuitenkaan tue näitä väitteitä.

Näin sanoo työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos palkatta teetettävästä työstä. Kuka tahansa kenttää tunteva tai edes terveellä ymmärryksellä varustettu tietää ihan muuta, kuten tuosta linkittämästäni jutusta käy ilmi. Meille kasvatetaan sukupolvea, joka pitää palkatonta työtä ihan normaalina ja siitä saatavaa työttömyysetuutta palkkana.

TE-toimiston osaamisen kehittämispalvelujen palvelupäällikkö on jutun mukaan paremmin perillä käytännön tilanteista, mutta hän elääkin menneisyydessä sanoessaan fokuksen olevan asiakas.  Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 1 §:n mukaan tarkoitus on edistää työvoiman tarjontaa, eli fokus on ihan lain mukaan työnantaja.

Palkattomalla työllä on monta nimeä, ja lisää keksitään koko ajan. Vuoden 2013 alussa työharjoittelu ja työelämävalmennus yhdistettiin ja nimeksi tuli työkokeilu. Pelkästään nykyisen hallituksen aikana on keksitty rekrytointikokeilu ja työelämäkokeilu.

Rekrytointikokeilu tarkoittaa kuukauden mittaista palkattoman työn jaksoa, jonka aikana työnhakija voi näyttää työantajalle osaamisensa. Viime viikolla eduskunta hyväksyi neljällä paikkakunnalla tapahtuvan kokeilun, jossa kuntouttava työtoiminta nimetään uudelleen työelämäkokeiluksi, jota voidaan järjestää myös yrityksissä.

Kuntouttavaa työtoimintaa on tähän asti voinut järjestää vain kunnissa, seurakunissa, yhdistyksissä ja säätiöissä. Näin on haluttu estää kilpailuedun antaminen joillekin yrityksille, sillä kukaan ei voi kilpailla sellaisen kanssa, jolla ei ole palkkakustannuksia. Tätä lainkohtaa on kierretty menestyksekkäästi koko ajan, kun kunnat, yhdistykset ja säätiöt ovat perustaneet yrityksiä, joihin ovat ohjanneet kuntouttavaan työtoimintaan tulevat. Vantaan kaupungin suurpesula toimii pääosin kuntouttavan työtoiminnan voimin, kuten olen kertonut marraskuussa 2014 ja lokakuussa 2015.

Lakia siis rikotaan surutta ilman että mikään viranomainen siihen puuttuu. Palkaton työvoima tuottaa kiellettyä kilpailuetua, joten hallitus on poistanut ongelman antamalla kaikille yrityksille mahdollisuuden saada palkatonta työvoimaa. Pitää vain muistaa puhua työelämäkokeilusta ja kehuskella auttavansa työttömiä, niin saa hyvän työllistäjän maineen.

Palaan vielä tuohon Ylen uutiseen ja hallitusneuvoksen höpinöihin työkokeilusta. Hänen mukaansa työkokeilulle laissa säädetty enimmäiskesto estää harjoittelukierteen syntymisen. Työkokeilu voi kestää enintään 12 kuukautta – samalla työnantajalla kuitenkin enintään kuusi kuukautta. Työkokeilu voidaan järjestää kunnalla 12 kuukaudeksi, mutta samaa työtehtävää voi kokeilla kuitenkin enintään kuusi kuukautta.

Hallitusneuvos ei liene huomannut, että lain mukaan työkokeilun enimmäiskeston laskenta aloitetaan uudelleen alusta, kun henkilö on ollut yhdenjaksoisesti työttömänä vähintään 12 kuukautta tai kun alle 25-vuotias on ollut enimmäiskeston täytyttyä yhdenjaksoisesti työttömänä vähintään kolme kuukautta. Työtön käy siis välillä olemassa työtön 12 tai kolme kuukautta iästä riippuen, jonka jälkeen on taas käytettävissä palkattomana työvoimana. Tämä on sitä “kierteen katkaisemista”.

Rakkaalla lapsella eli palkattomalla työllä on monta nimeä. Työkokeilu, kuntouttava työtoiminta, rekrytointikokeilu, työelämäkokeilu; kaikki ovat samaa palkatonta työtä. Suurin silmänkääntötemppu on, että suunnilleen kaikki muut kuin työttömät itse uskovat tai uskottelevat itselleen palkatonta työtä tekevien olevan oikeissa töissä. Työttömät kyllä tietävät, että kyse on lumetyöstä. Tai oikeastaan lumepalkasta.

Kuva: Facebook/Teppo Palmroos